Hae
Emmi Anniina

Magnesium, vahvat luut ja kalsiumin saanti ilman lehmänmaitotuotteita

Yhteistyössä Foodinin ja Biomedin kanssa

Olen viime aikoina miettinyt, että mitäköhän mahtaisi tapahtua suomalaisille, jos ei yhtäkkiä enää suositeltaisikaan maitotuotteiden nauttimista päivän ”kalsiumtarpeen” tyydyttämiseksi? Jos sen sijaan korostettaisiin magnesiumin saantia ja siinä ohella sopivaa D3- sekä K2-vitamiinin saantia? Sopivalla tarkoitan tässä yhteydessä sitä, että kun tällä hetkellä keski-ikäisiltä mitataan rutiininomaisesti kolesterolitasoja verestä, niin sen sijaan mitattaisiinkin D3-vitamiinitasot. D3-vitamiinin yksilöllinen saantisuositus nostettaisiin sellaiselle tasolle, että seerumin tasot olisivat yli 100 nmol/L. Tämähän tarkoittaisi joillekin ihmisille ennenkuulumattoman suuria päiväannoksia. Suurien annoksien riskinä taas saattaisi olla hyperkalsemia. Eli käytännössä elimistö ottaisi luista ja muista kudoksista kalsiumia puskuroimaan äkkiseltään liian suuria d-vitamiini määriä. Huono idea sellaisenaan.

Ratkaisu tähän on magnesium! Kun suurenkin d-vitamiiniannoksen kanssa pitää huolen riittävästä magnesiumin ja K2-vitamiinin saannista, ei kehon tarvitse kajota kalsiumvarastoihinsa. K2-vitamiini toimii eräänlaisena reittioppaana muille mineraaleille kirjoittamalla post it -lappusia pikkuisten kalsium-, magnesium- ja d-vitamiini partikkeleiden reppuihin, joissa lukee mihin heidät tulee palauttaa, jos he eksyvät.

Magnesium osallistuu kehossa ainakin 300, joidenkin arvioiden mukaan jopa 700 entsyymin toimintaan. Magnesium liitetään yleensä rentoutumiseen ja lepoon, mutta sillä on erittäin tärkeä rooli myös elimistön energiatuotannossa. Elimistö tuottaa solutasolla energiaa, ATP:tä, mitokondrioissa niin kutsutun krebsin syklin kautta (sitruunahappokierto). Tämän syklin kahdeksasta vaiheesta kuuteen tarvitaan magnesiumia! Elimistön magnesiumista noin 60% on sitoutuneena luihin. Jos elimistöllä ei ole käytössä riittävästi magnesiumia, ottaa se tarvittavan määrän luiden varastoista.

Palataan hetkeksi kalsiumiin ja maitoon. Suomessa juodaan eniten maitoa maailmassa per capita. Suomessa osteoporoosia sairastaa noin 400 000 henkilöä, mutta todellinen luku on varmasti suurempi, koska tauti todetaan monesti vasta, kun se on edennyt hyvin pitkälle. Miksi kaksi edellistä lausetta eivät ole oikein linjassa? Toinen kansantauti meilläpäin on sepelvaltimotauti. Otan tähän väliin suoran lainauksen arvovaltaisesta DUODECIMIN Terveyskirjastosa ”Sepelvaltimotauti on syöpien ohella Suomen tärkein kansansairaus”. Miettikää hetken tuota sanamuotoa! Suomen TÄRKEIN kansansairaus. Tärkeä kenelle?

Sepelvaltimotauti johtuu valtimoiden kovettumisesta. Tämä kovettuminen, tai plakki, ei ole suinkaan vain rasvaa (kolesterolia) vaan siinä on paljon kalsiumia. Tätä kutsutaan kalsifikaatioksi, verisuonten kalkkeutumiseksi näin kansankielellä.

Meille siis suorastaan tuputetaan maidon juomista tai kalkkilisää purkista, jos ei saa 6 annosta maitotuotteita päivässä. Oletko kuullut jonkun julkisen tahon puhuvan K2-vitamiinista ja magnesiumin roolista tässä yhtälössä? Niin ajattelinkin, et ole. Kun nämä kaksi edellä mainittua puuttuvat, jää kalsium verenkiertoon ilman määränpäätä. Tätä kun sitten jatketaan aikuisikään saakka, otetaan settiin mukaan liikaa stressiä ja jatkuvaa matala-asteista tulehdusta, on saavutettu tuo edellä mainittu DUODECIMIN virtstanpylväs.

Sitten otsikon toiseen aiheeseen. Me emme ole panostaneet viimeiseen kolmeen-neljään vuoteen mitenkään erityisesti kalsiumin saantiin. Olemme panostaneet mahdollisimman monipuoliseen, laadukkaista raaka-ainesta (itse)valmistettuun ruokaan. Olemme toki syöneet paljon erilaisia ravintolisiä vuosien varrella, mutta kalsiumia ei niinkään. Poikkeuksena viimeisimmän raskauden aikana oli Emmillä käytössä pieni kuuri kalsiumhydroksiapatiittia sekä Minimullistajalla silloin, kun hänen ruokavalionsa ei ollut niin monipuolinen.

Sen sijaan magnesiumin saantiin olemme panostaneet. Valitettavasti siinä kohtaa joutuu turvautumaan aika pitkälti ravintolisiin, jotta saisi kyseistä mineraalia riittäviä määriä. Parhaimmaksi muodoksi olemme todenneet magnesiumglysinaatin. Sitraattikin on ihan kelpo tavaraa, mutta se ei sovellu isompiin annostuksiin sen laksatiivisen vaikutuksen vuoksi. Sopiva määrä löytyy kokeilemalla ja annostus riippuu kehonpainosta, sukupuolesta, fyysisen rasituksen ja hikoilun määrästäkin. Itse jaan magnesiumin kolmeen erilliseen annokseen ja kerralla otan sitä 300-500mg. Lapset syövät meillä sitä 200mg päivässä ravintolisänä.

K2-vitamiinia saa ruohoa märehtineiden eläinten lopputuotteista, eli vaikkapa laadukkaasta lihasta tai gheestä. K2-vitamiinia otamme varmuuden vuoksi ravintolisänä vaikka yllä mainittuja säännöllisesti syömmekin.

Meidän perheen ruokavalioon kuuluu paljon hyviä maidottomia kalsiumilähteitä, kuten erilaiset kaalit ja pavut sekä siemenet ja pähkinät. Myös monista kaloista (sardiini erityisesti) sekä kananmunasta saa hyvin kalsiumia.  Esimerkiksi kourallisessa auringonkukansiemeniä on 50mg kalsiumia ja kourallisessa manteleita on 80mg kalsiumia. Tahinissa on parissa ruokalusikallisessa 130mg kalsiumia. Sitä on helppo ujuttaa moniin ruokiin. Kokeile esimerkiksi dippinä porkkanoille ja muille pilkotuille vihanneksille.

 

//Ramon

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *