Hae
Emmi Anniina

12 kasvatusasiaa: 6, joissa olemme tiukkiksia ja 6, joissa olemme höveleitä (osa 2/2)

Postaussarjan ensimmäisessä osassa kerroin asioita, joissa olemme tiukkiksia. Tässä toisessa osassa kerron kuusi asiaa, joissa olemme aika höveleitä.

Asiat, joissa olemme hövelempiä

Uniajat. Meillä ei ole tarkkoja uniaikoja, vaan lapset laitetaan nukkumaan, kun he ovat väsyneitä. Toki pidämme huolta siitä, että he saavat tarpeeksi unta. Haluamme opettaa lapsille oman väsymyksen tunnistamista ja haluamme, että nukkumaanmeno on kiva juttu, ei mikään pakollinen paha. Erityisesti kuopuksemme on aina itse kertonut siitä asti, kun on puhumaan oppinut, kun tulee pienikin väsy ja hän tahtoo itse mennä nukkumaan mielellään.

Ruoka-ajat ja aterioiden sisällöt. Meillä ei kelloteta ruoka-aikoja, eikä suunnitella menoja sen mukaan, milloin pitää olla kotona syömässä. Olemme rentoja ruoka-aikojen suhteen ja oikeastaan sama periaate pätee tässä kun uniajoissakin: syömme, kun on nälkä. Pyrimme opettamaan lapsielle intuitiivista syömistä ja nälän tunteen tunnistamista. Kammoksumme laitosmaista syömistä tasan tietyn tuntimäärän välein. Toki ruoka-aikojen epäsäännöllisyyteen vaikuttaa myös lasten aktiivinen harrastaminen: joka päivä ei vain ole edes mahdollista olla samaan aikaan ruokailemassa. Myös aterioiden sisällöt ovat vaihtelevia: saatamme kasata jääkaapin jämiä pöytään ja niistä sitten jokainen valitsee itselleen mieluisinta syömistä: meillä ei ole tarkkaa se, että joka aterialla jokaisella olisi sama sisältö. Tällä systeemillä lapsilla on myös itsellä valtaa syömiseensä: emme kovin usein kiellä heiltä kokkaamista ja leipomista: esimerkiksi koulusta tullessaan lapset tekevät hyvin usein itse banaanilettuja, jos heitä huvittaa. Kun raaka-aineet ovat kunnossa, meillä ei lasketa ”montako kertaa tällä viikolla olettekaan nyt lettuja syöneet” -tyylisesti.

Siivoaminen. Me tykkäämme siisteydestä, mutta emme ole siivoushulluja. Varsinkin välillä olemme melko höveleitä siivouksen suhteen. Jos emme aina itsekään jaksa laittaa niitä astioita koneeseen, pyykkejä kaappiin tai omia tavaroitamme paikoilleen, niin emme me voi aina lapsiltakaan vaatia lelujen tarkkaa siivoamista paikoilleen… Toki välillä on tilanteita, joita varten haluamme, että kaikki paikat on siivottu tarkasti, mutta ei se kyllä ole jokapäiväistä ollenkaan.

kasvatus

Aikataulutus. Meillä päivän aikatauluja ei oteta turhan vakavasti, kuten jo varmasti saatoitte päätellä uni- ja ruokailukohdista. Aikataulutuksella tai oikeastaan sen rentoudella tarkoitan kuitenkin vielä tarkemmin sitä, että me saatamme tarttua hyvinkin herkästi johonkin (kivaan) päähänpistoon ja lähteä tekemään jotakin, mitä ei oltu ollenkaan suunniteltu sille päivälle. Jos kaverit ehdottavat ex tempore jotakin, olemme heti messissä, jos vain se suinkin muiden syiden takia meille sopii.

Vaatteet. Meitä (eikä lapsia) haittaa pienet tahrat (eikä pienet reiätkään) vaatteissa, kunhan vain vaatteet ovat yleisesti ottaen siistit, lämpimät ja käytännölliset.

Leikit. Haluamme tukea lasten luovuuden kehitystä ja kukkimista mahdollisimman paljon. Siksi meillä ei ole ”vain yksi lelu kädessä” -sääntöjä, vaan kyllä leikkejä saa leikkiä aika vapaasti ja vaikka toivottavaa olisikin, että leikit pysyisivät vain lasten huoneissa, niin aika usein leikit leviävät kuin itsestään muihinkin huoneisiin… Usein pojilla on vain yksi leikki kesken, mutta välillä leikin flow on niin suuri, että keskenään seikoittuvat niin legot, ruokaleikit kuin pehmolelutkin. Höllyyteemme liittyy myös se, että saatamme antaa poikien niin pyytäessä leikkiin myös omia tavaroitamme tai keittiön tavaroita. Eikä ole kyllä koskaan kaduttanut, että tällaisissa asioissa antaa vapautta lapsille, kun mistään vaarallisesta asiasta ei kuitenkaan ole kyse.

Tällaista meidän perheessä 😀 Kaikissa perheissä ei toimi samat asiat, mutta meillä toimii juuri nämä. Missäs asioissa teidän perheessä ollaan höveleitä? Vai ollaanko missään? 😉

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA: FB: @emmianniinablog IG: @emmianniinajansson

Vuosikymmenen 2010 kymmenen mullistavinta elämänmuutosta meidän perheessä

Jyväskylän seudun talviset kohteet lapsiperheille

Täytä lapsen toive ja leiki hänen kanssaan

Kaupallinen yhteistyö

Todellinen herkkuklassikko: lusikkaleivät (gluteenittomina ja maidottomina)

Kaupallinen yhteistyö: Foodin

Melkein kaikki muistoni lusikkaleivistä liittyvät juhliin. Lusikkaleivistä tulee siis mieleen mitä hienompia juhlia. Lusikkaleivät eivät kuitenkaan ole mitenkään supermonimutkaisia tehdä (vaikka aikaa toki vievätkin jonkin verran näpertelyineen). Niitä voi siis halutessaan väsäillä arkena tai normaalina viikonloppunakin! Tässä on ohje, joka on gluteeniton, ja halutessasi maidoton.

Lusikkaleivät (gluteeniton, halutessasi maidoton) (pari pellillistä)

(huom! Reseptissä käytetään kirkastettua voita eli gheetä, josta on poistettu maidon proteiini eli se sopii monille maitoallergikoille, mutta ei kaikille eli tarkista sopivuus ennen maidottomalle ihmiselle tarjoilemista!)

200g rasvaa, esimerkiksi gheetä

1½dl sokeria, esimerkiksi kookossokeria

½tl vaniljajauhetta

1tl ruookasoodaa

2dl vaaleita gluteenittomia jauhoja, esimerkiksi vaaleita riisijauhoja

1dl tapiokatärkkelystä

½-1tl psylliumia

erytritolia lusikkaleipien koristeluun halutessasi

lusikkaleivät

Kiehauta rasvaa 10 minuuttia miedolla lämmöllä kattilassa. Lisää rasvaan sokeri ja vaniljajauhe. Sekoita keskenään muut kuivat aineet ja lisää rasva-sokeri-vaniljaseokseen. Lusikkaleipien tekoon tarvitset luonnollisesti lusikan, mieluiten teelusikan. Käytä teelusikkaa muottina muotoillaksesi lusikkaleivät pellille. Aseta tasainen puoli muotoillusta lusikkaleivästä alaspäin. Paista lusikkaleipiä 8-10 minuuttia noin 180 asteessa (niin kauan, kunnes lusikkaleivät ovat vaaleanruskeita). Anna lusikkaleipien jäähtyä ja täytä kaksi puolikasta vastakkain haluamallasi hillolla. Halutessasi viimeistele lusikkaleivät pyörittelemällä ne erytritolissa (myös normaali kidesokeri käy, jos sinulla ei ole erytritolia). Lusikkaleivät ovat aluksi kovia, mutta suljetussa rasiassa ollessaan ne pehmiävät. Lusikkaleivät sopivat myös pakastamiseen hyvin.

Lusikkaleivät ovat kyllä herkkujen herkkua – kokeilisitko sinäkin?

lusikkaleivät

Lusikkaleipiä voi nauttia myös ilman koristelua!

P.S. Tiesithän, että Foodinin herkkuja löydät myös K- ja S-ryhmän kaupoista, Ruohonjuuresta sekä muista hyvinvoinnin erikoisliikkeistä ja verkkokaupoista!

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA: IG: @emmianniinajansson / FB: @emmianniinablog

MUITA HERKKURESEPTEJÄ:

Mitä tehdä taateleista osa 1/2: mehevä gluteeniton taatelikakku

Mitä tehdä taateleista osa 2/2: herkulliset gluteenittomat taatelikeksit

Mummon Omenainen (gluteeniton, ja halutessasi myös maidoton)