Hae
Emmi Anniina

Kolmannen lapsen lapsentahtinen imetys loppui 3 vuoden ja 3 kuukauden iässä

imetys

Vaikka vauvan imetys onkin nyt minulle ajankohtaisin imetys, niin haluan kirjoittaa itselleni muistiin nuorimman pojan imetyksen lopputaipaleesta. Ja toki haluan tekstin kautta rohkaista äitejä imettämään pitkään, jos se vaan vähänkään tuntuisi mahdolliselta vaihtoehdolta itselle. En tiedä, missä menee virallinen taaperoimetyksen ja pienen lapsen imetyksen raja, mutta imetin siis nyt nelivuotiasta poikaamme kolme vuotta ja kolme kuukautta.

Ensimmäistä lasta imetin puolitoista vuotta ja toista kaksi vuotta ja kaksi kuukautta. Toivon, että tämä neljäs saa lopettaa kolmannen tapaan itse imetystaipaleensa. Ensimmäistä ja toista lasta kun jouduimme kirittämään lopettamisessa. Ensimmäisen kohdalla kehoni oli jo uupunut toooodella tiukasta imetysdieetistä (jäljellä oli lopulta vain kuusi ruoka-ainetta noin vuoden ajan), joten imetyksen lopetus tuntui oikealta ratkaisulta. Toisen kohdalla kuukautiseni eivät alkaneet johtuen imetyksestä, ja koska toiveenamme oli kolmas lapsi, tarvitsin kuukautisiani 😀

Taaperoimetys oli helppoa

Kolmevuotiaan (ja yli) imetys oli minulle helppoa, kivaa ja ihanaa. Meillä ei ollut minkäänlaisia, vähäisiäkään ongelmia nuorimman pojan kanssa. Olin varautunut, että saattaisin joutua edellisten lasten tavoin imetysdieetille. Olin varautunut rintatulehduksiin, rintaravareihin ja haavaisiin nänneihin. Mutta mitään niistä en nuorimman pojan kanssa kohdannut koko imetyksen aikana. Annoin pojan lapsentahtisesti olla rinnalla aina, kun hän tahtoi (toki aikataulullisesti se ei tietenkään aina onnistunut). Imetyksen suhteen kaikki tuntui soljuvan hienosti hänen kanssaan!

Olen aina ollut julki-imetyksen puolestapuhuja ja toki sain katseita, kun kolmevuotiasta imetin muualla kuin kotona. Mutta hymyilin aina vain takaisin 😉 Mutta sain minä paljon myös hyvää palautetta! Eikä imetyksen loppuvaiheessa yli kolmevuotias rinnalla halunnut kovin paljon edes olla enää muulloin kuin aamuisin ja iltaisin (oli toki poikkeuksiakin). Eli kun ikää tuli lapselle enemmän, imetyskerrat vähenivät luonnollisesti. Vaikka joskus joku tokaisikin, että ”olethan jo niin iso, että ei sinun tarvitsisi äitisi maidolla käydä”, niin en välittänyt, vaan kerroin pojalleni, että hän saa juoda maitoa niin pitkään, kuin se hänestä hyvältä tuntuu/maistuu 😎 Itse olin tehnyt päätöksen imettää lapsentahtisesti, eikä se päätös tuntunut missään kohtaa huonolta.

Miten imetys loppui

Meillä saattoi olla muistaakseni ehkä jo noin kaksivuotiaasta asti melko pitkiäkin taukoja imetyksessä. Päivän, parin tauko oli normaali silloin tällöin. Minä en muistuttanut poikaa maidosta, jos hän ei itse sitä pyytänyt. Muistelisin, että pisin tauko oli viisi päivää. Sitten kun tultiin lähemmäs kolmevuotiasta, niin tauko saattoi välillä olla jopa viikko, ihan loppuvaiheessa imetystaivalta taisi olla parinkin viikon tauko viimeisten rinnallakäyntien välillä.

Raskauduin viime vuoden huhtikuussa ja poikani kävi rinnalla viimeisen kerran viime heinäkuussa. Eli puolet raskausajasta vielä imetin. Sanotaan, että maidon maku muuttuu, jos nainen raskautuu. Kysyin pojaltani, oliko niin, mutta hänen mukaansa maito oli saman makuista kuin ennen. Hän kyllä kertoi, että maitoa tulee vähemmän, ja luulenkin, että se on saattanut olla yksi syy, miksi hän lopetti rinnalla käymisen. Hän myös sanoi, että ”jätetään maitoa vauvallekin”.

Itkut Helsingissä

Viimeistä imetyskertaa en osaa päivämäärätarkasti kertoa, sillä en voinut tietää, milloin se viimeinen kerta on, kun itse en imetystä lopettanut. Poikani ei sitä minulle kertonut, enkä tiedä, tiesikö hän sitä edes itsekään siinä vaiheessa. Kun edellisestä imetyskerrasta alkoi taas olla yli viikko, uumoilin, että pian saattaa olla viimeinen imetyskerta meillä edessä. Raskauden hormonit saivat minut todella herkistyneeksi ja haikeaksikin.

Eräänä heinäkuun loppupuolen päivänä olimme koko perheen kanssa Helsingissä ihastelemassa merimaisemaa. Olin nuorimman pojan kanssa rantakivetyksellä ja miehellä oli kamera, jolla hän oli ottamassa meistä kuvaa muistoksi. Mieleeni tuli ehdottaa, että otettaisiinko ihana imetyskuva poikani kanssa. Kaivoin rintaa esille ajatellen, että tottakai se sopii pojalleni. Kun sain rinnan esille poika vain kosketti sitä suullaan, mutta samantien kääntyi poispäin sanoen ”ei”. Tämän jälkeen hän ei enää tahtonut rinnalle tulla. Eli joku heinäkuun alkunpuolen päivä kotona jäi viimeiseksi imetyshetkeksemme.

imetys

Päivä Helsingissä oli siis tunteita täynnä. Ja tuo päivä jäi ikuisesti mieleeni! Mies sai juuri siitä hetkestä kuvan, kun poikani käy rinnalla muutaman sekunnin. Tuolloin tajusin, että nyt en enää tätä lasta koskaan imetä ja itkin monet kyyneleet. Juttelimme poikani kanssa asiasta ja hän vain sanoi, että ”loput maidot on vauvalle”. Sen jälkeen olemme yhdessä muistelleet kaunista imetystaivaltamme yhdessä. On hienoa, että imetin häntä niin ”vanhaksi”, että hän muistaa imetyksen itsekin, ei vain hänelle kerrottuna tarinana.

Kiitos kehoni, kiitos poikani, kiitos tyttäreni

Vaikka en mikään fanaattinen imettäjä olekaan, niin jokainen imetys on ollut merkityksellinen, ja jokaisen imetyksen lopettaminen todella haikeaa. Eikä se olekaan ihme, sillä tuleehan sitä imetettyä varmasti tuhansia kertoja lasta ensimmäisten vuosien aikana!

Kiitos kehoni, että olet imettänyt nyt jo yhteensä seitsemän vuotta lapsiamme. Kiitos nuorin poikani täydellisestä imetystaipaleesta. Ja kiitos tyttäreni, että saan kokea imetyksen ihmeen vielä kerran.

Minkälaisia imetystaipaleita teillä on ollut?

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA: IG @emmianniinajansson / FB: @emmianniinablog

LUKAISE MYÖS:

Tyttöraskauden ja poikaraskauksien erot ja samankaltaisuudet minulla

Käynnistyksestä huolimatta hyvä synnytyskokemus: vesisynnytys ilokaasulla

Perheeseemme syntyi vihdoin tyttö – siksikö perheemme on nyt valmis?

Vielä kerkiät valuttaa itsellesi luonnosta raikkaan ja terveellisen juoman: mahlan keruuaika!

Alkaa olla viimeiset päivät tehdä se: mennä koivun ääreen poran, pillin ja pullon kanssa ja valuttaa mahlaa juotavaksi! Meillä mies on jo muutamana vuonna valuttanut mahlaa. Se on raikasta, mutta hieman makeaa juomaa. Se on Suomen korvaaja kookosvedelle, ja hyvä korvaaja onkin. Mahlan keruuaika on tosi lyhyt näin keväisin (huhtikuussa), ja nyt kannattaa ehdottomasti suunnata puun juurelle, jos tätä juomaa aikoo tänä keväänä maistaa. Mahla sopii superhyvin saunajuomaksi, mutta se sopii ihan vaan vaikka veden korviikkeeksi tai drinkkien pohjaksi. Mahlan kerääminen on helppoa!

Näin keräät mahlan talteen

Valitse ensin sopiva koivu. Paksummasta rungosta tulee nestettä enemmän kuin sirommasta.

Koska joudut vahingoittamaan koivua, niin on hyvä ensin koskettaa koivua lempeästi ja pyytä tältä lupa mahlan keruuseen. Kuulostaa ehkä hassulta puuhalailuhippeilyltä, mutta se on kaunis ele, jolla voi kunnioittaa äiti maata ja luontoa sen antimista sekä sillä voi osoittaa myös arvostusta luontoa kohtaan. (p.s. Huhtikuussa, postauksen julkaisupäivänä 22.4 vietetään kansainvälistä Äiti Maan -päivää!)

mahla

Valitse yhtä paksu poranterä kuin pillisikin on. Näin pilli istuu porattuun reikään napakasti, eikä tapahtu vuotoa ohi pillin.

Aseta valitsemasi pullo koivun juurelle. (Ei siis ihan fyysisesti juurelle vaan viereen…) Mittaa silmämääräisesti pillin reiälle sopiva paikka puun rungosta niin, että pilli tulee uppoamaan noin 5 cm koivun sisään ja niin, että pillin toinen pää on mahdollisimman lähellä pullosi suuta, ellei jopa hiukan sen sisällä.

mahla

Poraa koivuun noin 5 cm syvä reikä hieman yläviistoon päin. Yritä saada poranterällä reiästä sahanpurut vedettyä pois, jotta ne eivät jää tukkimaan pillin suuta.

Työnnä pilli poraamaasi reikään ja varmista, että mahlaa valuu pulloon. Sitä tulee tipotellen ja saatkin luultavasti odottaa tunnin tai useammankin, ennen kuin pullosi on täyttynyt.

mahla

Samaa reikää voit hyödyntää niin kauan kuin sieltä tulee nestettä. Kun olet valuttanut riittävästi mahlaa poraamastasi reiästä, ota pilli pois ja laita reikään pillin paksuinen oksanpätkä, joka istuu reikään napakasti. Sen tarkoitus on estää turha mahlan hukkaan valuminen ja toimia ikään kuin laastarina paikaten tehdyn reiän.

Mahlaa saat myös koivun oksista. Voi katkaista esimerkiksi puukolla oksan ja laittaa pullon suoraan oksan päähän omalla patenttiratkaisullasi roikkumaan. Tähän pätee taas sama ohje, että mitä paksumpi oksa, sitä runsaampi mahlan virtaus.

Kun olet valmis mahlankeruussa, muista ottaa taas kädelläsi fyysinen kontakti koivuun ja kiittää tätä mahlansa antamisesta.

Mahlan nauttiminen

Mahla on juotava tuoreeltaan vuorokauden sisällä. Sitä on säilytettävä jääkaapissa, jos sitä ei nauti välittömästi. Mahlan voin myös pakastaa eli halutessasi voit nauttia mahlasta myös muulloinkin kuin keväällä.

Jos kuitenkin juot mahlan saman tien, niin kokeile raikkaana kesäjuomana puristaa mahlan sekaan sitruunaa tai nauti mahla tuoreiden mintunlehtien kera. Meillä myös lapset tykkäävät mahlasta.

Muistathan, että mahlan kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, joten varmistathan maanomistajalta ensin, että saat sitä kerätä, jos omalla tontilla ei koivuja kasva.

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA: @emmianniinajansson / FB: @emmianniinablog

KATSASTA MYÖS NÄMÄ POSTAUKSET:

Söin istukkani synnytyksen jälkeen. Tiedätkö, mitä hyötyä siitä voi olla?

Vajaa vuosi Zinzinon ensimmäisestä rasvahappokoostumusmittauksesta – mitä selvisi toisesta mittauksesta?

Kermaisen pehmeä, kofeiiniton iltakahvi