Hae
Emmi Anniina

Edistysaskeleita keittiössä

Meidän pian 3-vuotias pikkuvauvamme on alkanut syömään bataattisoseen lisäksi kiinteämpiä ruokia. Hän on maistellut eri koostumuksia ja eri makuja. Tai no, onhan hän niitä vastentahtoisesti maistellut jo pidemmän ajan, mutta suurin osa maku- ja rakennekokeiluista on päätynyt yhden suupyörityksen jälkeen lattialle suuren mielenosoituksellisen tuhahduksen kera. Nyt on kuitenkin se hetki, kun on ylitetty 1500-jotain maistelua, ja mahaan oikeasti uppoaa niin pikkusen munakoisoa kuin hippusen kesäkurpitsaakin ennennäkemättömissä muodoissa. Äidin vanttera allergiakokkiuurastus ja isin tiukka asenne on vihdoin ja viimein tuottanut tulosta. Meidän poika syö semmoista ruokaa, jota muutkin perheenjäsenet haluavat syödä.
Nykyiset ruuat näyttävät tältä:
Bataattilanttusiivuja/lohkoja mausteena oliiviöljy, suola, tilli/basilika. Uunissa 225-250 asteessa 20-40 minuuttia paksuudesta riippuen.

Bataatti- ja lantturanskikset mausteena oliiviöljy, suola ja valkopippuri. Uunissa 225-250 asteessa 15-30 minuuttia. Paiston välillä kannattaa käännellä.

Bataattirieskat sisältäen bataattisosetta (4-6dl), laktoositonta turkkilaista jukurttia (1dl), tattarijauhoja (1dl), kinoahiutaleita (1dl), laktoositonta maitoa (2rkl), sulatettua laktoositonta voita (2rkl), juustoraastetta (1-2dl), psylliumia (2rkl), suolaa, basilikaa. Ainesosamäärät omien mielihalujen mukaan, suluissa yksi vaihtoehto. Kaikki sekaisin, pinnalle vähän vielä juustoraastetta ja uunissa 225-250 asteessa paksuudesta riippuen 10-20 minuuttia.

Bataatti-kesäkurpitsarieskat sisältäen samat ainesosat kuin bataattirieskat, mutta piilottaen yhden Pikkusankarin inhokeista, kesäkurpitsan (raastettuna), hyvin taikinaan.

Täytetyt munakoisot, jotka itketyksen jälkeen täytetty laktoosittomalla raejuustolla, munakoison ulosraaputetulla murskatulla sisuksella, tillillä, juustoraasteella ja lorauksella laktoositonta kermaa. Uunissa 225 asteessa niin kauan kun pinta on oman maun mukaan tarpeeksi ruskettunut.

Muffinit sisältäen tattarihiutaleita (2dl), kinoajauhoa (2dl), laktoositonta kermaa (½dl), laktoositonta maitoa (1dl) sulatettua laktoositonta voita (150g), psylliumia (1rkl), steviaa. Ainesosamäärät sen mukaan, minkä koostumuksen haluaa, yksi esimerkki suluissa. Kaikki sekaisin ja uunissa 200-225 asteessa 15-20 minuuttia.

Samat muffinit, mutta makeutettuna marjoilla.

Tällä hetkellä Pikkusankarin ehdoton suosikki: banaanipiiras sisältäen murskattuja banaaneja (3-4kpl), tattarijauhoja (1dl), kinoahiutaleita (1dl), laktoositonta rahkaa (1dl), laktoositonta kermaa (1dl), laktoositonta maitoa (½dl) laktoositonta sulatettua voita (50g), psylliumia (1-2rkl), pinnalle marjoja (mustaherukka toimii hyvin). Ainesosamäärät tässäkin oman mielen mukaan, suluissa yksi esimerkki. Kaikki sekaisin ja uunissa 200-225 asteessa 20-40 minuuttia riippuen koostumuksesta.

Meillä minun alaani kuuluvat allergialeipomiset pikkuisen keittiöapulaisen innokkaalla avustuksella. Käytetyissä ruoka-aineissa olen tietysti ehdottoman tarkka Pikkusankarin rajoitteiden takia. Muuten leipomis – ja ruuanlaittofilosofiani on fiiliksen mukaan tekeminen – ei melkein koskaan reseptistä suoraan lunttaaminen. Ja jos jokin mielenkiintoinen resepti sattuu nenän eteen, sitä tulee aina varioitua suuntaan tai toiseen. Lisäisen ruoka-aineita teon tiimellyksessä aina tuntuman mukaan lisää ja pidän uunissa juuri niin kauan kunnes tekele minua miellyttää siinä lämpötilassa, mikä sattuu olemaan edellisen leivonnaisen jäljiltä… Yleensä leipomusten ja ruuanlaiton ainesosat määräytyvät sen mukaan, mitä kaapista löytyy – laitanko kermaa, maitoa, rahkaa, jukurttia, vettä vai mehua. Pikkusotkija kaatelee myös iloisesti joukkoon enemmän tai vähemmän jauhoja. Joka kerta tulee vähän erilaista herkkua, ja sehän on kiva juttu!
Tähän laittamani leivonnaiset ovat oikeasti juuri siksi niin kivoja yhdessäleipomisonnistajia, että melkein mikä tahansa määrä ko. aineita toimii – kunhan vain massa pysyy jotenkin kasassa. Inhoan mittaamista, joten mitat ovat jälkikäteen arvuuteltuja. Toki ylöskirjaamisessa voisi hieman petrata, jotta olisi helpompi jakaa ystäville ja perheelle kysyttyjä reseptejä. Ehkä ensi kerralla kirjaan. Tai sitä seuraavalla.

4 kommenttia

  1. annimari kirjoitti:

    Ihanaa, näyttääpä hyviltä! Pitääkin kokeilla itsekin jotain vastaavaa 🙂

    • Emmi kirjoitti:

      Kiva kertoa, että hyviä ne ovat myös meidän muiden kuin Pikkusankarin mielestä 🙂 Reseptit ovat sellaisia "ei ole niin justiinsa, kuinka paljon laittaa", joten pitäisi olla helppoja leivottavia 🙂

  2. Minerva kirjoitti:

    Allergialeipominen on kyllä oma taiteenlajinsa. Katselin muutenkin blogiasi, kovin tuttua tarinaa löytyy. Meillä on samanlaista valvomista yhä edelleen. Se on kiva, kun ensin kaikki sanovat, että kyllä se 3 kk:n jälkeen helpottaa, sitten puhutaan puolesta vuodesta, vuodesta ja lopulta maagisesta kahdesta vuodesta. Nyt ovat jo kaikki neuvojat lakanneet sanomasta, että kyllä se siihen ja siihen mennessä lapsen kanssa helpottaa. 😀

    • Emmi kirjoitti:

      Juu, minä olen vasta kovin opettelija tässä allergialeipomisessa, kun Pikkusankari on nyt vasta alkanut ihan oikeasti hyväksymään muitakin koostumuksia kuin sosetta. Täytyykin käydä kurkkimassa sinun blogin puolelta uusia ideoita 🙂
      Tuollaiset neuvojat ovat kyllä valitettavan usein väärässä… Mutta yritän ajatella, että positiivista ajattelua he vain haluavat edistää 😉
      Tsemppiä arkeen <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *