Viisi vuotta sitten isäni hautajaisissa imetin parin viikon ikäistä lastani. Tuo hetki on yksi vaikuttavimmista hetkistä elämässäni. Ilma, jota kirkossa hengitin oli niin paksua, että meinasin tukehtua siihen. Läsnä olivat voimakkaampana kuin koskaan kaksi vastakkaista, mutta toisaalta toisiaan täydentävää voimaa: elämä ja kuolema. Isäni makasi kalman kalpeana arkussa ja pieni viaton vauvani ruokaili rinnoillani kirkon penkillä. Olin shokissa, järkyttynyt, hormonien vallassa. Uupunut, sekaisin, iloinen ja surullinen. Jos joskus, niin tuolloin koin elämän vahvasti.

Tuohon hetkeen pääsin hyppäämään uudestaan Nykymutsin Imetyskirjan kuvauksissa, jossa pääsin imettämään kuopustani samaisessa kappelissa samaisilla penkeillä, jossa keskimmäistäni viisi vuotta sitten olin imettänyt. Kokemus oli hurja, voimaannuttava ja hyvä. Tuo imetyskuva löytyy Nykymutsin Imetyskirjan loppuosasta. (Kirjan kuva on allaoleva ja se on Laura Talvitien ottama.)

Nykymutsin imetyskirja

Imetyskirja sinällään on minulle mielenkiintoista luettavaa, sillä olenhan minä imettänyt viimeisen kahdeksan vuoden aikana noin viisi vuotta! Imetyskirja on koostettu jokaiselle imettäjälle tai imetyksestä kiinnostuneelle sopivaksi.

Kirja ei ole pelkkää faktaa toisen perään, vaan siinä on näkyvästi esillä erilaisten naisten kokemukset imettämisestä. Kirja ei painosta ketään imettämään eikä arvota eri valintoja imetyksen suhteen. Kirja tahtoo, että jokainen voisi tehdä itselleen sopivia valintoja imetyksen suhteen, niin, että yhteiskunta tai muukaan ulkopuolinen taho ei vaikuttaisi negatiivisesti imetykseen. Kirja esittelee kauniisti ja hauskasti, millaisia erilaisia tapoja on suhtautua imetykseen ja miten eri tavalla naiset imetyksen kokevat – kaikkien tapojen ollessa samanarvoisia! Se, mikä minua erityisesti lämmittää, on se, että kirja tahtoo tehdä imetyksestä julkista. Ei siis niin, että kirja kannustaisi kaikkia julki-imettämään, mutta niin, että ne, ketkä valitsevat julki-imettämisen, kokisivat asian luonnollisena ja positiivisena asiana.

Kirjasta saa kivasti henkilökohtaisen, sillä kirjaan voi täyttää omia tietoja. Tykkään kirjan visuaalisesta ilmeestä – sitä on selkeästi mietitty ja hiottu tarkkaan! Kirja on, niin kuin kirjan nimikin sen jo kertoo, moderni opus! Voin suositella tosi lämmöllä tätä kirjaa kaikille, joita aihe vähänkään liippaa! Tämä voisi olla myös upea vauvajuhlien lahja tai tuliainen vaikka synnärille tai vastasyntyneen kotiin!

// Emmi

P.S. Lisää kirjasta voit lukea täältä: KLIK!

Yhteistyössä Foodinin kanssa

Onko teillä tapana tehdä klassinen Brita-kakku juhannukseksi? Vai jouluksi? Brita-kakkuhan on kivan simppeli ja maistuu niin moneen makuun, että miksipä sitä ei voisi tehdä vaikka marraskuussa? Britan täyttämiseen kun voi käyttää mielikuvitusta sen verran laajasti, että se onnistuu myös näinä alkutalven harmaina kuukausina vallan mainiosti! Ei siihen tuoreita mansikoita välttämättä tarvita.

Tässä siis Brita-kakun ohje teille, joilla se ei muistista heti mieleen tule 🙂 Tämä meidän versio on maidoton ja gluteeniton ja tähän reseptiin pientä eksoottista vivahdetta tuo kookos 🙂

Brita-kakku (maidoton ja gluteeniton)

pohja:

150 g haluamaasi rasvaa (jos teet maidottoman version, käytä maidotonta rasvaa)

1.5 dl  sokeria

4 keltuaista

2 dl gluteenitonta jauhoa, esimerkiksi riisijauho–tattarijauhoseos

2 tl leivinjauhetta

1.5 dl kasvimaitoa (esim. kaurajuomaa)

marenki:

4 valkuaista

2 dl sokeria

kookoslastuja/mantelilastuja

täyte:

4 dl kookoskermaa

2 rkl kookossokeria

1 litra mansikoita (tai ihan mitä vain muuta, mitä keksit: muita marjoja, hedelmiä, hilloja, raparperia,…)

Aloita pohjan teosta: Erottele ensin kananmunan keltuaiset ja valkuaiset toisistaan. Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi, lisää keltuaiset yksi kerrallaan hyvin sekoittaen välillä. Lisää taikinaan vuorotellen maitoa ja jauhoseos (leivinjauhe + jauhot yhdistettynä) koko ajan vatkaten. Levitä taikina tasaisesti uunipellille leivinpaperin päälle.

Tee marenki: Vatkaa valkuaiset vaahdoksi sokerin kanssa, kunnes vaahto on kovaa ja kiiltävää. Levitä marenki tasaisesti taikinan päälle ja lisää päälle mantelilastut/kookoslastut.

Paista kakkupohja  175 asteessa noin 20 minuuttia, kunnes marenki on kauniin ruskea.

Anna pohjan jäähtyä ja leikkaa se puoliksi, täytä se kookoskermavaahdolla ja mansikoilla (tai muilla valitsemillasi täytteillä) vähän ennen tarjoilua, jotta marenki ei ehdi pehmetä.

Maukkaita päiviä marraskuuhun!