Hae
Emmi Anniina

Meidän kaksikuinen vauva

Meidän vauva on jo kaksikuinen! Ollaan tuijoteltu häntä ihmetellen, pussailtu, sylitelty ja tuoksuteltu – tunti ja tunti toisensa jälkeen. Kun tiedämme, että tämä on viimeinen vauvavuotemme, nautimme tästä vauvantuoksuisesta arjesta niin täysin siemauksin kuin vain mitenkään mahdollista. Ja kun  tämä korona-aika tarjoilee parastaan kotoilulle ja vauvantuoksuttelulle, niin on ollut helppo kääriytyä kotiin vauvakuplaan.

Instagramissa vauvajuttuja jaan päivittäin. Kerroin siellä, millainen on meidän kaksikuinen:

Hän on iloinen, hymyilee usein ja katsoo pitkään suoraan silmiin.

Hän jokeltelee pitkiä pätkiä ja on monesti sattunut jokeltelemaan sanan joka kuulostaa ”äiti” -sanalta. Sekös minua on ilahduttanut.

Hän viihtyy isoveljien sylissä erityisen hyvin.

Hän nukkuu päivällä kantorepussa pieniä pyrähdyksiä, mutta öisin onneksi vähän pidemmin.

Hän ei juurikaan viihdy vaunuissa tai auton istuimessa. Silloin tällöin silti kokeillaan näitä.

Hän tykkää äidinmaidosta.

Hän katselee mielellään leluja, varsinkin keltaisia ja mustavalkoisia.

Hän rakastaa läheisyyttä ja onkin oikeastaan päivät ja yöt ihan meidän lähellä. Kehdossa hän on viihtynyt kerran yhden 10 minuutin pätkän.

Hänen huulensa menevät myttyrälle, jos isoveljet itkevät, mutta melua hän ei pelkää.

Hän on herkkä ilmoittamaan, jos vaippa on märkä, on nälkä tai väsy. Muuten hän ei juurikaan itkeskele.

Hän ei ole kärsinyt masuvaivoista tai refluksista ainakaan tähän mennessä lainkaan.

Meillä on siis kaikki tosi hyvin! Mies vietti kolmen viikon isyyslomansa – ja se sujahti ohi kuin siivillä! Nyt mies tekee etätöitä, mikä on ihanaa, sillä hän pääsee tauoilla nuuhkuttelemaan vauvaa! Minä teen töitä pääsääntöisesti myös kotoa käsin, mutta valmennuskäyntieni ajan mies syöttää vauvaa pullosta pumppaamallani maidolla. Pullo vaan ei ole kovin suosiossa, joten en pysty montaa tuntia kerrallaan olla työmenoissa…

Isoveljet kinastelevat vauvan sylittelyvuoroista ja vauva saa heiltä aamulla ensimmäisenä huomenet ja illalla viimeiseksi hyvätyöt. Vauvasta on tullut hetkessä olennainen osa perhettämme. Aina, kun uusi vauva tulee taloon, se sekoittaa luonnollisestikin arkea. Nyt olemme taas alkaneet löytämään toimivia keinoja tarjota jokaiselle lapselle pieniä omia hetkiä arjessa ja jos vauvalle pikkuhiljaa kehittyisi jonkinlainen rytmi, niin arki voisi senkin suhteen olla ennustettavampaa. Tällä hetkellä kuitenkin nautimme tästä rytmittömästä, syliin torkahtelevasta ja maitoa tunnin, parin välein vaativasta pikkutytöstä valtavasti näinkin.

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS: IG: @emmianniinajansson / FB: @emmianniinablog

Käynnistyksestä huolimatta hyvä synnytyskokemus: vesisynnytys ilokaasulla

Söin istukkani synnytyksen jälkeen. Tiedätkö, mitä hyötyä siitä voi olla?

Tyttöraskauden ja poikaraskauksien erot ja samankaltaisuudet minulla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.