Hae
Emmi Anniina

Valmentajavalmennus: puhetta rahasta, siitä pakollisesta pahasta

Kirjoittanut: Emmi

Opiskelen vuoden ajan valmentajavalmennuksessa. Ensimmäisten valmentajavalmennuspäivien jälkeen päätin, että avaan opiskelumatkaani myös blogissa (Valmentajavalmennus: vahvistusta omalle valmentajauralle). Nyt on aika kertoa teille toisesta valmentajavalmennusjaksosta! Tuo toinen jakso ei ollut sisällöltään mitenkään ”haluan ehdottomasti oppia” -matskua, mutta varmaankin täysin välttämätöntä oppia ja sisäistää, jotta voi valmentajana menestyä…

Raha, tuo pakollinen paha

Valmennuspäivissä käsiteltiin lähinnä rahaa, tai ainakin se asia jäi minulle jotenkin päällimmäisenä mieleen. Valmentaminen on kyllä niin kivaa, että sitähän voisi tehdä ihan ilman rahantuloakin! Ongelma kuitenkin piilee siinä, että jostakin on elantonsa saatava, ja jos elannon eteen täytyy tehdä paljon muuta kuin valmentamista, ei ilmaiselle valmentamiselle sitten jääkään niin paljon aikaa – ja sittenhän valmentaminen on enemmän harrastus kuin ammatti. Varmaa siis on, että vaikka valmentaminen huikean kivaa hommaa onkin, on siitä kehdattava pyytää rahaa. Vaikeus voi olla myös se, että siitä ei kehdata tai osata pyytää tarpeeksi rahaa.

Raha-asioiden käsittely ei sinällään ole minulle vierasta, sillä olen myös käynyt Varapuun muita valmennuksia, joissa perehdytään omaan rahatarinaan, rahankäyttötapoihin ja muihin rahauskomuksiin. Rahasta puhuminen ei siis ole minulle mitenkään tabu ja mielelläni puhunkin. Mutta erilaiset budjetit ja niiden teot… niitä suoraan sanottuna inhoan. Ei siis kovin hyvä juttu näin yrittäjänä.

Valmentajavalmennuksessa painotettiin budjettien teon tärkeyttä: on oikeasti istuttava alas ja mietittävä, mitä tuloja ja mitä menoja yrittäjänä juuri minulla on, miten paljon tahtoo tienata ja millä tavalla kokee oman työn arvon. Itse olin pyöritellyt ne pakolliset budjettien teot jo starttirahahakemusta tehdessäni, mutta nämä valmentajavalmennuspäivät avasivat eri termejä minulle entisestään ja antoivat lisäperspektiiviä budjettien tekoon. Minulle havainnollistavaa oli, kun pyöriteltiin minun lukuja esimerkkeinä fläppitaululla sen mukaan, jos vaikka valitsisin yhden hyväntekeväisyyspäivän työviikkooni (tämä olisi unelmani!) tai jos en valitsisi – lukuja siis tulisi reilusti vaan pyöritellä ja tehdä omat valintansa!

Valmennuksen hyviä puolia

Valmentajavalmennus tapahtuu paikan päällä, ei virtuaalisesti – ja tämä on todella valmennuksen yksi parhaista jutuista! Meitä on kymmenisen valmennettavaa ja nyt tällä toisella kerralla juttu luisti jo kuin vanhojen tuttujen kanssa luistaa! Toisia tuetaan ja omaa elämää saatetaan avata enemmänkin kuin vain valmennukseen liittyen. On kiva olla osa juuri tätä valmentajavalmennusporukkaa!

Valmentajavalmennuksen valmentajat tekevät ison duunin säätäessään joka kerta päälle videot ja mikit ja kuvakulmat, eli kaikki heidän puheenvuoronsa videoidaan, jotta me pääsisimme palaamaan aiheisiin myös valmennuksen jälkeen. Luulen, että ainakin minä käyn kurkkimassa tämän jakson teemoja vielä useasti, sillä nämä ei-niin-mieluisat asiat eivät jää päähäni yhtä hyvin kuin jäävät asiat, joihin tunnen paloa enemmän…

Valmentajavalmennuksen aiheiden monipuolisuus vakuuttaa kerta kerralta minua enemmän. Kysyin valmentajilta, voisivatko he kertoa omin sanoin, mitä he lupaavat valmennukseen tuoda omista lähtökohdistaan. Mikko Sjögren sanoi käsittelevänsä sitä, miten rakennetaan myyntifunneli pilkkomalla oma osaaminen tuotteiksi ja palveluiksi sellaiseen muotoon, että asiakkaan on helppo ja selkeä ostaa ja käyttää tuotteita ja palveluita sekä sitä, mitä valmennuksessa pitää otta huomioon jatko- ja lisämyyntiä silmälläpitäen. Timo Riskun mukaan suurin sudenkuoppa valmentajilla on se, että ei ymmärretä taloushallintoa. Taloushallintohan koostuu kolmesta osa-alueesta: menneisyydestä, nykyhetkestä ja tulevasta. Menneisyyttä todennetaan kirjanpidolla, nykyhetkeä kassalla ja tulevaisuutta ennustetaan kassavirtabudjetilla ja kassavirralla. Timon mukaan tämä on tälläista numeroiden nikkarointia ja excelin pyörittämistä, joista on turhaan tehty monimutkaista ja joka liian usein sivuutetaan kun ollaan niin innostuneita funneleista. Ilkka Koppelomäki kertoo, että hänen tehtävänään on auttaa valmentajia kasvamaan valmentajina. Valmentamisessa on tärkeää valmentajan työkalut ja taidot, joka ovat osa valmentajan ammatillisuutta. Vielä suurempi merkitys on kuitenkin sillä, kuka valmentaja itse on, hänen suhteella itseensä ja siinä, miten hän uskaltaa valmentajana astua esiin. Valmentajavalmennuksessa Ilkka on erityisesti auttamassa siinä valmentajana kasvun prosessissa.

Ensi kerralla luvassa kivaa!

Ensi kertaa odotan superinnoissani, sillä silloin Mikon ja Timon lisäksi meitä valmentamassa on Ilkka. Ilkka tulee valmentamaan itse valmentamista ja opimme enemmän mm. koulutuksen ja valmentamisen eroista. Ilkka kävikin jo tällä toisella jaksolla meitä moikkaamassa ja heittämässä hyvän, ajatuksia herättävän tunnin, jossa hän kertoi oman valmennusuransa alkutaipaleesta, joka ei ole sekään ollut kovin ruusuinen.

Palaillaan taas asiaan, kun kolmas jakso tätä koulutusta on ohi!

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA: IG: @emmianniinajansson FB: @readysteadyflowblog

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *