Hae
Emmi Anniina

Kolmannen lapsen lapsentahtinen imetys loppui 3 vuoden ja 3 kuukauden iässä

imetys

Vaikka vauvan imetys onkin nyt minulle ajankohtaisin imetys, niin haluan kirjoittaa itselleni muistiin nuorimman pojan imetyksen lopputaipaleesta. Ja toki haluan tekstin kautta rohkaista äitejä imettämään pitkään, jos se vaan vähänkään tuntuisi mahdolliselta vaihtoehdolta itselle. En tiedä, missä menee virallinen taaperoimetyksen ja pienen lapsen imetyksen raja, mutta imetin siis nyt nelivuotiasta poikaamme kolme vuotta ja kolme kuukautta.

Ensimmäistä lasta imetin puolitoista vuotta ja toista kaksi vuotta ja kaksi kuukautta. Toivon, että tämä neljäs saa lopettaa kolmannen tapaan itse imetystaipaleensa. Ensimmäistä ja toista lasta kun jouduimme kirittämään lopettamisessa. Ensimmäisen kohdalla kehoni oli jo uupunut toooodella tiukasta imetysdieetistä (jäljellä oli lopulta vain kuusi ruoka-ainetta noin vuoden ajan), joten imetyksen lopetus tuntui oikealta ratkaisulta. Toisen kohdalla kuukautiseni eivät alkaneet johtuen imetyksestä, ja koska toiveenamme oli kolmas lapsi, tarvitsin kuukautisiani 😀

Taaperoimetys oli helppoa

Kolmevuotiaan (ja yli) imetys oli minulle helppoa, kivaa ja ihanaa. Meillä ei ollut minkäänlaisia, vähäisiäkään ongelmia nuorimman pojan kanssa. Olin varautunut, että saattaisin joutua edellisten lasten tavoin imetysdieetille. Olin varautunut rintatulehduksiin, rintaravareihin ja haavaisiin nänneihin. Mutta mitään niistä en nuorimman pojan kanssa kohdannut koko imetyksen aikana. Annoin pojan lapsentahtisesti olla rinnalla aina, kun hän tahtoi (toki aikataulullisesti se ei tietenkään aina onnistunut). Imetyksen suhteen kaikki tuntui soljuvan hienosti hänen kanssaan!

Olen aina ollut julki-imetyksen puolestapuhuja ja toki sain katseita, kun kolmevuotiasta imetin muualla kuin kotona. Mutta hymyilin aina vain takaisin 😉 Mutta sain minä paljon myös hyvää palautetta! Eikä imetyksen loppuvaiheessa yli kolmevuotias rinnalla halunnut kovin paljon edes olla enää muulloin kuin aamuisin ja iltaisin (oli toki poikkeuksiakin). Eli kun ikää tuli lapselle enemmän, imetyskerrat vähenivät luonnollisesti. Vaikka joskus joku tokaisikin, että ”olethan jo niin iso, että ei sinun tarvitsisi äitisi maidolla käydä”, niin en välittänyt, vaan kerroin pojalleni, että hän saa juoda maitoa niin pitkään, kuin se hänestä hyvältä tuntuu/maistuu 😎 Itse olin tehnyt päätöksen imettää lapsentahtisesti, eikä se päätös tuntunut missään kohtaa huonolta.

Miten imetys loppui

Meillä saattoi olla muistaakseni ehkä jo noin kaksivuotiaasta asti melko pitkiäkin taukoja imetyksessä. Päivän, parin tauko oli normaali silloin tällöin. Minä en muistuttanut poikaa maidosta, jos hän ei itse sitä pyytänyt. Muistelisin, että pisin tauko oli viisi päivää. Sitten kun tultiin lähemmäs kolmevuotiasta, niin tauko saattoi välillä olla jopa viikko, ihan loppuvaiheessa imetystaivalta taisi olla parinkin viikon tauko viimeisten rinnallakäyntien välillä.

Raskauduin viime vuoden huhtikuussa ja poikani kävi rinnalla viimeisen kerran viime heinäkuussa. Eli puolet raskausajasta vielä imetin. Sanotaan, että maidon maku muuttuu, jos nainen raskautuu. Kysyin pojaltani, oliko niin, mutta hänen mukaansa maito oli saman makuista kuin ennen. Hän kyllä kertoi, että maitoa tulee vähemmän, ja luulenkin, että se on saattanut olla yksi syy, miksi hän lopetti rinnalla käymisen. Hän myös sanoi, että ”jätetään maitoa vauvallekin”.

Itkut Helsingissä

Viimeistä imetyskertaa en osaa päivämäärätarkasti kertoa, sillä en voinut tietää, milloin se viimeinen kerta on, kun itse en imetystä lopettanut. Poikani ei sitä minulle kertonut, enkä tiedä, tiesikö hän sitä edes itsekään siinä vaiheessa. Kun edellisestä imetyskerrasta alkoi taas olla yli viikko, uumoilin, että pian saattaa olla viimeinen imetyskerta meillä edessä. Raskauden hormonit saivat minut todella herkistyneeksi ja haikeaksikin.

Eräänä heinäkuun loppupuolen päivänä olimme koko perheen kanssa Helsingissä ihastelemassa merimaisemaa. Olin nuorimman pojan kanssa rantakivetyksellä ja miehellä oli kamera, jolla hän oli ottamassa meistä kuvaa muistoksi. Mieleeni tuli ehdottaa, että otettaisiinko ihana imetyskuva poikani kanssa. Kaivoin rintaa esille ajatellen, että tottakai se sopii pojalleni. Kun sain rinnan esille poika vain kosketti sitä suullaan, mutta samantien kääntyi poispäin sanoen ”ei”. Tämän jälkeen hän ei enää tahtonut rinnalle tulla. Eli joku heinäkuun alkunpuolen päivä kotona jäi viimeiseksi imetyshetkeksemme.

imetys

Päivä Helsingissä oli siis tunteita täynnä. Ja tuo päivä jäi ikuisesti mieleeni! Mies sai juuri siitä hetkestä kuvan, kun poikani käy rinnalla muutaman sekunnin. Tuolloin tajusin, että nyt en enää tätä lasta koskaan imetä ja itkin monet kyyneleet. Juttelimme poikani kanssa asiasta ja hän vain sanoi, että ”loput maidot on vauvalle”. Sen jälkeen olemme yhdessä muistelleet kaunista imetystaivaltamme yhdessä. On hienoa, että imetin häntä niin ”vanhaksi”, että hän muistaa imetyksen itsekin, ei vain hänelle kerrottuna tarinana.

Kiitos kehoni, kiitos poikani, kiitos tyttäreni

Vaikka en mikään fanaattinen imettäjä olekaan, niin jokainen imetys on ollut merkityksellinen, ja jokaisen imetyksen lopettaminen todella haikeaa. Eikä se olekaan ihme, sillä tuleehan sitä imetettyä varmasti tuhansia kertoja lasta ensimmäisten vuosien aikana!

Kiitos kehoni, että olet imettänyt nyt jo yhteensä seitsemän vuotta lapsiamme. Kiitos nuorin poikani täydellisestä imetystaipaleesta. Ja kiitos tyttäreni, että saan kokea imetyksen ihmeen vielä kerran.

Minkälaisia imetystaipaleita teillä on ollut?

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA: IG @emmianniinajansson / FB: @emmianniinablog

LUKAISE MYÖS:

Tyttöraskauden ja poikaraskauksien erot ja samankaltaisuudet minulla

Käynnistyksestä huolimatta hyvä synnytyskokemus: vesisynnytys ilokaasulla

Perheeseemme syntyi vihdoin tyttö – siksikö perheemme on nyt valmis?

2 kommenttia

  1. Outi Karita kirjoitti:

    Olipa ihana ja tunteellinen postaus.
    Ihana kun saitte tuosta hetkestä Helsingissä silti kuvan vaikkei se sitten ollutkaan enää imetys kerta ❤️

    http://www.outikarita.vaikuttajamedia.fi

    • emmi kirjoitti:

      Kiitos Outi! Ja niinpä, tuo päivä Helsingissä jäi mieleen kyllä ja onneksi siitä on kuva. Ihania imetyshetkiä sinne teille!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *