Hae
Emmi Anniina

Herra ja Rouva Etsivän epätoivon huokaus

Täällä Herra ja Rouva Etsivä kirjoittavat urheasti ruoka/oire/lääkepäiväkirjaa, yrittävät joka ilta löytää edes jonkin syy-seuraussuhteen päivän aikana tapahtuneille asioille ja venyttävät henkistä sietokykyään repeämispisteen lähettyville yrittäessään hillitä oireista ilkivaltakäyttäytyjää.
Alkaa jo iltaisten ideariihien materiaali loppua tältä Etsivätoimistolta. Pikkusankari oireilee joka päivä, skaalan ylettyessä pienestä pipin vinkumisesta ja rauhallisista ”mä haluun kaviskonia”-lauseista kurkun rajuun repimiseen, pään hakkaamiseen, lattialle sylkemiseen ja pissaamiseen ja muuhunkin täysin holtittomaan häiriökäyttäytymiseen. Pikkusankarin ruokavalio on kiristetty tuskallisen pieneksi. Taas yhden uuden lääkkeen Singulairin, kokeilu on aloitettu. Nukahtamisessa puhaltavat myös vaihteeksi synkemmät unituulet. Laskenta Tuomelan kontrolliaikaan on aloitettu.

4 kommenttia

  1. Anonyymi kirjoitti:

    Voi itku mitä kuulumisia :-((( Vaikka selkeästi pahoilta refluksioireilta kuullostavatkin, niin pakko kysyä, että onhan Singulair aloitettu ihan just? Montelukastin varsin yleisiä sivuvaikutuksia kun ovat mm. käytöshäiriöt, agressiivisuus, painajaiset, uniongelmat jne… Mutta ilmeisesti on ihan tuore juttu tuo Singulair?

    Osaisinpa muutakin kuin toivottaa (taas kerran) ihan hirmu paljon jaksamista ja voimia teille!!! Meidän poikien Tuomelan ajatkin on teidän jälkeen 🙁 Jättisuuri halaus <3 EO

    • Emmi kirjoitti:

      Singulairia on annettu nyt kolme päivää, ja aloitettiin juuri sen takia, että nuo oireet ovat olleet niin pahoja jo monta viikkoa, eli ei voi Singulairia syyttää (se olisikin ollut kiva pahislöytö, niin olisi saatu heti heivattua pois…). Ventosta kun on jonkin verran apua, joten Tuomela ehdotti kokeiluun Singulairia, mutta eipä ainakaan nopealla kokeilulla ole ollut mitään vaikutusta 🙁

      Kiitos EO <3

  2. Anonyymi kirjoitti:

    Voihan… Saisitkohan Tuomelalta jonkin peruutusajan, jos pyytäisit? Kannattaa varmaan yrittää. Voimia, ei tässä muuta voi sanoa… T. Kaisa N.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *