Hae
Emmi Anniina

Miksi parisuhteessa kannattaa sopia riitelysäännöt? (ja miksi me teimme ne vasta yli 20 vuoden jälkeen) 💛

Riitely kuulostaa monen korvaan epäonnistumiselta. Että “jos meillä olisi hyvä suhde, ei riideltäisi”.

Mutta totuus on usein se, että erimielisyydet kuuluvat läheiseen suhteeseen. Kysymys ei ole siitä, riidelläänkö, vaan siitä, miten riidellään.

Ja samaan hengenvetoon: vaikka riitelyssä ei sinänsä ole mitään vikaa, meidän ainoa tavoite parisuhteessa ei ole se, että opitaan riitelemään paremmin – vaan se, että moni arkinen kiukku, väärinymmärrys ja jännite ei menisi riitaan asti ollenkaan.

Että niitä kutsuttaisiin enemmänkin
asioiden selvittämiseksi ja
tilanteiden purkamiseksi. 🧡

Eli että pystyttäisiin useammin pysähtymään jo aiemmin:

  • mitä tapahtui (havainto)

  • miltä se tuntui

  • mitä tarvitsin

  • ja mitä toivon nyt


Me olemme olleet yhdessä yli 20 vuotta.

Ja vasta nyt, vihdoin ja viimein, teimme riitelysäännöt ihan kunnolla.

Ei vain toiveina, huudahduksina ja “voisitko edes joskus…” -tyyppisinä pyyntöinä.
Vaan oikeina sääntöinä, joihin molemmat ovat valmiita sitoutumaan.

Ja rehellisesti?
Tuntuu vähän hullulta, että tähän meni näin kauan. 😅
Mutta samalla: parempi myöhään kuin ei koskaan.


“Mutta eikö säännöt tee riitelystä teennäistä?” 🤔

Ei.

Säännöt eivät poista tunnetta – ne ohjaavat toimintaa silloin, kun tunne meinaa viedä koko show’n.

Kun hermo on kireällä, aivot eivät ole parhaimmillaan yhteistyötilassa. Silloin tulee helposti sanottua asioita, joita ei oikeasti tarkoita, tai tehtyä ratkaisuja, jotka satuttavat pidempään kuin itse riita:

  • mykkäkoulu

  • ovien paiskominen

  • piikittely

Ja usein taustalla ei ole paha tahto, vaan täyttymätön tarve:
turva, kuulluksi tuleminen, lepo, ymmärrys, arvostus.

Riitelysäännöt ovat vähän kuin:

  • 🚦 liikennesäännöt – kaikki pääsevät perille, kun pelisäännöt ovat selvät

  • 🩹 ensiapuohjeet – kun sattuu, tiedetään mitä tehdään

  • 🔥 palohälytin – pysäyttää ajoissa ennen kuin roihahtaa


Mitä riitelysäännöt käytännössä tekevät? ✅

1️⃣ Turvallisuus pysyy mukana, vaikka tunteet kuumenevat
Riidassa ei tarvitse pelätä, että toinen katoaa, uhkaa erolla tai käyttää heikkoja kohtia aseena. Turva syntyy siitä, että voi luottaa: tunne saa olla iso, mutta yhteys ei katkea.

2️⃣ Riidat lyhenevät ja korjausliike nopeutuu
Kun tiedetään miten toimitaan, ei eksytä sivupoluille (kymmenen vuoden takaisiin asioihin tai “aina sinä” -kierteisiin…)

3️⃣ Molemmat tulevat kuulluksi
Myös se hiljaisempi osapuoli. Säännöt estävät jyräämistä ja vetäytymistä – ja usein jo kuulluksi tuleminen laskee kierroksia merkittävästi.

4️⃣ Riidasta tulee yhteinen ongelma, ei “sinä vastaan minä”
Se on iso muutos. Ja oikeasti aika vapauttava.


Miksi me teimme säännöt vasta nyt? 😅

Koska pitkään ajateltiin, että “kyllä jo tiedetään”.

Ja kyllähän tiedettiin… teoriassa.

Me ollaan oltu vuosikausia tietoisia siitä, mitä kumpikin tarvitsee ristiriitatilanteissa. Ollaan puhuttu niistä. Ollaan kirjoitettu niitä paperillekin.

Tieto ei ole puuttunut.

Nyt kuitenkin päätettiin, että sitoutumisastetta täytyy nostaa.
Että ei riitä, että tiedetään ja toivotaan – vaan että oikeasti seistään sääntöjen takana, myös silloin kun tunne kuohuu.

Ja silloin fiilis oli tämä:
👉 Tämä ei ole riidan voittamista. Tämä on suhteen suojelemista. 💛


Miltä hyvät riitelysäännöt voivat näyttää? 🧩

Hyvät säännöt ovat:

  • konkreettisia – mitä tehdään/mitä ei tehdä

  • tasapuolisia – koskevat molempia

  • toteutettavia – myös kuormituksessa

Meidän säännöistä pari tärkeintä ovat nämä:


🤝 Sääntö #1: Tila + paluu yhteyteen

Toinen antaa tilaa heti, kun toinen pyytää.

Mutta se, joka pyytää tilaa:

  • kertoo milloin palaa yhteyteen

  • ja pitää siitä kiinni

Tämä on ollut meille iso juttu, koska riidoissa meillä on ollut eri selviytymistapa:

  • toinen tarvitsee tilaa rauhoittuakseen

  • toinen haluaa selvittää heti, muuten mieli rakentaa kaaosta

Toiselle tauko on tuntunut hylkäämiseltä.
Toiselle se on ollut elinehto.

Ennen:
toinen painoi päälle → toinen vetäytyi → molempien turvattomuus kasvoi

Nyt:
tauko on sallittu, mutta siihen kuuluu paluu → molemmat saavat tarvitsemansa 💛

Ja ehkä tärkein oivallus:
kumpikaan tapa ei ole väärä – ne vain tarvitsivat yhteisen sillan 🌉

riitely


🔇 Sääntö #2: Ei huudeta eikä koroteta ääntä

Meillä on sopimus siitä, että riidassa:

  • ei huudeta

  • eikä koroteta ääntä

Jos ääni alkaa nousta, se on merkki siitä, että:
👉 joku tarve ei tule kuulluksi

Silloin ei tarvita kovempaa ääntä, vaan tauko.


Lisää ideoita riitelysäännöiksi 💡

Poimi ne, jotka sopivat teille:

  • ei nimittelyä, ivaa tai halveksuntaa

  • ei “aina/koskaan” -ylilyöntejä

  • yksi aihe kerrallaan

  • ei keskeyttämistä

  • ei toisen ajatusten tulkintaa – käytetään minä-lauseita

  • ei riitaa viestillä

  • ei yleisöä

  • ei mykkäkoulua

  • sovittu tapa palata keskusteluun

  • riidan jälkeen korjataan

  • lopuksi yksi yhteinen oppi


Korjaaminen on riidan tärkein taito 🧩💛

Täydellistä riitelyä ei ole.

Siksi tärkeintä ei ole se, ettei lipsahda – vaan se, miten korjataan.

Korjaaminen voi olla:

  • “Tuo tuli rumasti, pysähdyn.”

  • “Olin ylikuormittunut, anteeksi.”

  • käsi kädelle

  • halaus

  • katsekontakti

Korjaaminen palauttaa turvan.
Ja turva on se, missä asiat oikeasti ratkeavat.


Riitelykasvatus: lapset huomaavat enemmän kuin luullaan 👀🧡

Lapset aistivat tunnelman, vaikka eivät kuulisi sanoja.

Siksi riitelysäännöt eivät ole vain aikuisia varten, vaan myös lapsia varten.

Lapsi oppii joko:

  • että riita = turvattomuus
    tai

  • että riita = erimielisyys, joka voidaan korjata

Ja jos lapsi näkee riidan, hän ansaitsee nähdä myös sovun 💛


Miten riitelysäännöt tehdään käytännössä? 📝

1️⃣ Valitkaa rauhallinen hetki
2️⃣ Vastatkaa:

  • mikä satuttaa eniten?

  • mikä auttaa rauhoittumaan?
    3️⃣ Kirjoittakaa säännöt me-muodossa
    4️⃣ Sopikaa turvalause
    5️⃣ Testatkaa ja säätäkää


Entä jos toinen ei sitoudu? 🫣

Aloittakaa pienestä.
Yhdestä säännöstä.

Ja muistakaa:
sitoutuminen ja harjoittelu riittää – täydellisyys ei 💛


Lopuksi ✨

Riitelysäännöt eivät ole kylmyyttä.
Ne ovat rakkautta arjessa.

Ja jos me teimme nämä vasta yli 20 vuoden jälkeen…
ehkä joku muukin voi tehdä ne tänään 💛

💬
Onko teillä jo riitelysääntöjä – tai mikä olisi yksi, joka voisi helpottaa arkea?

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA:

IG ja TikTok: @emmianniinajansson

FB: @emmianniinablog

Jos kiinnostaa lasten kasvatukseen liittyvä kehitys, niin kannattaa tsekata nämä tekstit:

24 keskustelua kasvatuksesta – ensimmäisen puolikkaan oivallukset

24 keskustelua kasvatuksesta – toinen puolikas


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *