Hae
Emmi Anniina

Toivottakaa meille onnea!

Täältä tullaan – kolmensadan
kilometrin hellematkat, vedetön ja pakastimeton keittiö, himokkaat verenimijät,
kylmät ja pimeät elokuun yöt, käsipyykki, jo viilentynyt järvivesi… Mutta me
tulemme, vaikka Pikkusankari taas äheltää kivuissaan puolille öin ja herää
viideltä (ja siinä välissä tietenkin kolme kertaa) ja päikkärinukuttamiset
kestävät taas sen neljä tuntia.  Me
tulemme, vaikka ruuanlaitto on hieman
hankalahkoa
hyvin rajoittuneelle ja nirsolle pikkuallergikollemme. Me
tulemme, vaikka tiedostamme, että loman rentoutumisprosentti on korkeintaan
nollapilkkuyksi, kun raahaamme vuorotellen jatkuvasti rantaan löträämään hyppivää taaperoa pois syvistä vesistä ja estämme linnun tekemän läjän maistelua.
Me tulemme, vaikka kaksi kolmasosaa meidän perheestämme on kymmenen senttimetrin
syyhypaukuilla yhdenkin culicidaepiston jälkeen. Me tulemme, vaikka tiedämme
varsin hyvin, mitä matkustaminen Pikkusankarin kanssa on.
Toivottakaa meille
onnea!

4 kommenttia

  1. Anonyymi kirjoitti:

    Tosi tosi paljon onnea matkaan!!!!!oon seurannut blogiasi alusta saakka.Sulla on mielettömän hyvä kirjoittamisen lahja!Kiitos kaikkien refluksi/allergiaperheiden puolesta, puet meidänkin tuntemukset sanoiksi:)
    T.Kepa

    • Emmi kirjoitti:

      Voi kiitos Kepa kaikista sanoistasi! Vertaistuen takia tätä kirjoittamista jaksaa jatkaa!

  2. Anonyymi kirjoitti:

    Moi, onnea matkaan. Löysin juuri blogisi, ja uskon kyllä, että tulette selviämään kaikesta vastaan tulevasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *