Haloo? Kuka siellä?
4
Mitä kuuluu? Miten teillä menee? Miten talvi on mennyt? Mitä
olette puuhastelleet? Eikö ole ihan minun blogini tyylinen aloitus? Heh, ei minustakaan. Se on nimittäin taas pieni blogikriiseilijä tässä
moi, kun blogini nelivuotissynttärit lähestyvät. Vuoden olen nyt
ollut kaksplussalainen, ja sekin herättää ajatuksia suuntaan ja
toiseen…
olette puuhastelleet? Eikö ole ihan minun blogini tyylinen aloitus? Heh, ei minustakaan. Se on nimittäin taas pieni blogikriiseilijä tässä
moi, kun blogini nelivuotissynttärit lähestyvät. Vuoden olen nyt
ollut kaksplussalainen, ja sekin herättää ajatuksia suuntaan ja
toiseen…
Koska tässä viimeisen vuoden aikana olen kirjoitellut paljon
muustakin kuin refluksi-allergia-asioista, haluaisinkin nyt kysellä
vähän, että missä mennään teidän lukijoiden suhteen. En ole
oikeastaan koskaan kysellyt teiltä mitään, sillä koen, että te
kyllä kirjoitatte, jos vaan asiaa on (onko näin?). Silti tykkään jutella teidän
kanssanne, oikein kovastikin. Blogiin löytäneitä on entistä
useampia, joten minua mietityttääkin, miten te koette blogini. Onko
mukana vielä teitä, jotka jaoitte kanssani jo Pikkusankarin vauva-ajan
tuskat? Vai onko eniten mukana teitä, jotka hyppäsivät blogiini
silloin, kun muutuimme kolmihenkisestä perheestä nelihenkiseksi?
Vai oletteko te pääasiassa teitä, jotka olette vasta
kaksplussautumisen jälkeen lueskelleet muistoja vaikeimmista ajoista
ja kirjoituksia uusimmista käänteistämme? Onko blogini teidän
mielestänne muuttunut Kaksplussalle siirtymisen jälkeen? Ja jos on, niin
mihin suuntaan? Mitä kautta olette muuten blogini löytäneet?
muustakin kuin refluksi-allergia-asioista, haluaisinkin nyt kysellä
vähän, että missä mennään teidän lukijoiden suhteen. En ole
oikeastaan koskaan kysellyt teiltä mitään, sillä koen, että te
kyllä kirjoitatte, jos vaan asiaa on (onko näin?). Silti tykkään jutella teidän
kanssanne, oikein kovastikin. Blogiin löytäneitä on entistä
useampia, joten minua mietityttääkin, miten te koette blogini. Onko
mukana vielä teitä, jotka jaoitte kanssani jo Pikkusankarin vauva-ajan
tuskat? Vai onko eniten mukana teitä, jotka hyppäsivät blogiini
silloin, kun muutuimme kolmihenkisestä perheestä nelihenkiseksi?
Vai oletteko te pääasiassa teitä, jotka olette vasta
kaksplussautumisen jälkeen lueskelleet muistoja vaikeimmista ajoista
ja kirjoituksia uusimmista käänteistämme? Onko blogini teidän
mielestänne muuttunut Kaksplussalle siirtymisen jälkeen? Ja jos on, niin
mihin suuntaan? Mitä kautta olette muuten blogini löytäneet?
Mitä te haluatte/odotatte blogiltani? Miksi luette blogiani?
Olisi myös kiva tietää, onko lukijoissa pääasiassa teitä
refluksi-allergiaperheitä vai muitakin? Millaisia lukijoita sieltä löytyy? Oletteko niitä, jotka seuraavat tiiviisti blogiani vai
koostuvatko lukijamäärät lähinnä vain niistä, jotka hyppivät
blogimaailmassa sinne tänne otsikoiden perusteella? Onko mukana myös sellaisia, jotka
seuraavat instagramissa minua? Millaiset kirjoitukset teitä kiinnostavat eniten
ja miksi? (Toki lukijamäärät kertovat myös näistä jutuista,
mutta olisi kiva kuulla myös perusteluja.) Tykkäisittekö siitä,
että kannustaisin enemmän kommentoimaan, kuten monet bloggaajat
tekevät? Mikä on se fiilis, että kirjoitatte kommentin? Itse aina hämmästelen, että miten joku teksti, joka on kerännyt päivässä vaikka yli tuhat lukijaa, voi ammottaa nollaa kommenttia. Pitäisikö minun olla aktiivisempi kyselijä, vai saatteko te silti blogista jotain irti, vaikka ette kommentoikaan?
Olisi myös kiva tietää, onko lukijoissa pääasiassa teitä
refluksi-allergiaperheitä vai muitakin? Millaisia lukijoita sieltä löytyy? Oletteko niitä, jotka seuraavat tiiviisti blogiani vai
koostuvatko lukijamäärät lähinnä vain niistä, jotka hyppivät
blogimaailmassa sinne tänne otsikoiden perusteella? Onko mukana myös sellaisia, jotka
seuraavat instagramissa minua? Millaiset kirjoitukset teitä kiinnostavat eniten
ja miksi? (Toki lukijamäärät kertovat myös näistä jutuista,
mutta olisi kiva kuulla myös perusteluja.) Tykkäisittekö siitä,
että kannustaisin enemmän kommentoimaan, kuten monet bloggaajat
tekevät? Mikä on se fiilis, että kirjoitatte kommentin? Itse aina hämmästelen, että miten joku teksti, joka on kerännyt päivässä vaikka yli tuhat lukijaa, voi ammottaa nollaa kommenttia. Pitäisikö minun olla aktiivisempi kyselijä, vai saatteko te silti blogista jotain irti, vaikka ette kommentoikaan?
Olisi siis tosi kiva, jos jaksaisitte kertoilla vähän itsestänne
ja mieltymyksistänne (kommenttiboksiin tai mailitse). Ja toki, juttuaiheita ja toiveitakin saa (kuten
aina) nytkin kertoa!
ja mieltymyksistänne (kommenttiboksiin tai mailitse). Ja toki, juttuaiheita ja toiveitakin saa (kuten
aina) nytkin kertoa!
Mä seuraan teiän perheen kuulumisia ja toivon positiivisia postauksia. Siis siltä kannalta, että lapsilla on kaikki hyvin. Niin ja mullahan ei oo mitään käsitystä refluksista, mutta yövalvomisten suhteen on jonkin verran kokemusta.
Seuraan tiivisti blogia, tsekkaan yleensä päivittäin Bloggerista, onko tullu uusia postauksia. Ja Instagramissa seurailen sun/teiän tekemisiä kuvien kautta.
Arkiset postaukset on kaikkein mielenkiintosimpia, ei mitään kiiltokuva-meininkiä. Se on jotenkin keinotekosta.Realismi. On myös kiva, että kirjotat laajemminkin sua mietityttävistä asioista. On tylsä lukea blogia, joka keskittyy esimerkiks vaan vaatteisiin tai sisustukseen. Senpä takia en sellasia luekaan.
Mä oon ite varsin laiska bloggaaja. Monta keskeneräistä luonnosta on olemassa, mutta jotenkin se teksti ois pitäny saada julkastavaks jo sillon, kun luonnosta on alkanu kirjottaa. Sen verran vaikeeta näyttää olevan pääseminen siihen hetkeen ja mielentilaan takasin, mikä on antanu sysäyksen just sen postauksen/aiheen kirjottamiselle/käsittelemiselle.
Mä oon myös tosi huono ja laiska kommentoimaan. Tosin osin on syynä myös se, ettei just sillä samalla hetkellä, kun lukee postauksen, ehikään kirjottamaan kommenttia. vaikka haluiskin. Sen verran meinaa olla vilskettä, vipinää ja vaarallisia tilanteita arjessa, ettei millään ehi. Mun tekstit saa myös vähän kommentteja, mutta ei se haittaa. Enhän mä tavallaan kirjota kenellekään muulle, kun ittelleni ylös omia mielipiteitäni. Niistä ei tartte olla samaa mieltä ja joskus kärjistänkin mielipiteitäni aika reilusti. Olishan se kiva saada välillä kommentteja ja vertaistukea, mutta näyttää siltä, että vertaistuki ja keskustelut käydään aika pitkälti sosiaalisen median, esimerkiks Facebookin, puolella.
Tästä tuli nyt sairaan pitkä kommentti, mutta tein, mitä lupasin. 🙂
Olipa kiva lukea sun ajatuksia! Kiitos niistä! 🙂
Seuraan muutamaa blogia säännöllisesti. Tänne löysin viime keväänä muistaakseni ihan googlen kautta, kun meille syntyi refluksivauvakuopus. Ja sen jälkeen olen jäänyt seuraamaan. Olen tosi huono kommentoimaan mitään mihinkään. Se aina jää, tähänkin piti kommentoida jo heti, mutta nyt vasta sain aikaiseksi. Tykkään tavastasi kirjoittaa ja kaikki postaukset olen lukenut mielenkiinnolla. Siis kaikki aiheet ovat hyviä, ei pelkästään refluksiin liittyvät. Asenteesi on upea ja hienoa, että monista vaikeuksista huolimatta voi selvitä ja jatkaa eteenpäin! Hyvää kevättä teidän perheelle!
Kiitos kommentistasi ja mielipiteestäsi :-)!