Riitelysäännöt – osa 3: miten riitoja voi ennaltaehkäistä (ennen kuin ne edes alkavat)

Moni ajattelee, että riitoja voi käsitellä vasta silloin, kun ne ovat jo käynnissä. Todellisuudessa iso osa riidoista syntyy paljon aiemmin – hetkissä, joissa väsymys, kuormitus tai pettymys jää sanomatta ääneen. Tässä sarjan kolmannessa osassa pysähdytään siihen, miten riitoja voi ennaltaehkäistä: miten tunnistaa omia tarpeita ajoissa, miten sanoittaa niitä rakentavammin ja miksi pienetkin muutokset vuorovaikutuksessa voivat muuttaa koko keskustelun suunnan.

Tässä linkit edellisiin teksteihin:

Miksi parisuhteessa kannattaa sopia riitelysäännöt? (ja miksi me teimme ne vasta yli 20 vuoden jälkeen) 💛

Riitelysäännöt – osa 2: miksi riidat menevät aina samaan kaavaan (ja miten sen voi katkaista) 🔁💛

Miksi riidat syntyvät parisuhteessa?🧠

Usein riita ei ala yhdestä lauseesta tai väärästä sanasta.
Se alkaa paljon aiemmin.

Esimerkiksi:

• väsymyksestä, jota ei sanota ääneen

• tarpeesta tulla huomioiduksi, joka jää piiloon

• pettymyksestä, joka nielaistaan useamman kerran

• kuormituksesta, jota vähätellään

Kun nämä kasaantuvat, pienikin asia voi tuntua isolta.

Siksi yksi tärkeä kysymys on:

“Mitä minä tarvitsen juuri nyt?”

Ei:
mikä sinussa on vikana

vaan:
mikä tarve minussa ei tule nyt kohdatuksi.

Pelkästään tämän kysymyksen opettelu voi muuttaa keskustelujen suuntaa yllättävän paljon.

Ennakoiva puhe on riitelytaitoa 💛

Moni ajattelee, että puhuminen tapahtuu vasta, kun on ongelma.
Todellisuudessa puhuminen ennen ongelmaa on yksi tärkeimmistä riitelytaidoista.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi:

• kuormituksen sanoittamista ajoissa

• sen kertomista, jos hermot ovat jo valmiiksi kireällä

• pienten ärsytyksien purkamista ennen kuin niistä tulee isoja

Esimerkiksi näin:

“Minulla on tänään tosi vähän kapasiteettia ja pelkään, että reagoin herkästi.”

“Tarvitsisin tänään vähän enemmän läheisyyttä.”

“Tämä asia jäi minua vaivaamaan, voitaisiinko purkaa se hetki?”

Tällainen puhe ei estä tunteita – mutta se suojaa yhteyttä.

Miksi riidoissa menee joskus lukkoon? – pieni psykologinen näkökulma ✨

Kun riita syttyy, kyse ei ole vain sanoista.
Usein kyse on myös hermoston reaktiosta.

Ihmisen aivot on rakennettu suojelemaan meitä uhkilta. Kun koemme arvostelua, torjutuksi tulemista tai epäoikeudenmukaisuutta, aivot voivat tulkita tilanteen uhkana – vaikka kyse olisi läheisestä ihmisestä.

Tällöin keho voi siirtyä niin sanottuun taistele, pakene tai jähmety -tilaan.

Se voi näkyä esimerkiksi näin:

• ääni nousee

• toinen puolustautuu

• toinen vetäytyy

• keskustelu alkaa kiertää kehää

Tässä tilassa järkevä keskustelu on usein vaikeaa, koska aivojen tunnealueet ovat hetkellisesti ohjaksissa.

Siksi monet riitelytaidot – kuten tauon pyytäminen, rauhoittuminen tai asioiden sanoittaminen rauhallisesti – auttavat itse asiassa palauttamaan hermostoa takaisin turvallisempaan tilaan.

Ja vasta silloin yhteys alkaa löytyä uudelleen.

Miten riitoja voi ennaltaehkäistä parisuhteessa? 💛

Iso osa riidoista liittyy siihen, että tunteet ja tarpeet jäävät sanomatta. Kun niitä ei sanoiteta ajoissa, ne alkavat helposti näkyä ärtymyksenä, piikittelynä tai vetäytymisenä.

Yksi tapa harjoitella rakentavampaa vuorovaikutusta on kiinnittää huomiota siihen, miten asioita sanoo.

Yksi työkalu rakentavaan keskusteluun: väkivallaton vuorovaikutus 🌱

Yksi malli, joka on auttanut monia pareja puhumaan vaikeistakin asioista rakentavammin, on NVC eli Nonviolent Communication.

Suomeksi sitä kutsutaan usein väkivallattomaksi vuorovaikutukseksi.

Ajatus ei tarkoita sitä, että riidat olisivat väkivaltaisia, vaan sitä että kieli voi joko rakentaa yhteyttä tai rikkoa sitä.

NVC:n kehitti psykologi Marshall Rosenberg, ja sen ydin on yksinkertainen:
keskustelussa erotetaan toisistaan

1. havainto

2. tunne

3. tarve

4. pyyntö

Moni riita syntyy siitä, että nämä menevät sekaisin.

Kun tunne ja syytös yhdistyvät, keskustelu menee helposti puolustukseen.

NVC auttaa hidastamaan hetkeä ja tekemään näkyväksi sen, mitä oikeasti tapahtuu.

Esimerkki: mikä on NVC:tä ja mikä ei 💬

Kuvitellaan tilanne, jossa toinen tulee myöhään kotiin eikä ole ilmoittanut siitä.

Ilman NVC:tä

“Et sä koskaan ajattele muita. Aina pitää odottaa.”

Tämä kuulostaa ehkä arkiselta, mutta siinä on:

• tulkinta

• syytös

• yleistys

Ja se herättää helposti puolustuksen.

NVC:n mukainen tapa

“Kun tulit tänään myöhemmin kuin sovittiin eikä siitä tullut viestiä,
minulle tuli turvaton olo.
Tarvitsisin tällaisissa tilanteissa ennakointia.
Voisitko ensi kerralla laittaa viestin?”

Tässä tapahtuu neljä asiaa:

havainto
→ tulit myöhemmin eikä tullut viestiä

tunne
→ minulle tuli turvaton olo

tarve
→ tarvitsen ennakointia

pyyntö
→ voisitko ensi kerralla laittaa viestin

Ero ei ole täydellisyydessä.
Ero on siinä, että keskustelu pysyy yhteydessä eikä puolustuksessa.

Pienet minä-lauseet, isot vaikutukset 🌿

Yksi tehokkaimmista tavoista ehkäistä riitoja on opetella puhumaan itsestä eikä toisesta.

Ei siksi, että toinen olisi erityisen herkkä, vaan siksi että syyttävä puhe käynnistää lähes automaattisesti puolustuksen.

Näitä kannattaa harjoitella:

“Minusta tuntuu…”

“Minä tarvitsisin…”

“Huomaan, että reagoin nyt vahvasti, koska…”

Ne eivät aina tule kauniisti tai täydellisesti – mutta ne ohjaavat keskustelua aivan eri suuntaan kuin lauseet kuten:

“sä aina”

tai

“sä et ikinä”.

Väsymys, nälkä ja arki – aliarvioidut riidan juurisyyt 😴🍝

Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta on yllättävän totta:
kaikki riidat eivät ole tunneongelmia.

Osa on kuormitusta ja biologiaa.

Meillä on ollut tärkeää tunnistaa:

• milloin ollaan väsyneitä

• milloin ollaan nälkäisiä

• milloin elämässä on liikaa kaikkea

Ja silloin kysyä:

“Onko tämä asia, vai onko tämä kuormitus?”

Joskus paras riidan ehkäisy on:

• ruoka

• uni

• hetki tilaa hengittää

• tai se, että keskustelu siirretään parempaan hetkeen.

Turva arjessa ehkäisee räjähdyksiä 🧡

Kun parisuhteessa on perusturva, pienet asiat eivät räjähdä yhtä helposti.

Perusturvaa luovat esimerkiksi:

• lupa pyytää tilaa ilman pelkoa hylkäämisestä

• varmuus siitä, että vaikeatkin asiat palataan käsittelemään

• kokemus siitä, että molemmat ovat samalla puolella

Kun nämä ovat olemassa, erimielisyydet eivät tunnu uhkalta – vaan osalta elämää.

Riitelykasvatus jatkuu myös silloin, kun ei riidellä 👀

Lapset oppivat riitelytaitoja myös silloin, kun mitään näkyvää riitaa ei ole.

He oppivat siitä:

• miten aikuiset puhuvat toisilleen väsyneinä

• miten pyydetään tilaa

• miten sanotaan “olen pahoillani”

• miten korjataan pieniä hetkiä

Siksi riitojen ennaltaehkäisy on myös kasvatusta:
mallia siitä, että tunteet ja tarpeet voi sanoa ääneen ennen kuin ne purkautuvat.

Pieni kokeilu arkeen 💡

Jos haluat kokeilla jotain tästä tekstistä käytännössä, testaa seuraavaa pientä harjoitusta seuraavan viikon ajan.

Kun jokin arjessa alkaa ärsyttää tai kiristää, pysähdy hetkeksi ja kokeile sanoittaa asia näin:

• mitä tapahtui (havainto)

• miltä se tuntui

• mitä tarvitsisit

Sen ei tarvitse mennä täydellisesti. Jo pelkkä yritys voi muuttaa keskustelun suuntaa yllättävän paljon.

Täydellisyys ei ole tavoite – yhteys on 💛

Tämän kolmososan tärkein ajatus on ehkä tämä:

riitoja ei tarvitse poistaa
eikä tunteita tarvitse hallita täydellisesti.

Riittää, että

• tunnistaa itseään hieman paremmin

• sanoittaa tarpeita vähän aikaisemmin

• ja muistaa, että suhde on tärkeämpi kuin yksittäinen hetki.

Kun riitelysäännöt ovat olemassa, ne eivät ainoastaan auta riidoissa – ne alkavat ohjata arkea.

Ja silloin moni asia ratkeaa jo ennen kuin sitä kutsutaan riidaksi.

Olen itse rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja, ja väkivallaton vuorovaikutus on yksi työkaluista, joka on auttanut meitä tarkastelemaan riitatilanteita hieman uudesta kulmasta.

Jos aihe kiinnostaa enemmän, löydät tämän tekstin lopusta linkkejä myös muihin kirjoituksiini, joissa avaan NVC:tä ja rakentavaa vuorovaikutusta tarkemmin.

💬
Mikä teillä yleensä johtaa riitaan – ja mikä voisi auttaa pysähtymään jo hieman aiemmin?

RVO®-koulutus: sukellus tunteiden ja tarpeiden maailmaan

RVO®-koulutus: maailmankatsomuksen muutoksesta, kielestä ja emppatreeneistä

RVO®-koulutus: korttipelejä ja itsetuntemuksen syventymistä

RVO®-koulutus: leimaamisesta ja sen vaikutuksista

RVO®-koulutus: mietteitä häpeästä ja syyllisyydestä

RVO®-koulutus: Haluaisitko sinäkin olla Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja®?

RVO®-koulutus: strategioista, sosiokratiasta ja keskeisistä erotteluista

RVO®-koulutus: anteeksipyytämisen ja -antamisen muutoksesta ja sovittelusta

RVO® -koulutus: Olen Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja®!

Vuosi RVO®-koulutuksen jälkeen: Nonviolent Communication jäi jokapäiväiseen elämääni