Syypää mun hymyyn
Nenäliinakasat ja valkosipulin kynnet sängyn vieressä ovat toivottavasti tältä vuodelta nyt kokonaan ohi, kun Pikkusankarin toinen pirullinen refluksinpahentajanuha on voitettu. Jospa nyt voimme jatkaa mahdollisimman normaalia, ihanaa arkea taas vähän aikaa! Koska valitettavaa juuri nyt ei ole ja hehkuttaa en viitsi tämän enempää, tyydyn arkisiin räpräyksiin viestillä perusarki on oikein kivaa, kun lapsi on oireeton.
Hymyilen.
Isin bravuureita ja piirakanrypytyskilpailun varma voittaja
Meidän keittiönpöydän ääressä on jo puolivakavasti huolestuttu taloutemme mahdollisesta kariutumisesta. Reilu kolmivuotias Pikkusankarimme on todellinen jääkaapin tyhjentäjä. Mutta minkäs teet, voivat suursyömärivanhemmat vain katsoa itseensä ja yrittää ymmärtää, kun lapsi kinuaa lisää, lisää ja lisää. Toisaalta, voimme olla iloisia, että olo on Pikkusankarilla sen verran hyvä, että ruoka maistuu ja että olemme oppineet tekemään allergiaruuasta maukasta! Muun muassa tällaiset ruuat maistuvat nyt:
Isin bravuuri nro 1: munakoiso-fetapaistos
Isin bravuuri nro 2: tattariletut
Isin bravuuri nro 3: tattaririeskat
Sitten rypytyskilpailunvoittaja. Äitin tekemänä. Älkää kysykö, kuinka monta kertaa olen piirakoita ennen rypyttänyt, mutta sen voin kertoa, että huutava rimpuileva Minimullistaja oli sylissä samaan aikaan näitä kaunokaisia tehdessä.
Laita ihan mitä vain sallittua ihan minkä määrän tahansa– muffineja on tehty myös melkein viikottain. Pikkusankari tietenkin on suuressa roolissa näiden sotkemisprosessissa valmistusprosessissa.
Meillä Pikkusankarin ruokia syö nykyään kaikki. Paljon.