Hae
Emmi Anniina

Mennäänkö metsään?

Kuunteletko sinä mielellään
lapsen tuskaista itkua koko yön? Katseletko sinä mielellään lasta
lattialla kivuissa vääntelehtimässä? Onko sinusta mukavaa, kun
lapsi kakoo ruuat ulos ruokapöydässä, pelkää syömistilanteita
ja herää päiväunilta viiden minuutin välein kipuihinsa? Luulen,
että vastaisit näihin kaikkiin kysymyksiin ”en” viimeistään
siinä vaiheessa, jos pääsisit asumaan allergiaperheeseen viikoksi.
Luulen myös, että allergiaperheen arkea seuratessa liittyisit
nykyisen allergiaohjelman linjausten ihmettelijöiden piiriin.
Kaikissa medioissa paasataan
siitä, miten nykyiset kotien liian kliiniset olosuhteet synnyttävät
allergioita, miten vanhemmat ylireagoivat kaikkeen ja lapset
nirsoilevat ihan turhan takia.
Pitäisi vaan altistaa altistuksen perään, ja: mennä metsään!
Näin alkaisivat allergiat vähenemään! Okei, välillä nämä
jutut jo naurattavat, viihdyttävät ja hämmentävät, mutta ennen
kaikkea nämä jutut itkettävät tätä kahden vaikeasti allergisen
pojan äitiä. Tunnen surua, vihaa ja harmitusta. 
Meitä ei ymmärretä. Miksi, oi
miksi me ihan muuten vain rajoittaisimme lastemme ruokavaliota?
Kieltäisimme lehmämaidon, viljojen, pähkinöiden ja mausteiden
lisäksi monia vihanneksia, hedelmiä ja lihoja? Miksi me raahaisimme
hikipisarat varpaille tippuen säkillisiä eväitä mukanamme
kaikkialle? Miksi me tahallaan rajoittaisimme lastemme
ruokaisia iloja juhlissa, kavereiden luona ja tapahtumissa? Miksi me
huvin vuoksi olisimme kana-bataatti-riisi -imetysdieetillä monta vuotta? Miksi me muuten vain ostaisimme monta kertaa
kalliimpaa allergiaruokaa joka päiväksi joka ruuaksi? Miksi me
huviksemme vain käyttäisimme lapsiamme erilaisissa
vaihtoehtohoidoissa?
Ihan totta, luulevatko ihmiset,
että lasten ruokavaliorajoitukset ovat sellaisia asioita, jotka
voidaan tuosta noin vain yhteiskunnan ylemmällä taholla päättää
lopettaa? Kielletään imetysdieetit ja poistetaan erikoisruokavaliot
hoidoissa ja kouluissa – sillä sitä saadaankin terveempi lapsiväki,
niinkö? Tämä asia ei koske pelkästään lapsia ja heidän
hyvinvointiaan. Jos vauva tai pieni lapsi kärsii pahoista ruoka-aineallergioista, arki voi olla todella rankkaa vanhemmille.
Tietysti rankkuus on suhteellista, mutta voisitko sinä vanhempana
hyvin, jos heräisit kymmenen minuutin välein läpi yön heijaamaan
kivuliasta lasta uudestaan uneen ja kävelisit päivittäin kolmen
tunnin vaununukuttamislenkkejä, kun lapsi ei pysty oireiltaan
nukkumaan? Jaksaisitko sinä siivota monet kymmenet oksennukset
päivässä ja valmistaa muutaman tunnin päivässä erilaisia
allergiaruokavalioaterioita ja vahdata joka sekunti, että kukaan ei laita mitään kiellettyä murusta suuhun?
Tässä on siis vahvasti kyse myös vanhempien hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Luulisi yhteiskunnan päättäjiä kiinnostavan työikäisen väestön hyvinvointi tältäkin osalta! Tuntuu, että Suomessa lapsia ei
arvosteta tarpeeksi. Heitä ja heidän vanhempiaan ei kuunnella
tarpeeksi. Ei osata asettautua lasten asemaan. Samat kivut aikuisella
ovat usein vakavasti otettavia ja johtavat asianmukaiseen hoitoon.
Lapsilla taas samat kivut ovat ”vain ohimeneviä ”, ja pahimmassa
tapauksessa ne sivuutetaan vanhempien psyykkisiin ongelmiin vedoten.
Yhteiskunnan asioista päättävien pitäisi vakavasti miettiä,
ovatko yhteensä parin prosentin allergiaruokavaliosta tulevat
kustannukset oikeasti hyvä säästökohde? Kaikista allergian ja astman kustannuksista Suomessa
koulujen ja päiväkotien allergiaruokavalio on 0,53%, pienten lasten
lehmämaitoallergia 0,27% ja muut ruoka-allergian kustannukset 0,43%,
kun esimerkiksi työtehon heikkeneminen nappaa 33,96%,
työkyvyttömyyseläke 15,16% ja sairauspoissaolot 13,34% (Jantunen
2014 Allergian ja astman kustannukset Suomessa 2011 Sosiaali- ja
terveysturvan selosteita).
Ollaanko uuden allergiaohjelman
kanssa menossa oikeaan suuntaan, vai mennäänkö tässä nyt metsään
ja aika pahastikin? Meidän perheessä ei ainakaan kaikista allergiaohjelmien linjauksien kehotuksista huolimatta lisätä metsään menoa. Meidän perheessä
kun jo käydään päivittäin metsässä, kaadetaan kurkkuun kuravettä,
nuollaan kengänpohjia ja tutkitaan koirankakkoja (kaikkea tätä
usein ihan liiaksin), ja silti: meillä on kaksi allergista poikaa.

9 kommenttia

  1. Anonyymi kirjoitti:

    Upea teksti, kiitos ! Tuntuu vaan että vaikka kuinka paljon me allergisten lasten vanhemmat koitetaan tapella tuulimyllyjä vastaan ja tuodaan esiin epäkohtia allergiaohjelmasta meidät naurettavilla "faktoilla" lyödään alas. En tiedä millä ja milloin päättäjät ja julkisen puolen lääkärit heräävät todellisuuteen ?!

    • Emmi kirjoitti:

      Kiitos. No niinpä! Surullisena seuraan kyllä tätä allergisuuden vähättelyä kaikkinensa 🙁 Varmaan pitää tapahtua jotain ihan kamalaa, että meitä alettaisiin ymmärtämään paremmin, tyyliin joku lapsi menettää henkensä anafylaktisen reaktion seurauksena, kun hänen allergioitaan vähätellään kouluruokalassa tai jotain tällaista 🙁

  2. Rinttu kirjoitti:

    Hienosti kirjoitettu!

    Allergiaohjelma on menossa metsään. Tai menny jo aikoja sitten… Mitä tulee tuohon väittämän "lapsi pihalle -> allergiat poistuu". Allergiat on yleistyneet teollistumisen myötä tässä yhteiskunnassa. Että sinänsä oikeassa ollaan. Ollaan tultu pihalta sisälle. Mutta. Allergiat näkyy monesti jo sairaalassa, auttaako jos lapsen vie heti silloin juomaan kuravettä?? Meidän lasten vienti pihalle, asuntojen siivoamattomuus yms auttaa mahdollisesti vasta heidän lapsen lapsiaan. Tälle sukupolvelle näistä toimista ei ole apua, valitettavasti. Tälle sukupolvelle on apua että heidän tilanne uskotaan ja myönnetään, tehdään korjaavat liikkeet (jätetään ruoka-aineita pois, lääkitään yms) ja eletään sen valitettavan tosiasian kanssa että allergioita on.

    Minusta oli järkyttävää lukea että vasta nyt on tehty virallinen tutkimus, jossa todettiin että vastasyntyneetkin tuntevat kipua kuten aikuiset. Kuka on oikeasti edes tosissaan voinut väittää näin pitkään jotain muuta????? Varmaan tähän samaan on perustunut se, että lapset kestää allergiaoireita paremmin kuin aikuiset?

    Jos syöt kovasti chiliä sisältävää ruokaa, alkaa meillä useimmilla vatsaa poltella, suolisto metelöi, vatsassa kiertää, peppu palaa kun ulostaa yms. Sitä kestää ehkä sen päivän. Tiedät että sitten se on ohi. Oma vika, mitä söit. Mutta jos se sama tunne jatkuu kolmatta päivää, menet lääkäriin. Lääkäri tutkii ja selvittää. Lopuksi toteaa: ”kyllä se viiden vuoden päästä on ohi, ehkä. Mutta silti kannattaa altistaa itseäsi sille, koska ilman sitä et syö meidän mystisen ravintoympyrän mukaan, joten koita pärjätä.” Kuinka moni aikuinen tyytyisi tähän? Kuinka moni alistuisi ilman muita tutkimuksia, ei toivoisi lääkettä? Yksi päivä tajuat että kannattaa jättää se chili pois. Oireesi helpottavat. Alatko syömän sitä uudelleen ja kärsiä samat oireet ihan vain siksi kun lääkärisi sanoi että pitää altistua? Lapset joutuvat tekemään niin…

    Huoh. Olis niin paljon sanottavaa asiasta, mutta luulen että sinullakin. En oiekasti tiedöä millä päättäjät saataisiin ymmärtämään asia. Ehkä he ymmärtävät vasta sitten, kun omat lapset/lapsenlapset on samassa tilanteessa. Kyllä minäkin altistan itseäni monelle asialle ympäri vuoden, koska minulle tulee niistä vain ihottumaa. Kun ihottumat on pahana, rasvataan ja pidetään taukoa, jossain kohtaa taas jatketaan. Mutta ne mitkä aiheuttaa vatsaoireita, on tarkemmassa seurannassa pienemmillä annoksilla. En muuten jaksaisi tehdä töitä ja hoitaa kotia. MIten lapsetkaan jaksaisivat silloin leikkiä yms?

    • Emmi kirjoitti:

      Kiitos.

      Teollistumisen vaikutus on varmaan ainakin osittain totta allergioiden puhkeamisen suhteen, mutta luulenpa, että ennen ei osattu / haluttu / ollut resursseja diagnosoida allergioita. Eli että vauvan ja pikkulapsen allergiaitkut olivat vain itkuja muiden itkujen joukossa 🙁

      Minä törmäsin myös tuohon uutiseen vastasyntyneiden kipukokemuksista ja olin järkyttynyt! Kyllä silmäni pyörähtivät ympäri, kun mietin, että onko joku joskus OIKEASTI ajatellut, että vauvat eivät tunne kipuja. Siis whooooot! :'(

      Hyvä tuo sinun chili-esimerkki. Totta: pienten lasten ja vauvojen kanssa pitäisi minun mielestä juuri päin vastoin olla varovaisempi kuin aikuisten kanssa tuossa altistusjutussa – huonossa tilassa olevaan pieneen suolistoon kun heittää altistusta toisen perään, niin kyllä vauvan tuskat ovat aina ihan omaa, kurjaa luokkaansa. Eikä heillä ole taitoa kertoa kivuistaan muuten kuin itkemällä, toisin kuin aikuisilla, joilla altistukset ovat mielestäni paremmin perusteltuja. Aikuisten kanssa altistukset pystyy yhteisymmärryksessä lopettamaan. Pieni lapsi sen sijaan syö sitä, mitä aikuinen tarjoaa, ja kärsii. Aikuisella on siis ISO vastuu!

      Kyllä, minulla olisi ollut niin paljon enemmän paatosta mielessäni, mutta halusin rajata tämän tekstin nyt pelkästään suolistoallergioihin ja allergiaohjelmaan, jotta pysyisi napakkana. Luulen, että omalle kohdalle sattuvana elämäntilanteena jokainen, myös nykyisen allergiaohjelman laatijat, ymmärtäisivät asioiden vakavuuden. Sehän on selvää, että tällainen arki ei jätä mitään arvailujen varaan. Valitettavasti juuri näillä päättäjillä ei ole kokemusta näistä asioista.

    • Rinttu kirjoitti:

      Lähinnä tuolla teollistumisella tarkoitin siis sitä, että ollaan paljon enenmmän ns sisällä ja siistimpiä kuin maatalossa joskus ennen. Eli silloin oltiin oikeasti koko ajan kosketuksissa maahan ja eläimiin, ruoka oli puhtaampaa tai ainakin itsetehtyä suht tuoreista raaka-aineista, pesuaineet oli vähemmän bakteereja tappavia yms.
      Tuo vauvojen itkuilu yms on ihan oma lukunsa. Silloin niitä vaan ei osattu ajatella johtuvaksi ruuasta tai ympäristöstä, valitettavasti ja kärsimystä varmasti tuotti monelle. Osa jopa kuoli. Teollistumisella on kyllä omat hyvätkin puolensa: mm asioiden tutkiminen.

      Meillä se maitoaltistus jatkuu edelleen. Olen antanut jugurttia (eli n1dl) jokatoinen/joka kolmas pv ja näyttää melko hyvältä. Mutta ongelmiakin on: millä saisi jugurtin maistumaan tai mihin sen maidon/kerman piilottaa ettei maistuisi oudolle… Pieniä oireita on, täytyy nyt vaan tarkkailla milloin kasaantuu liikaa. Mutta näyttää kuitenkin siten hyvältä että silloin tällöin kotona voisi tehdä maidollista ruokaa. Vapauttaa ei kuitenkaan voi.

    • Emmi kirjoitti:

      Joo, just noin teollistumisen suhteen, kuten kirjoitit! Osasit kirjoittaa sen auki hyvin 🙂

      Oih, tuhat peukkua riviin, että teidän maitokokeilulla ei tulisi mitään takapakkeja!

  3. Mirja kirjoitti:

    AAMEN! Aivan upea kirjoitus, kiitos siitä sinulle. Täyttä asiaa jokainen lause. Kaikilla ei vain ole ymmärrystä siihen miten rankkaa se on kun pieni murunenkin voi pistää koko pakan ihan sekaisin moneksi päivää. Tsemppiä sinne.
    t. maitoallergia-vehnäallergia ja kiinteitä maisteltu vasta alle 1kk :/

    • Emmi kirjoitti:

      Hyvä, että muut allergialasten vanhemmat ajattelevat samoin, ja että minä en ole vain joku outo tässä yhteiskunnassa, kun ihmettelen tätä meininkiä. Suuren suuret voimahalaukset teidän arkeenne!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *