Kääräise raakaa energiaa päivääsi!
Meidän perheessä raakakarkki tarkoittaa jotakin juuri tämmöistä, kuin minkä ohjeen minä nyt jaan teille! Jos olet ostellut kaupasta esimerkiksi raakapatukoita, mutta toivoisit vaihtelua, nämä voisivat olla juuri se juttu! Tai jos tahdot antaa lapsille terveellistä karkkiherkkua, jossa ei ole maitoa, gluteenia, lisäaineita eikä sokeria lainkaan, tee näitä ja ylläty! Uskon, että aika moni lapsi näistä tykkää! Näitä raakapatukoita voisi kutsua myös energiapatukoiksi, sillä ne ovat hyvin energiapitoisia, mutta silti terveellisiä!
Energiset raakapatukat (noin 4kpl)
100g taateleita
100g cashewtahnaa
10g kaakaonibsejä
10g kaakaojauhetta
2rkl kookosmannaa
1rkl mct-oljyä
Sekoita kaikki aineet monitoimikoneessa hienojakoiseksi massaksi. Muotoile massasta esimerkiksi voipaperiin patukan muotoisia suorakulmioita. Laita pakkaseen niin pitkäksi aikaa, kun ne ovat jähmettyneet. Voit syödä patukat suoraan pakkasesta nostettuna (näin ovat minun mielestäni ehdottomasti parhaita!), mutta jähmettymisen jälkeen ne säilyvät myös jääkaapissa, tosin hieman pehmeämpinä.
Tämä patukkaohje on herkullista jo sinällään, mutta halutessasi voit säätää patukoiden makua ja makroja lisäten siihen esimerkiksi kuivattuja marjoja, proteiinijauhetta tms.
Yhteistyössä Foodinin kanssa
Alkaneen vuoden varmat huiput!
Perinteisestihän nyt olisi menneen vuoden vuosikatsauksen aika, mutta minä totean nyt vain siihen liittyen, että mennyt vuosi oli melkoisen rankka monine tapahtumineen, mutta silti aivan ihana! Monta haavettamme toteutui, mutta elämä näytti taas kerran sen raadollisen puolensa. Haluan kovasti jo suunnata katseeni tähän alkaneeseen vuoteen – ja kerronkin teille nyt, mitkä viisi asiaa ovat aivan varmasti minun top vitosessa, kun vuoden päästä kelaan mennyttä vuotta taakse päin.
1. Kolmosen syntymä! No ehdottomasti, tämä tulee varmasti olemaan se mahtavin juttu: saamme pienen toivotun nyyttimme syliimme ja pääsemme vielä kerran kokemaan niin syntymän ihmeen kuin koko vauvavuoden hauskuuden (jep, ironisesti tai ei-ironisesti sanottuna, miltä milläkin hetkellä tuleekaan tuntumaan…).
2. NLP (neuro-linguistic-Programming). Oma henkilökohtainen koulutukseen ja omaan henkiseen kasvuun liittyvä haaveeni toteutuu vihdoin, ja suoritan kevään aikana sertifioidun NLP-practitioner-koulutuksen! Aavistelen, että tämä on koko elämääni muuttava koulutus! Sen jälkeen, kun yliopistossa viimeinen sivuaineena opiskelemani psykologian kurssi oli ohi, oloni oli haikea ja hain kirjastosta saman tien läjän vapaaehtoisesti luettavaksi psykan kirjoja. Nyt pääsen taas imemään itseeni aivan mahtavaa materiaalia ja oppimaan itsestäni ja omista ajatuksistani uusia juttuja mitä mahtavimmassa ympäristössä!
3. Liittyy vauvan syntymään, mutta on silti tavallaan erillinen juttu, meinaan alkava kotiäitiys. Se vaan on niin minun juttuni, ja sitä odotan innolla taas! Ja niin taitaa odottaa koko muukin perhe, sillä se mahdollistaa taas koko perheen yhteiset vapaapäivät viikottain! Ja ehkäpä hieman suuremman hymyn äidin kasvoilla 🙂 Tietysti toivon, että tämä kolmas kotiäitiysperiodi antaisi minulle mahdollisuuden nauttia kotiäitiydestä enemmän kuin ensimmäisillä kerroilla sen suhteen, että vauva olisi terve ja oireeton, eikä veisi ihan kaikkia voimavarojani, kuten edelliset vauvavuodet refluksi-allergia-astma-oireineen.
4. Talon muuttuminen oikeaksi kodiksi. Muutosta on jo viisi kuukautta, mutta vieläkään talo ei tunnu omalta rakkaalta kodilta. Tältä vuodelta odotan sitä fiilistä, kun saadaan vikat rempat tehtyä ja huonejärjestykset vauvan myötä päätettyä, että talo alkaisi myös minun mielessäni tuntua kodilta, ei vain ihan ookoo paikalta, jossa asun ihanan perheeni kanssa.
5. Esikoisen kouluunlähtö. Tämä on yksi suurimmista lapsuuden stepeistä kohti nuoruutta, hui! Vaikka lapsi ei yhdessä yössä kasva pienestä isoksi, on kouluunlähtö koko perhettä koskeva iso juttu ja varmasti tulee jotakin muuttamaan. Esikoisen kouluunlähtö konkretisoi sen, että meillä ei ole enää vain ihan pieniä lapsia, että tätä vanhemmuutta on taaperrettu jo jonkin aikaa elämässä eteenpäin ja että yhdellä meidän lapsista alkaa jokin velvollisuus… Pelottavaa suorastaan!
Katson alkanutta vuotta odottaen, innolla, mutta myös jo valmiiksi pienellä haikeudella. Aion nauttia siitä täysillä!


24


