Joulukuinen viikonloppu meidän perheessä
0
Arkisia juttuja on kuulemma kiva lukea. Tämän olen kuulluut monesti lukijoilta ja muilta bloggaajilta, jotka ovat saaneet samantyyppistä kommenttia omilta lukijoiltaan. Yritän siis silloin tällöin kertoa meidän arkisempia juttuja. Nyt voisin kertoa meidän viikonlopusta, joka oli tavallaan tosi tavallinen, mutta kuitenkin tosi kiva! Meidän viikonloppu sisälsi paljon ihanien ihmisten kanssa oleilua, ja sekös se vasta onkin sitä elämän parasta aikaa.
Perjantai
Viikonloppu alkoi meillä niin, että kummipoikamme Mummi tuli hakemaan esikoistamme teatteriin. Oli kivaa, kun kummipojan Mummi suostui ottamaan meidän esikoisen heidän seurakseen katsomaan Viirua ja Pesosta. Näytelmä oli kuulemma ”just hyvä!” ja he palailivat illalla puoli kahdeksalta meille takaisin. Kummipoikamme Mummi jätti kummipoikamme meille yökylään. Sitten alkoikin heti lautapeli-ilta! Minä laitoin kuopuksen nukkumaan, koska hän oli jo ihan väsy. Esikoinen ja kummipoikamme pelasivat keskenään, ja mieheni ja keskimmäinen pelasivat keskenään. Yhdeksän jälkeen keskimmäisemme ja kummipoikamme pelasivat vielä yhden lautapelin yhdessä. Kymmenen aikaan lapset menivät nukkumaan (tai menivät ja menivät, haha…). Me jäimme miehen kanssa vielä tekemään joululahjaostoksia netistä. Puoli yhdentoista aikaan mekin menimme nukkumaan. Tuolloin hiljeni vasta lastenhuonekin 😀
Lauantai
Mieheni ja kuopus heräilivät seitsemän aikaan. Keskimmäinen ja esikoinen puoli kahdeksan aikaan. Minä sain nukkua puoli yhdeksään, ennen kuin kuopus tuli repimään minut sängystä ylös. Kummipoikamme jäi vielä nukkumaan. Ennen kummipoikamme heräämistä me muut pelailimme Nintendolla Super Mariota. Kun kummipoikamme heräsi puoli kymmenen, alkoi saman tien joku seikkailuleikki, johon osallistui kaikki lapset ihanasti yhdessä. Lasten mielikuvitus on vaan ihan mahtava, kun seuraa heidän leikkejään! Leikki jatkui pari tuntia. Kaikki huoneet olivat joitakin eri maailmoja ja oli taikakiviä, agentteja, suojapiiloja ja vaikka mitä.
Ystäväni ja kuopuksen kummitäti tuli kymmenen jälkeen käymään teellä ja turinoimassa – emme olleetkaan nähneet pitkään aikaan! Olipa niin kiva jutustella. Seuraavan kerran näemmekin sitten ehkä keväällä. He meinaan asuvat Espanjassa. Kun poikien leikki oli ohi, esikoinen ja kummipoikamme lähtivät pyörillä uimahalliin. Mieheni lähti viemään keskimmäistä säbätreeneihin kuopuksen kanssa. Samalla hänellä hoitui kaupassa käynti, postissa käynti ja auton tankkaaminen.
Ystäväni toi meille hauskan joulukukka-asetelman.
Kun ystäväni lähti ja miehet palasivat säbästä, oli miehen ulkotreeniaika. Hän on reipas ja treenailee säällä kuin säällä pihalla. Kun mies vielä pumppaili rautaa, niin Jasmin perheineen pörähti Lahdesta meille! Jasmin on muuten yksi kuopuksen kummitädeistä myös 🙂 Aika lailla samaan aikaan esikoinen ja kummipoikamme saapuivat uimasta. Esikoinen valitti jalkaansa, johon oli sattunut joku haaveri. Leikimme, juttelimme ja mieheni fysioterapeuttina teki omat diagnoosinsa esikoisen jalasta. Pian me jo Jasminin kanssa lähdimmekin viemään kummipoikaani viereiseen kaupunkiin omiin parkour-treeneihin. Treenien aikana me kävimme Jasminin kanssa kävelyllä – ja eihän se puolentoista tunnin kävely taaskaan riittänyt kuulumisten vaihtoon. Jasminin kanssa juttua riittäisi taukoamatta vaikka viikon kahdenkeskiselle lomalle, heh! Kummipoikani treenien jälkeen teimme treffit hänen vanhempien kanssa, jotka palailivat omista menoistaan. Kotiin palattuamme leikimme hetken lasten kanssa, – ja sitten tulivatkin nukutustouhut vuoroon. Jasminin perhe suuntasi auton kohti omaa kotiaan ja me laittelimme meidän lapset nukkumaan. Me jäimme miehen kanssa hetkeksi viikkailemaan vaatteita ja suunnittelemaan tulevia blogin ruokareseptejä sekä tilasimme ruokia netistä. Mies meni jo nukkumaan, mutta minä jäin kirjoittamaan tätä tekstiä tähän vaiheeseen ja nyt aion minäkin lähteä kohti sänkyä.
Sunnuntai
Sunnuntai-aamuna nukuttiin kaikki hieman pidempään kuin normaalisti. Meillä yleensä lapset heräävät kuuden ja seitsemän välissä, mutta tämä viikonloppu oli poikkeus, sillä he heräsivät kaikki vasta seitsemän ja kahdeksan välissä, mikä on tosi kummallista! Kun kaikki olimme heräilleet, lähtivät mies, kuopus ja keskimmäinen luistelemaan lähellä olevaan jäähalliin yleisövuoroon. Tämä oli ensimmäinen kerta kuopuksellemme, sillä tätä ennen emme olleet löytäneet hänelle sopivia luistimia. Olimme katsoneet oman kaupungimme ja lähikaupungimme kirpparit sekä nettikirpparit. Myös yhdessä kauppakeskuksessakin kävimme katsomassa. Sattumoisin perjantaina mies bongasi kuopukselle sopivat luistimet läheltä Jasminin perheen kotia – ja niinpä ihana Jasmin toi luistimet meille lauantaina. Eli heti sunnuntaina pääsi kuopus kokeilemaan luistimia! Noh, vähän hän oli kuulemma yllättynyt jään liukkaudesta, ja kokeilu jäi melko lyhyeksi. Kotiin tuli kuitenkin iloinen poika, ja harjoittelut jatkuvat! Me esikoisen kanssa teimme muiden luistellessa hauskoja kokeita kotona mm. väkiviinaetikasta ja ruokasoodasta. Kokeilin myös yhtä mielessäni pyörinyttä NEPSY-koulutuksesta oppimaani harjoitusta esikoisen kanssa.
Iltapäivä kului vain kotona ollen ja lasten kanssa puuhaillen. Pelattiin taas Nintendoa (Nintendo on muuten miehen lapsuuden Nintendo!), temppuiltiin ja pojat tekivät lisää kokeiluja ruoka-aineista. Minä kirjoittelin välillä tätä juttua eteenpäin, vastailin maileihin ja kartoitin muutenkin tulevaa viikkoa opiskelujen, blogihommien ja yrityksen suunnittelun suhteen. Mies otti päikkärit (meillä mies nukkuu useammin päikkärit kuin kaksivuotias, haha) ja isommat pojat kävivät ulkoilemassa. Illalla oli isompien poikien uimakoulujen viimeinen kerta, jolloin vanhemmat ovat tervetulleita tulemaan katsomaan uimaopetusta. Me halusimme, että molempien poikien uimakoulua on joku katsomassa (uivat eri puolilla uimalaa), joten pyysimme, että kuopukselle tuttu ystäväni katsoisi kuopusta sillä aikaa – ja hän suostuikin siihen! Niinpä pääsimme miehen kanssa katsomaan isoveljien uimisia ja veimme kuopuksen ystäväni luokse leikkimään tunniksi 🙂 Kiitos Rita!
Uintien jälkeen lähdettiin kotiin, jossa olikin sitten vuorossa iltapalat ja -pesut. Pojat olivat väsyneitä. Kaikki lapset nukkuivat puoli yhdeksältä. Illalla teimme miehen kanssa poikien isoMummille joululahjaksi kuvakalenterin netissä. Se on jo perinne, jota ei voi jättää väliin. Kuviksi tulivat tietenkin söpöimmät mahdolliset kuvat meidän pojista vuoden varrelta. Suunnittelimme tulevaa viikkoa. Sain tämän postauksen valmiiksi, ajastin sen seuraavalle päivälle ja sänky kutsui puoli yhdentoista aikaan…
Mitä tykkäsit tämänkaltaisesta kerronnasta? Paina vaikka postauksen sydäntä, jos tahdot lukea lisää tällaisia postauksia!
// Emmi
SEURAATHAN MYÖS MUUALLA: IG: @emmianniinajansson / FB: @readsteadyflowblog
SINUA SAATTAISI KIINNOSTAA MYÖS:
SYYSLOMA, JOLLOIN EI TEHTY JUURI MITÄÄN
Koko perheen hikihumppa, muskari ja muksujumppa…
”Koko perheen hikihumppa, muskari ja muksujumppa…” Minulla soi tuo lastenlaulu päässä. Lauletaan sitä usein lasten kanssa, mutta sitä ei löytynyt spotifystä eikä googlesta. Tällä tekniikan ihmeaikakaudella aloin jo epäillä, että olemme keksineet sen päästämme, sillä ihan kuin sitä ei olisi edes olemassa, kun netistä sitä ei löydy. No, ehkä meillä on kuitenkin jokin cd tai laulukirja, jossa tuo laulu on. Kuitenkin, mennään aiheeseen, joka liittyy lauluun: lasten harrastukset! (Ja hei, kertokaa, jos jostakin bongaatte sen laulun, niin kuunnelkaa ja kertokaa minullekin, mikä se on 🙂 )
Meidän perheessä aletaan pian miettimään kevään harrastuksia. Onko jokin harrastus sellainen, josta lapsi tahtoo luopua? Kiinnostaako kokeilla jotakin uutta harrastusta? Mitkä harrastukset pidetään? Varmaankin monissa perheissä mietitään samaa. Ehkä harrastuksia pohditaan enemmän alkusyksystä, mutta myös näin talven alkaessa ennen kevätlukukauden starttia. Meidän perheen periaatteena on ollut aina, että lapsi saa päättää, mitä harrastaa (jos kyseessä on realistinen toive kustannusten ja välimatkan puolesta). Sitten, kun harrastuksessa on käyty kerran, pari ja lapsi on päättänyt oikeasti haluavansa harrastaa sitä, maksamme harrastuksen (tämä kokeilu on onneksi ollut mahdollista kaikissa harrastuksissa). Olemme päättäneet, että keskellä maksettua kautta lapsi ei saa jättää harrastusta kesken, ellei tosiaan olisi kyseessä jokin loukkaantuminen tai muu vakava juttu. Eikä kipeänä tarvitse mennä harrastukseen, tietenkään. Pyrimme näin opettamaan pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista.
Koska me olemme mieheni kanssa sitoutuneet kuskailemaan lapsia paljonkin ja harrastuskulttuuri on heille avoinna, niin ovathan pojat tätä vapautta käyttäneetkin, haha. Meillä pojat ovat olleet eskariin asti kotihoidossa (poislukien seurakunnan kerhot, jotka luen enemmän harrastuksiksi kuin ”hoidoksi”). Alle listasin meidän poikien harrastukset, joita he ovat kokeilleet. Moni harrastus on meidän poikien osalta jo loppunut, mutta moni jatkuu vielä.
Musiikkia, liikuntaa, teatteria…
Kuopus: keväällä kuopus tahtoo aloittaa muskarin
Keskimmäinen: seurakunnan muskari, kaupungin muskari, yksityinen muskari, tenavatuokio, vesipeuhu, uimakoulu, luistelukoulu, käsipallo, tiedekoulu, kiekkokoulu, säbäkerho
Esikoinen: vauvauinti, vesipeuhu, uimakoulu, kaupungin muskari, tenavatuokio, ukulelen soittotunnit, muksujumppa, luistelukoulu, akrobatia, telinevoimistelu, tiedekoulu, nuorisoteatteri, jujutsu.
Kaikki alle kolmivuotiaiden harrastukset ovat sellaisia, joissa vanhemmat ovat mukana, paitsi seurakunnan kerho. Kuopus ja keskimmäinen aloittivat seurakunnan kerhon kaksivuotiaina, mutta esikoinen vasta kolmivuotiaana. Kaksivuotiaan kerho on kaksi kertaa viikossa kaksi tuntia kerrallaan ja kolmivuotiaasta lähtien kaksi kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan. Useimmat harrastukset ovat vain kerran viikossa, mutta esimerkiksi jujutsussa harkkoja on jo kolme ja siihen päälle mahdollset leirit. Myös keskimmäisen säbässä on jo turnauksia eri paikkakunnilla. Ainoa harrastus, johon on ollut pääsykoe, on ollut esikoisen nuorisoteatteriharrastus. Ja se on myös harrastus, joka kerryttää opintopisteitä, joita saa sitten mahdollisissa myöhemmissä luovan alan opinnoissa hyväksiluetuksi!
Kerrallaan yhdellä lapsella harrastuksia on 1-4. Meille onnistuu tällaiset suuremmatkin harrastumäärät, sillä meillä lapset eivät jää koulun jälkeen iltapäiväkerhoihin tms., joten palautumisaikaa koulun jälkeen on rutkasti. Näiden maksettujen harrastusten lisäksi käymme ainakin silloin tällöin kaupungin ja seurakunnan järjestämissä viikottaisissa ”kerhoissa”. Muistelen, että esikoinen on ainakin on tykännyt käydä seurakunnan pienoissähköautokerhossa ja jokaisen kanssa olemme käyneet kaupungin kirjaston järjestämällä satutunnilla.
Harrastuksiin kuluu rahaa ja aikaa
Meillä harrastaminen siis perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä meillä ole mitään tarvetta tuupata poikiamme mihinkään tiettyyn koloseen eikä varsinkaan pakolla teettää kenestäkään alansa huippuja missään. Poikien onnellisuus on meille tärkeintä – ja siihen liittyy itsensä vapaa ilmaisu harrastusten muodossa. Pyrimme tukemaan poikia harrastushommissa – niin rahan, mokkapalojen, bensan kuin oman aikammekin keinoin. Vähän kuitenkin nauratti tuo, kun tajusin, että esikoisen kanssa jaksoimme käydä vauvauinnissa, mutta muiden kanssa emme. Esikoinen ja keskimmäinen nauttivat myös taaperoaikana vanhemman kanssa harrastettavasta tenavatuokiosta, mutta kuopus ei ole käynyt missään varsinaisessa harrastuksessa vanhemman kanssa, jaiks.
Lopuksi haluan painottaa sitä, että termi ”harrastaminen” ymmärretään usein niin, että se tapahtuu vain kodin ulkopuolisissa paikoissa (eli näin minäkin tämän tekstin kirjoitin). Harrastaminen on kuitenkin paljon muutakin. Meidänkin pojat muun muassa kuuntelevat tosi paljon musiikkia, leipovat, askartelevat, lukevat kirjoja, pelaavat Nintendoa, ja käyvät pokekävelyillä – asiat, joita voisi ihan yhtä hyvin kutsua harrastamiseksi. Tässä tekstissä minä otin nyt fokukseen tuon kodin ulkopuolisen maksullisen toiminnan.
Nyt olisi kiva kuulla, että millainen harrastusideologia teidän perheessä on? Tai millainen se on ollut sinun lapsuudessasi?
// Emmi
NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA: IG: @emmianniinajansson / FB: @readysteadyflowblog
SINUA SAATTAISI KIINNOSTAA MYÖS:
MINKÄLAISTA ON KOHTA KOLMEVUOTIAAN IMETYS?