Hae
Emmi Anniina

Valmentajavalmennus: viimeiset yhteiset opiskelumetrit

valmentajavalmennus

Täällä olisi nyt sitten taas askeleen pätevämpi valmentaja, meinaan sain juuri päätökseen Valmentajavalmennuksen. Olen kirjoitellut itselleni muistiin sekä teille inspiraatioksi Valmentajavalmennuksen kaikista edellisistä lähipäivistä raporttia. Voit lukaista kaikki kirjoittamani jutut tämän tekstin lopun linkkien kautta.

yhteenhitsaantumista, erilaisuutta ja tunnemyrskyjä

Hieman haikein mielin astelin viimeisiin lähiopetuspäiviin. Oli koulutus mikä tahansa, missä vietetään aikaa yhdessä, porukka hitsaantuu jokseenkin yhteen. Lisäkerroksia hitsaantumiseen tuo vapaa-ajan viettäminen yhdessä ja henkilökohtaisten asioiden avaaminen muille koulutuksen aikana. Meidän lähiopetuspäivät olivat aina kahden päivän mittaisia eli mahdollisuus yhteiselle illanvietolle oli aina ensimmäisen lähiopetuspäivän iltana. Henkilökohtaisten asioiden jakaminen muille riippuu persoonan/persoonien lisäksi yleisestä ilmapiiristä, tehtävien luonteesta ja valmentajien suhtautumisesta henkilökohtaisten asioiden noustessa puheeseen.

Niin. Taas kerran koulutusta jälkikäteen pohtiessa saa todeta, että ihmiset ne tekevät koulutuksesta mielekkään. Erilaiset ihmiset. Meillä oli todella monimuotoinen porukka kasassa ja on hienoa huomata, että jokaiselta valmennettavalta tuli itse opittua jotain. Ja toki valmentajiltakin tuli opittua paljon, heh!

valmentajavalmennus

Kohdattiin koulutuksen aikana melkoisia tunnemyrskyjä ja myöskin tulkintavirheitä toisten sanomisten osalta. Mahtavaa oli huomata, miten aikuismaisesti me kaikki osasimme kuitenkin hoitaa tilanteiden selvittelyt. Kaikki aikuiset eivät siihen pysty, sen olen huomannut. Mutta valmentajalle aikuismainen käytös on kyllä erityisen hyvä piirre, sanoisin. Valmentajana on osattava tarkkailla omia tunteita, ottaa hallinta niihin ja myöskin sanoittaa ne. Valmentajana on myöskin hyvä tiedostaa vastuu siitä, mitä tunteita herättää valmennettavissa. On osattava ottaa valmennettavien tunteet vastaan oikealla tavalla. Näistä asioista me puhuimme paljon koulutuksen aikana ja niitä on hyvä muistutella mieleen jatkossakin tasaisin väliajoin.

Esityksiä, kertausta ja moi moi

Viimeiset Valmentajavalmennuspäivät sisälsivät jäljelle jääneet esitykset, paljon kysymyksiä ja niihin vastauksia sekä loppuseremonioiden kautta heipat.

Tällä viimeisellä kerralla esitysvuorossa olin muun muassa minä! Ennen minun esitystä tapahtui pieni yllättävä asia, joka hieman hämmensi minua esitykseni ensimmäiset minuutit. Mutta sitten onneksi sain kerättyä itseni ja loppuesitys meni jo sujuvammin. Vaikka olen tottunut esiintymään, niin opin todellakin tästä esityksen vedosta, sillä se ei ollut vain esityksen veto lavalla, vaan siihen perehdyttiin porukalla esityksen jälkeen. Jokainen antoi suullisen ja kirjallisen palautteen. Onhan se tietenkin aina kuumottavaa saada aitoa rehellistä palautetta omasta esiintymisestä, vaikka tilanne olikin kaikin puolin turvallinen esiintyä. Sain kyllä hyviä tipsejä, joita sitten jalostaa seuraavissa esiintymisissä!

valmentajavalmennus

Meiltä oli kysytty mieleen pälkähtäviä kysymyksiä ennen viimeisiä Valmentajavalmennuslähipäiviä. Noita kysymyksiä käsiteltiin monen tunnin ajan ja valmennuskokonaisuuden tärkeimmät asiat saivat vielä kertausta ja tarkennusta vastausten ja keskustelujen aikana. Valmentajamme osasivat vastata kaikkiin meidän kysymyksiin, mikä oli ihan kiva ja suotavakin juttu, heh.

Viimeisenä päivänä meillä oli todistusten jaot ja päivä loppui ihan naurettavasti: naurujoogasessioon.

Valmentajavalmennuksesta kokonaiskuva valmentamisesta

Valmentajavalmennus tarjoili kokonaisuudessaan oikein mainion kokonaiskuvan valmentamisbisneksestä. Valmentajavalmennus sopii kaikille, jotka ovat suuntaamassa valmennuskentälle ja luulen, että tämä valmennus tarjoilee hyviä ahaa-elämyksiä myös heille, jotka ovat jo hetken jos toisenkin taapertaneet valmennuksen parissa. Nyt, kun olen käynyt Valmentajavalmennuksen, voin olla varma, että mitään superolennaista asiaa valmentamisesta ei ole jäänyt minulla tiedostamatta. Valmentajavalmennuksen hyviä puolia oli sopivan kokoinen porukka: tarpeeksi paljon erilaisia ihmisiä, mutta ei kuitenkaan liikaa: jokaisen kysymyksiin oli aikaa vastata ja jokaisen (tulevaan) valmennusbisnekseen oli aikaa perehtyä.

Kiitos Mikko, Timo ja Ilkka sekä kaikki muut Valmentajavalmennuksen tyypit! Kiitos 10 times, Varapuu ja Uskalla Innostua!

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA: IG @emmianniinajansson FB @emmianniinablog

Valmentajavalmennus: vahvistusta omalle valmentajauralle

Valmentajavalmennus: puhetta rahasta, siitä pakollisesta pahasta

Valmentajavalmennus: hyppääminen valmentamisen ytimeen

Valmentajavalmennus: pitkän tauon jälkeinen jälleennäkeminen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *