NEPSY-valmentajakoulutus: orientoitumista ja erilaisia opiskelumuotoja

NEPSY-opiskeluni ovat alkaneet! Meillä on ohi ensimmäinen lähijakso ja nyt olen tehnyt kaikki muutkin ensimmäisen lähijakson jälkeen saadut tehtävät, joten voin kirjoitella kokemuksia ensimmäisistä opiskeluviikoista 🙂 Opiskelu on alkanut orientoitumisella sekä aiheisiin että ihan itse opiskeluunkin. Ensimmäisinä viikkoina olen myös päässyt maistelemaan erilaisia opiskelumuotoja, kivaa!

Tästä löydät ensimmäisen aiheeseen liittyvän tekstin:

TULEVAN VUODEN HUIPPUJUTTU: MINUSTA TULEE NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA!

Ensimmäiset lähiopetusjaksot

Lähiopetusjaksot tapahtuvat aina kahden päivän seteissä Vantaalla. Olin jo muutaman kuukauden ajan odottanut kovasti opiskelujen alkua! Onneksi päivät tulivatkin aika nopeasti vastaan, ja pääsin tutustumaan tähän koulutukseen ja muihin opiskelijoihin.

Ensimmäisenä päivänä luonnollisesti esittelimme itsemme ja tutustuimme toisiimme. Meille myös kerrottiin, mitä kaikkea koulutus tuo tullessaan. Meistä muodostettiin vertaisryhmät, ja meidän ryhmä koostuikin kätevästi suurin piirtein saman asuinalueen neljästä opiskelijasta. Kävimme läpi muitakin käytännön asioita, jotta opiskelu olisi kiva aloittaa, kun tarvittavat opiskeluun liittyvät tiedot ovat hallussa. Oppimisympäristönä meillä on verkossa Google Classroom, joka olikin minulle ihan uusi tuttavuus.

Toisena päivänä pääsimme kunnolla itse aiheisiin. Kävimme läpi perustietoa neuropsykiatrisista oireyhtymistä; niiden oireita ja vaikutusta henkilön elämään, esiintyvyyttä, hoitoa, lääkitystä ja kuntoutusta. Saimme myös ohjeistusta välitehtävien tekoon.

ensiTunnelmia

Minun ensifiilikset koulutuksesta ovat tosi hyvät! Meillä on oikein kiva opiskeluporukka: tarpeeksi samanlainen, jotta meillä kaikilla on suurin piirtein sama sanasto ja pohjatieto ihmisistä hallussa, mutta kuitenkin tarpeeksi erilainen, jotta erilaisia näkökulmia asioihin löytyy ja mielenkiintoista keskustelua syntyy. Meidän pääkouluttaja Jenni Kallio osaa hommansa: hän on asiantunteva, selkeäsanainen ja vakuuttava. Ainakin ensimmäisten koulutuspäivien jälkeen voin sanoa tykkääväni Jennin tyylistä opettaa: hän käyttää paljon tarinoita opetuksessaan ja häntä on helppo kuunnella. Hän saa ilmaistua opetettavat asiat hyvin ymmärrettävään muotoon.

Me saimme ensimmäisten lähiopetuspäivien jälkeen erilaisia tehtäviä, jotka on tarkoitus palauttaa viikkoa ennen seuraavia lähiopetuspäiviä. Tehtävät olivat kivan monipuolisia, eikä oppiminen käynyt yksitoikkoiseksi. Meidän tehtävinä olivat mm. henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman tekeminen, kirjatiivistelmän tekeminen, oman harjoitusasiakkaan kanssa valmennuksen aloittaminen sekä vertaisryhmän tapaaminen.

Tykkään, jos opiskelussa yhdistellään eri keinoja, eli juurikin sillä tavalla, mitä tämä kurssi tuleekin sisältämään. Pääsen ryhmädynamiikan avustamana oppimaan lähiopetusjaksoihin, pääsen itsekseni lukemaan kirjoja, kirjoittamaan paljon erilaisia tiivistelmiä, reflektointeja jne., havainnoimaan arkeani tehden siitä muistiinpanoja, testaamaan harjoitteluasiakkaani kanssa kaikenlaisia kokeiluja erilaisilla tekniikoilla, oppimaan vertaisryhmässä – ja teinpä minä ensimmäisen oikena videonkin, meinaan henkilökohtainen kehittysmissuunnitelma oli mahdollista tehdä videomuodossa, ja minähän lähdin haasteeseen mukaan 🙂 Ja mitä kaikkea vielä onkaan luvassa – nythän ollaan menty vasta ensimmäiset viikot tätä opiskelua!

Millä mielin tulevaan?

Oikein hyvillä mielin tulevaan! Olo on edelleen luottavainen. Tiedän, että tämä koulutus on juuri minulle juuri nyt hyvä koulutus. Ensimmäiset opiskelut vain varmistivat asiaa. Olen tyytyväinen ja iloinen, että päätin lähteä tähän neuropsykiatriseen valmentajakoulutukseen mukaan.

Mitään suuren suuria ahaa-elämyksiä en kokenut ensimmäisten viikkojen aikana, mutta tosiaan varmuus tämän koulutuksen minulle sopivuudesta lisääntyi. Tottakai opin valtavasti lisää tietoja – ja mullistaviakin sellaisia, mutta luulen, että suurimmat ahaa-elämykset odottavat koulutuksen myöhempää aikaa!

Pidän siitä, että koulutuksen arvopohja ja minun arvopohja ovat hyvin samankaltaisia. Koulutuksen kaikki aineistot huokuvat ihmisten erilaisuuden arvostamista, positiivisuutta, elämässä eteenpäin menoa, empaattisuutta. Pidän myös siitä, että koulutuksen suuntaus on ratkaisukeskeisyys – sen verran, kun siitä nyt jo tiedän, niin se tuntuu minullekin luontevalta suuntaukselta.

Tällaisia miettiä minulla on nyt ensimmäisten viikkojen jälkeen!

Seuraa opiskelumatkaani (ja muitakin juttuja) täällä blogissa ja myös instassani (@emmianniinajansson)

// Emmi