Häpeä ja syyllisyys olivat viimeisimmän RVO®-opiskeluviikonlopun yhdet sisällölliset teemat. Tässä tekstissä kuulet siitä, mitä mietteitä näiden teemojen opiskelu minussa herätti, ja millaiseen prosessiin ne sysäsivät. Yritän myös valottaa sitä, miten NVC:ssä nähdään häpeä ja syyllisyys.

Jos et ole lukaissut aiempia tekstejä, ne löydät tämän tekstin lopusta vanhimmasta uusimpaan.

Häpeäisit nyt edes!

Niinpä, pitäisikö tässä nyt hävetä itseäni, sillä koulutuksessa, kun aloimme käsittelemään häpeää, ajattelin, että enhän minä häpeä (enää) oikein mitään. Mutta sitten koulutuspäivän aikana minulle valkenikin, että kyllä, kyllä minä häpeän kaikenlaista edelleen. Pitäisi kyllä nyt hävetä tätä, että luulin, että en häpeä mitään, mutta silti häpeän!

Häpeä on sosiaalinen tunne, joka liittyy nähdyksi tulemiseen. Häpeään liittyy epämiellyttäviä fysiologisia reaktioita, kuten punastumista, suun kuivumista, katsekontaktin välttämistä sekä suupielien jäykistymistä. Häpeän tunteminen tekee meistä vaikeasti tavoiteltavia ja se voi estää oppimista, mutta myös syvää yhteyttä toisiin ja itseen. Häpeä, kuten muutkin tunteet, sisältävät tärkeää tietoa meidän syvistä tarpeistamme.

Koemme häpeää silloin, kun olemme tehneet jotain tyydyttääksemme omia tarpeita tavalla, joka ei huomioi muiden tarpeita. Tai vain epäilemme tai pelkäämme tätä. Koemme häpeää myös silloin, kun toimimme tavalla, joka ei huomioi omia tärkeitä tarpeitamme eli ”emme pidä puoliamme” tai epäilemme tai pelkäämme tätä.

Aiemmin minä oli todella helposti häpeävä. Koen, että kohdallani häpeän tunteminen liittyi aikuiseksi kasvuun ja siihen, miten suuren roolin annoin muiden mielipiteille, jotka liittyivät minuun. Tällä hetkellä, kun elän vahvasti omasta voimasta, en tunne häpeääkään niin paljoa. Silti tunnen sitä, vaikka opiskelupäivän aluksi en osannut muistaa helposti häpeän hetkiä lähimenneisyydestä. Kun päivän mittaan aloimme tutkimaan häpeää, niin kyllä niitä häpeänhetkiä alkoikin tippumaan mieleen… 😀

Minä olen viime aikoina tuntenut häpeää mm. seuraavissa tilanteissa:

-Kun huomaan, että farkkujeni vetoketju ei pysy kunnolla kiinni, vaan valahtaa auki sosiaalisissa tilanteissa

-Kun en siltikään löydä perille, vaikka minulla olisi navigaattori päällä ja ohjeistamassa

-Kun unohdan rahat tai jotain muuta hyödyllistä kotiin silloin, kun sitä hyödyllistä tarvittaisiin

-Kun myöhästyn sopimastani aikataulusta

-Kun kyselen paljon kysymyksiä esimerkiksi opiskelupäivän aikana

-Kun unohdan tiskata työpaikalla tiskini

Mitä sinä muuten häpeät? Haluatko miettiä mielessäsi tätä kysymystä? Vai kertoa kommenttikenttään?

Häpeää voi tutkia esimerkiksi neljällä eri kompassin suunnalla: kun tunnet häpeää, niin syytätkö itseäsi (minun vika…), toista (sinun vika…), vai onko käyttäytymisesi enemmän välttelevää? Vai kenties kapinoivaa?

Taas minä olen syypää tähän!

Kun häpeä liittyy ”olemiseen”, syyllisyys liittyy tekemiseen. Toki nämä voivat myös olla vahvassa yhteydessä toisiinsa. Toisin kuin häpeässä, syyllisyydessä ei tunnisteta fyysisiä reaktoita samalla tavalla. Syyllisyyttä kokiessamme saatamme ajatella, että tarpeemme olisivat ristiriidassa keskenään. Ja kun valitsemme tyydyttää vain osan tarpeistamme, koemme syyllisyyttä. Ilmeinen esimerkki on se, että emme ehkä huomioi ns. omia pitkän tähtäimen tarpeita, vaan ”lyhyen” tähtäimen tarpeita, ja tällöin koemme syyllisyyttä. Syyllisyys voi myös nousta siitä, että tyydytämme omia tarpeitamme, mutta emme huomioi jonkun toisen tarpeita. Vasta, kun olemme selvittäneet kaikki tilanteeseen liittyvät tarpeet, voimme valita tietoisia strategioita.

Kerron teille nyt ohjeet harjoitukseen, joka avaa omia häpeän ja syyllisyyden eroja. Teimme tämän harjoituksen  koulutuspäivässä ja te lukijat voitte tehdä tämän vaikka nyt heti tämän blogitekstin lukemisen jälkeen (tai keskeyttää hetkeksi lukemisen ja tehdä saman tien!). Kirjoita niin monta ”pitäisi”-lausetta kuin ehdit kolmessa minuutissa. Lue lauseet yksi kerrallaan – tunnetko häpeää vai syyllisyyttä, molempia vai jotain muuta? Kirjoita tunteet lauseiden perään (tai vaikka merkit S ja/tai H). Jo tähän kohtaan pääsy voi avata silmiä oman häpeän ja syyllisyyden tuntemiselle. Kuitenkin, jos haluat ja/tai olet opiskellut NVC:tä, voit jatkaa seuraavalla tavalla. Valitse yksi lause, joka tuntuu olevan mehukkain. Mieti tarpeitasi lauseen takana. Mitä olisit tarvinnut tilanteessa enemmän? Kirjoita lopuksi tuntemuksesi ja ajatuksesi, mitä harjoituksen teko toi sinulle.

Omaa harjoitusta tehdessä minulla nousi vähän enemmän syyllisyyttä kuin häpeää pintaan. Syyllisyyttä siitä, että edelleenkin, kaikkien näiden kuvaamisvuosien jälkeen kuvien tallennuspaikka on sekaisin ja karsimatta. Syyllisyyttä siitä, että olen valinnut lähteä töihin, vaikka lapset tahtoisivat olla kanssani. Syyllisyyttä sotkuisesta vaatehuoneesta. Syyllisyyttä siitä, että en muista aina vastata viesteihin ja sähköposteihin ajoissa. Syyllisyyttä siitä, että teen hyvin usein opiskelu- ja työtehtävät vasta, kun deadline välkkyy silmien alla. Ja lista jatkui…

Koulutuspäivien harjoitukset olivat taas kerran silmiäavaavia. Otin syvällisempään tarkasteluun lauseen ”Pitäisi järjestää kuvat paremmin.” Tarpeet, joita en ollut osannut huomioida tämän syyllisyyden taustalla olivat järjestys, aikaansaaminen, yhteistyö, helppous ja merkityksellisyys. Tarpeet, jotka täyttyivät, olivat spontaanius ja läsnäolo. Kun kuvat ovat järjestyksessä, niitä on helpompia löytää jatkossakin. Kuvien järjestäminen edistää merkittävästi aikaansaamisen tarpeen täyttymistä, sillä tätä projektia olen työstänyt pitkään. Myös muu perhe tykkää katsella kuvia, joten yhteistyö ja merkityksellisyys ovat siksi täyttymättömien tarpeiden listalla: muun perheen ei ole helppo löytää haluamiaan kuvia. Kuitenkin se aika, jonka olisin käyttänyt kuvien kanssa, on nyt kulunut spontaaneihin touhuihin perheen kanssa, joten spontaaniuden ja läsnäolon tarpeet täyttyivät.

Opetellaan huolehtimaan kaikista tarpeista

Tällaiset harjoitukset muistuttavat, että kaikkia tarpeita olisi hyvä huomioida niin, että ne olisivat tasapainossa. Niin, että mikään muu tarve ei jatkuvasti jyrää toista tarvetta.  Usein elämässä saattaa tapahtua niin, että esimerkiksi työelämä tai kotityöt vievät mennessään, ja tällöin ehkä läsnäolon, yhteisöllisyyden. läheisyyden ja läsnäolon tarpeet perheen ja ystävien kanssa eivät täyty. Tai toisinpäin: jos on elänyt hetkessä spontaanisti jo monta päivää, voivat esimerkiksi aikaansaamisen ja tehokkuuden tarpeet ”alkaa ilmoitella itsestään” syyllisyyden muodossa. Näistä harjoituksista oppineena aion esittää itselleni pyynnön, että jatkossa kun huomaan ensimmäisen epämukavalta tuntuvan tunteen, luon yhteyden itseeni ja tarkastelen, mitä tarpeita en ole ottanut huomioon. Itse-empatia keskeyttää syyllisyyden tunteen kasvun: havainnoidaan siis suru, mikä nousee siitä, että ei ole huolehtinut kaikista tärkeistä tarpeista ja tehdään itselle pyyntö, että jatkossa haluaisi oppia huolehtimaan kaikista tarpeista paremmin. Sitten voisi vaikka miettiä keinoja, joiden avulla voisi muistaa paremmin huolehtia kaikista tarpeista samankaltaisissa tilanteissa. Kun syyllisyyden tunnetta ei kuunnella, se kasvaa vahvemmaksi. Siksi olisikin hienoa jatkossa oppia ymmärtämään omaa sisäistä häpeän ja syyllisyyden prosessia paremmin ja ottaa alun signaaleista kiinni.

Häpeän ja syyllisyyden tutkiminen jatkuu. Tämä NVC on vaan niin mielenkiintoista! Kiitos, kun luit tämän postauksen. Toivottavasti tämä auttoi sinua näkemään häpeää ja syyllisyyttä vähän eri kulmista. Postauksen kukkakuvat edustavat minulle teoriapuolen kesätaukoa NVC:stä, sillä koulutus jatkuu elokuun loppupuolella. Ne myös symboloivat häpeän ja syyllisyyden taustalla olevia universaaleja, kaikilla ihmisillä olevia kauniita tarpeita.

Syyskuussa siis pääsette taas nauttimaan rakentavan vuorovaikutuksen aiheista täällä blogin puolella. Käytännön NVC-harjoittelu jatkuu kyllä kesätauonkin ajan, se on varma. Kun kerran sukeltaa NVC-maailmaan, ei sieltä pääse edes loman ajaksi pois. 😉

Tämän tekstin lähteenä on käytetty luentomateriaalia koulutuksesta.

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA:

Valmentajavalmennus: viimeiset yhteiset opiskelumetrit

RVO®-koulutus: sukellus tunteiden ja tarpeiden maailmaan

RVO®-koulutus: maailmankatsomuksen muutoksesta, kielestä ja emppatreeneistä

RVO®-koulutus: leimaamisesta ja sen vaikutuksista

Tämän vuoden Natural High Healing Festivalit lähenevät – ne ovat jo kahden viikon päästä 6.-9.7.2023! Oletko sinä tulossa näille Pohjoismaiden suurimmille hyvinvointifestareille? Vai onko Natu ihan vieras juttu?

Natural High Healing Festival eli Natu on Uusikaunpugissa järjestettävä kehon ja mielen hyvinvointiin liittyvä festarikokemus! Nämä festarit ovat päihteettömät ja ehkä siitä syystä voisi sanoa, että ”väkivallattomat” – viitaten siihen, että kaikenmaailman känniörvellykset puuttuvat. Festareille on koko perhe tervetullut! Minun mielestä NATU on yhtä rakkauden juhlaa! Festarit tarjoavat työpajoja, konsertteja ja luentoja. Alueella on myös uintimahdollisuus ja saunoja ja ihania kauppoja ja kaikkea hyvinvointiin liittyvää oheismeininkiä.

”Natural High Healing-festivaali on luonut rohkeasti taianomaista, täysin uutta festivaalikulttuuria jo 11 vuotta! Hyvinvointifestivaalin pioneerina Natural High on luovuuden, vapauden ja sydämen tapahtuma, joka kokoaa ihmiset yhteen päihteettömästi juhlistamaan elämää ja sen ihmeitä. Tarjoamme Suomen kovimman kattauksen erilaisia työpajoja, musiikkia ja uusia syvempiä elämyksiä. Olemme yksinkertaisesti rakkauden asialla.” (https://www.naturalhighfestival.fi/)

Minun ensimmäinen ja aikataulusyistä myös ainoa Natuni oli vuonna 2020 ja siihen liittyvän yhteistyöpostauksen voit lukaista tästä:

Yksi vuoden kohokohdista: Natural High Healing Festival

Tuon teksti kannattaa lukaista, koska siitä saa jo hyvän käsityksen siitä, millaisissa työpajoissa minä kävin tuolloin ja millainen tarjonta tuona vuonna oli.

Tässä tekstissä esittelen kuitenkin minun omat työpajani. Miten upeaa onkaan, että minä pääsen huikeassa porukassa luomaan näitä festareita artistina tänä vuonna! Tässä ovat kuvaukset minun kolmesta eri työpajasta:

TUNTEIDEN JA TARPEIDEN TAIKAMAAILMA (la klo 12-13)

Lapset pääsevät sukeltamaan tunteiden ja tarpeiden tärkeään maailmaan taianomaisella tavalla. Työpajassa käsitellään tunteiden ja tarpeiden tunnistamista, nimeämistä ja ilmaisua lapsentasoisesti keskustelun ja toiminnallisuuden kautta. Työpajan sanoma pohjautuu Nonviolent Communication -metodiin. Kouluikäiset lapset voivat jäädä tähän työpajaan yksin, alle kouluikäiset oman aikuisen kanssa.

SEIKKAILULLINEN SATUJOOGA (pe klo 14-15, su klo 12-13)

Lapset saavat heittäytyä keholliseen satujoogaseikkailuun luonto- ja eläinteeman äärellä. Joogaseikkailu kannustaa lapsia luovuuteen, tunteiden ilmaisuun liikkeen kautta sekä yhteistyöhön muiden lasten kanssa. Kouluikäiset lapset voivat jäädä tähän työpajaan yksin, alle kouluikäiset oman aikuisen kanssa.

”KUVITELLAAN” – NLP:TÄ LAPSILLE (la klo 16-17)

Lapset voivat päästää hurjimmatkin unelmat ilmoille! Tässä työpajassa kannustetaan lapsia antautumaan mielikuvaharjoittelulle ja kokeillaan, miltä NLP eli neurolingvistinen prosessointi tuntuu, kuulostaa, tuoksuu, maistuu ja vaikuttaa. Kouluikäiset lapset voivat jäädä tähän työpajaan yksin, alle kouluikäiset oman aikuisen kanssa.

Perheiden yhteisiin hetkiin ja lasten omiin työpajoihin on siis panostettu tänä vuonna ennätyksellisen paljon. Niille on varmasti kysyntää! Ihanaa, jos tulette Natuun ja päätätte tuodan lapsenne minun työpajaan! Nähdään siellä! Ja toki muuallakin festareilla saa tulla juttelemaan.

Festareiden sivuille pääset tästä: KLIK!

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA: