Hotelli Verson viihtyisä aula

Tämän postausarjan ensimmäinen osa alkoi näin:

Olen kulttuurinnälkäinen, elämyksiä rakastava ja melkein mistä vain kivasta asiasta innostuva. Toisin sanoen ei tarvinnut kahta kertaa miettiä, että otanko Visit Jyväskylän kutsun vastaan, kun reissun aikataulun sain kalenteriini sopimaan. Viime viikonloppuna pääsin IhanNaiset-bloggaajamatkalle mukaan. Kirjoitan matkasta kaksi postausta: ensimmäisessä postauksessa ensimmäisestä päivästä, ja toisessa postauksessa toisesta päivästä. Postaus on hyvinkin kuvapainoitteinen… Sen varmasti sallitte bloggaajalle, joka kerrankin sai kuvailla rauhassa paikkoja

Nyt olisi vuorossa toinen päivä, lauantai!

Herätys Verson suomalaisella aamiaisella

Olin laittanut herätyskellon soimaan kahdeksaksi. Kello kymmenen meidän tulisi olla bussissa. Heräsin hieman väsyneenä, mutta kuitenkin kotioloihin verrattuna ihan hyvin nukkuneena. Pieni väsymys saattoi johtua Pöllöwaarin viininmaistelumenusta edellisenä iltana, heh. En siis todellakaan saanut juotua yhteensä tuon illan aikana kuin ehkä kaksi annosta viiniä, mutta alkoholiin tottumaton kehoni ei arvostanut maistelumenuta ainakaan unen suhteen.

Heräämisen jälkeen pakkasin laukut ja lampsin kohti Verson aamiaista. Tämä aamiainen taitaa olla yksi Jyväskylän kuuluisimmista, sillä tällä aamiaisella tarjoillaan vain suomalaisia tuotteita! Niin, kahta poikkeusta lukuunottamatta: kahvi ja tee heiltä kyllä löytyi. Epäilinkin, että voiko suomalainen todella aloittaa aamiaisensa ilman kahvia ja teetä 😀 Tarjottavista puuttuivat siis kuitenkin esimerkiksi hedelmät. Minun lemppareita olivat aamiaisen gluteenittomat ja maidottomat siemennäkkärit, häränleikkele sekä tuorepuuro, sluprs!

Aamiaispaikka oli rauhallinen ja tunnelmallinen. Oma aikataulutus vaan hieman epäonnistui sen suhteen, että en kerinnyt jokaista laatua maistaa, mitä alunperin suunnittelin. 😀 Bussi ja melontaretki kutsui jo!

Tavinsulka – Experiences in nature

Bussi suuntasi kohti Tuomionjärven Kivelänrantaa, kohti Tavinsulkaa. Tavinsulka on palvelun kehittäjä, joka järjestää vesiaktiviteetteihin ja luonnossa liikkumiseen suuntautuneita palveluja. Tavinsulassa voi vuokrata SUP-lautoja, kanootteja ja kajakkeja. Se myös tarjoaa erilaisia retkiä ja opastettuja kierroksia mahtavissa kansallismaisemissa. Ihan ensikertalaisetkin ovat tervetulleita sinne – hyvä paikka siis meidänkin porukalle! Minä muistelen, että ehkä joskus nuorena partiolaisena olen sujauttanut itseni kanoottiin, mutta sen koommin en ole vesille tällaisilla menopeleillä päässyt. Jo olikin korkea aika 🙂

Minä meloin IhanNaisten matkanjohtajamme Johannan kanssa. Meillä oli tosi hauskaa!

Oppaamme Bela Pavelka oli superammattilaisen oloinen kertoessaan melomisen saloista. Tuntui turvalliselta lähteä opettelemaan melontaa hänen ohjeistuksen jälkeen. Me muut menimme pareittain kanooteilla, mutta kokenein meloja Katja otti itselleen kajakin. Reilun tunnin me meloimme (tai ainakin näin arvioisin, kun kelloa en siellä vilkuillut), ja pääasiassa tuo melonta tapahtui rankkasateessa 😀 Melontaretken aikana tutuiksi tulivat Tuomiojärvi, Palokkajärvi sekä Tourujoki. Matkan varrella oli kyllä kauniita paikkoja, mutta rankkasateen takia en juuri pystynyt kuvailemaan kameralla. Ihan melontaretken loppuvaiheessa sade lakkasi ja saimme napsastua muutaman kuvan.

Perjantain aktiviteeteista kun kerroin, niin mainitsin ennakkoluuloistani saunajoogaa kohtaan. Lauantain epäilyni kohdistui melontaan – mutta sekin turhaan, sillä kanootti olikin hallittavissa, eikä se juuri keinahdellut puolelta toiselle, jos vaan itse malttoi pysyä paikoillaan. Rakastan järviä, kauniita maisemia ja vettä elementtinä, joten veden liplatus oli kyllä äärimmäisen rauhoittavaa minun mielelleni. Ja tykkäsin kyllä itse melonnastakin touhuna; kun vaan oikein meloo, niin hartiaseutu saa hyväätekevää liikettä!

Me bloggaajat ja melontaoppaamme Bela

Myöhäinen lounas original Sokos Hotel Alexandrassa

Huoneeni Alexandrassa

Kun melontaretki oli ohi ja menopelit putsattu ja liivit löytäneet paikkansa henkareista, oli nälkä jo aika kova. Bussimme vei meidät kohti tulevaa yösijaa: Original Sokos Hotel Alexandraa! Pääsimme vaihtamaan huoneisiimme kuivat vaatteet päälle, ja sitten suuntasimmekin myöhäiselle lounaalle, hotellin ravintola Frans & Sandraan. En tiedä, johtuiko nälästä vai olivatko ravintolan ruuat muuten vain ihan älyttömän herkullisia, mutta niitä oli kyllä iso ilo syödä 😀 Koen, että olen aika suursyömäinen nainen, mutta silti mielestäni annokset Frans & Sandrassa olivat isoja (en siis jaksanut kaikkea). Ja joko sanoin, ainakin minun annokseni, ne olivat tooooodella herkullisia!

Minun alkuruokani

Minä söin koko matkan gluteenittomasti, eikä se tuottanut keittiölle ollenkaan päänvaivaa. Jopa leivät olivat herkullisia!

Pääruokani

Jälkkärini

Frans & Sandra nimittää itseään elämäniloiseksi ranskalaiseksi bistroksi. Ja sitä se taisi ihan oikeasti ollakin. Kun toukokuussa oli parsamenu tarjolla, niin tottakai minä sellaisen otin! Oli hyvä päätös. Alkuruuaksi sain parsakeiton, joka sisälsi muun muassa briossia ja kylmäsavulohitartaria. Pääruuaksi pippuripihviannoksen, jossa oli mm. 200g parasta kotimaista rotukarjan pihvilihaa sisäfileestä, parsaa, pippurikastiketta, kukkakaalipyreetä sekä Mustaleima Emmental -perunagratiinia. Ruokailun kruunasi jälkkäri: lämmin suklaakakku Valrhonan Alpaco -suklaalla, vadelmakastikeella ja jäätelöllä. Ihan täydellinen menu, mitään en olisi vaihtanut!

Muillakin oli herkullisen näköisiä (ja kuulemma myös makuisia) annoksia

Tätäkin olisin voinut maistaa, nam!

Suomen Suvea ihailemaan

Kun mahat oli täytetty, oli puolisen tuntia aikaa kierähtää kaupungilla. Porukkamme hajaantui hetkeksi ja minä kävin yhden must-kaupan tsekkaamassa Susannan ja Johannan kanssa. Kaksi juttua tarttui mukaani, ja molemmat niistä pääsevät lahjaksi!

Kaupungilla kierähtämisen jälkeen lähdimme kävelemään kohti satamaa ja Suomen Suvi -laivaa. Tuo laiva on Päijänne Risteilyt Hilden Oy:n valkoinen kaunotar. Hyppäsimme laivaan ja etsimme porukallemme hyvän näköalanpöydän laivan sisältä. Risteily kesti kolme ja puoli tuntia ja vaikka aluksi mietinkin, että miten aika oikein kuluu risteilyllä, niin lopulta aika meni älyttömän nopeasti höpötellen ja maisemia ihaillen, ehkä myös vähän skumppaa juoden…

Suomen suvi (heh) näytti kaikki puolensa ja sää vaihteli kaikkea rankkasateesta tihkusateeseen ja lämmittävästä auringonpaisteesta sateenkaareen ja tuuleen. Aina, kun sade taukosi, niin menin kannelle kuvailemaan ihan mielettömiä maisemia kameralleni. Tämä osuus oli koko Jyväskylän matkasta yksi parhaimmista: laivalla ollut trubaduuri soitti musiikkia, näkymät olivat silmiä hiveleviä ja sää oli juuri sopiva, ei liian kuuma eikä kylmä. Nautin kamerani kanssa!

Laivalla oli myös buffet-ruokailu, mutta koska myöhäisestä, runsaasta lounaastamme ei ollut kulunut aikaa montaakaan tuntia, meillä ei ollut kenelläkään kovin suuri nälkä. Loppuvaiheesta risteilyä me kaikki taisimme hakea pienet annokset ruokaa buffetista.

Kun laiva saapui laiturilleen takaisin, ihailimme hetken tunnelmallista Jyväskylän satamaa ja sitten pikkuhiljaa lähdimme hipsimään kohti hotelliamme. Minulla oli tosi aikainen herätys, joten sänky kutsui minua myös tänä iltana aika nopeasti aktiviteettien jälkeen. 😀 Sanoin moikat siis kaikille, sillä en odottanut näkeväni ketään ennen kello kuutta seuraavana aamuna enää.

Rauhallinen yö Alexandrassa

Kun saavuin hotellihuoneeseen, minua odotti ihana ylläri, pieni ylellisyys: skumppaa ja hedelmälautasellinen. Olin siis villi: heittäydyin sängylle, soitin kotiin kuulumispuhelun ja nautiskelin iltapalasta hieman epätavalliseen tapaan. 😀 Nautiskelun jälkeen pakkasin tavarat lähtövalmiiksi, asetin herätyskellon soimaan viideksi ja aloin unille.

Meidän retken hotellihuoneet olivat onnistuneet hyvien sänkyjen osalta molemmat, myös siis Alexandrassa sänky oli oikein hyvä ja koko hotellihuone tosi miellyttävä. Aamulla olisi ollut toki ihana nukkua niin pitkään kuin nukuttaisi ja mennä rauhalliselle aamupalalle ilman aikatauluja, mutta se jäi seuraavaan kertaan se luksus 🙂 Iloisin, mutta toki aikaisesta herätyksestä johtuen hieman väsynein mielin lähdin tavaroineni respaan luovuttamaan huonettani. Sain mukaani varhaisaamiaisen, jota sitten matkalla Helsinkiin nautiskelin. Kiitos hotelli Alexandra huomaavaisuudesta varhaiseen aamuuni liittyen!

Kaksi päivää elämyksiä täynnä

Kaksi päivää Jyväskylässä, kaksi päivää täynnä elämyksiä. Reissu oli tosi onnistunut, hauska ja mieleenpainuva. Kiitos Visit Jyväskylä, IhanNaiset ja kaikki yhteistyökumppanit sekä tietenkin seurasta Katja, Susanna ja Minnea sekä Johanna, upea matkanjohtajamme 🙂 Tämä viikonloppu oli muistorikas. Toivottavasti te lukijat saitte paljon vinkkejä kotimaanmatkailuun. Ja varsinkin teille, jotka suuntaatte Jyväskylään, toivon kauniita ja muistorikkaita hetkiä valitsemissanne kohteissa.

Tämä matka ja nämä kirjoitukset olivat naisen ja aikuisen silmin kerrottu ja koettu. Ja miten hienoa onkaan, että me lähdemme ylihuomenna, perjantaina katsastamaan Jyväskylä vielä lapsen silmin. Olen otettu, että pääsemme yhdessä esikoiseni kanssa kokemaan vielä saman alkukesän aikana Jyväskylän lapsiperhekohteita! Visit Jyväskylä kutsui meidät siis myös Lasten Löytöretket -bloggaajamatkalle, ja ilahduttavaa, että saimme senkin onnistumaan! Pääsette seuraamaan tuota retkeä instassani @skribentti ihan livenä. Laittelen viikonlopun aikana paljon materiaalia sinne! Tämän naistenmatkan fiiliksiä pääset katsomaan instasta kuvien lisäksi myös kohokohdasta nimeltä ”Visit Jyväskylä”.

LUE MYÖS:  Mitä kaikkea naisporukka voi Jyväskylässä tehdä? osa 1/2.

// Emmi

Olen kulttuurinnälkäinen, elämyksiä rakastava ja melkein mistä vain kivasta asiasta innostuva. Toisin sanoen ei tarvinnut kahta kertaa miettiä, että otanko Visit Jyväskylän kutsun vastaan, kun reissun aikataulun sain kalenteriini sopimaan. Viime viikonloppuna pääsin IhanNaiset-bloggaajamatkalle mukaan. Kirjoitan matkasta kaksi postausta: ensimmäisessä postauksessa ensimmäisestä päivästä, ja toisessa postauksessa toisesta päivästä. Postaus on hyvinkin kuvapainoitteinen… Sen varmasti sallitte bloggaajalle, joka kerrankin sai kuvailla rauhassa paikkoja 😀

Tuttu tuntematon Jyväskylä

Koska puhutaan Jyväskylästä, niin kerron ensin hieman suhteestani tuohon Keski-Suomen helmeen.  Jyväskylä tuo mieleeni kesän ja nuoruuden sekä häät. Vietin muutamia kesiä siskoni ja hänen miehensä (ja heidän koiransa 🙂 ) luona Jyväskylässä ollessani yläasteikäinen. Olin kesätöissä siskoni työpaikassa, kävin ottamassa ensimmäisen (ja viimeisen) oikean lävistykseni (voi niitä aikoja, kun napalävistys näytti hyvältä minun mahassani!), hyppäsin benji-hypyn Jyväskylän satamassa (never again!) ja rullaluistelin kaupunkia ympäri! Siis miten ihania kesiä ne olivatkaan! Kesien lisäksi yksi talvi oli tärkeä Jyväskylässä: tuolloin vietimme siskoni ja hänen miehensä häitä siellä.

Koska näistä Jyväskylän seikkailuista on jo parisenkymmentä vuotta aikaa (siis mitä, niin kuin oikeasti laskinko oikein!?!), niin hihkuin onnesta kun sain sovitettua IhanNaiset-matkan kalenteriini! Todellakin, halusin mennä fiilistelemään Jyväskylää uudestaan ja tietysti tutustumaan uusiin ennenkokemattomiin paikkoihin!

Reissu kesti perjantaiaamusta sunnuntaiaamuun asti. Minun reissuni oli hieman lyhempi kuin muiden matkalla olevien, sillä minulla oli pakottava meno sunnuntaiaamuna jo kello yhdeksän Helsingissä. Mutta mennään ensimmäiseen päivään: perjantaihin!

Peurunka – Parempi voida hyvin

Herätyskello soi minulla kuudelta, ja seitsemältä sain auton jo starttaamaan kohti Jyväskylää. Pari taukoa ja kymmenen minuutin kävelyä myöhemmin, klo 11 olin Jyväskylän Matkakeskuksella. Minua odotti minibussi, tapahtuman järjestäjä ihana Johanna ja kaksi muuta bloggaajaa (Katja ja Susanna) . Siitä alkoi meidän yhteinen reissumme!

Minibussi suuntasi ensin kohti Laukaalla sijaitsevaa Peurunkaa. Peurunka on kylpylä-hotelli, jossa itse pääsin nyt käymään ensimmäistä kertaa. Muistelen, että sosiaalityöntekijäaikoinani olisin esitellyt tuota paikkaa kuntoutuspotilaille esitteiden kautta. Nykyään kuitenkin Peurungan rooli on paljon muutakin kuin kuntoutuspaikka: sieltä voi löytää tekemistä yksin matkustavalle, pariskunnille, polttariporukoille kuin lapsiperheillekin. Minä otin tällä reissulla kiikariini naismatkustajan roolin.

Peurunka on ihanan metsä-järvimaiseman keskellä. Ympräristö on siis oikein rauhoittava. Me pääsimme muutaman tunnin ajan tutustumaan Peurunkaan: kävimme saunajoogassa, pulahdimme kylpylään hetkeksi uimaan sekä poreammeeseen turinoimaan skumppalasien kera. Lounastimme ravintolassa, josta näköalat olivat oikein kauniit. Lounaan jälkeen kurkkasimme majoitushuoneisiin.

Viimeiseksi Peurungassa kurkkailimme majoituspaikkojen sisälle

Saunajoogan suhteen olin melko skeptinen, sillä en pidä kuumassa urheilusta. Myös hyvin matalan verenpaineeni takia pitkä saunominen ei tunnu kehossa hyvältä. Saunajooga yllätti positiivisesti. Se oli enemmän rentoutumista kuin urheilua, ja kuumuus ei ollut tasoa kauheimmat löylyt kiukaaseen ja kyykkyyn, vaan sauna oli lämmitetty 50 asteeseen, ja siinä se pysyi koko joogailun ajan. Myös se, että sauna oli infrapunasauna, teki saunomisesta erilaista, jännästi lihasten sisään asti lämmittävämpää touhua. Kylpylässä taasen voisin kuvitella ihan koko meidän perheen viihtyvän vaikka koko päivän jos toisenkin.

Mysteeri – Pakene arjestasi

Kun Peurungan joogat, kylpylöinnit, syömingit ja skumpat oli koettu, bussi toi meidät Jyväskylän keskustaan, ja hilppasimme Mysteeri-pakohuonepaikkaan. Minnea liittyi bloggaajaporukkaamme tuolloin. Pakohuonekokemuksia minulla on takanani tasan yksi keskeytetty. Olin tuolloin raskaana ja samaan aikaan flunssassa, joten kuntoni ei kestänyt pakohuonetta, vaan pyysin päästä pois noin viisi minuuttia pelin alettua. Tästä on jo aikaa seitsemän vuotta, ja vähän jäi harmittamaan, kun muu polttariporukka jatkoi mysteerin selvittelyä minun maatessa odotushuoneen sohvalla… No, nyt pääsin testaamaan uudestaan pakohuonetta loppuun asti, ja kivaahan se oli!

Meille oli valittu Sofian mieli -huone, jota kuvaillaan Mysteerin sivuilla näin: ”Katolta löytynyt, skitsofreenisen sekavasti käyttäytyvä vanha rouva on toimitettu psykiatriseen parantolaan jatkotutkimuksiin. Hoitolassa naista ei ole kyetty tunnistamaan ja oikean nimen puutteessa hoitohenkilökunta alkoi kutsua häntä Sofiaksi. ”Tärkein on turvassa, tärkein on turvassa” tuntuu olevan ainoa lause, jonka pelokkaasta naisesta saa irti ja peilien lähettyvillä hän sekoaa täysin. Mikä Sofian mielessä oikein pelottaa?”

Ja oli kyllä jännää ja adrenaliini virtasi! Meidän porukka toimi hienosti yhteen ja aihe oli tosi koukuttava ja mielenkiintoinen. Onnistuimme pakenemaan huoneesta juuri kun aika oli loppumassa, jes! Täpäräksi meni, mutta päästiin pakoon! Tämän kokemuksen jälkeen olisi kiva kokeilla muitakin pakohuoneita hyvässä porukassa. Tämä kun todella on arjesta pakenemista, niin tarinan lumoissa huoneessa ollessa ollaan, että ei pysty miettimään mitään arkisia asioita, ei todellakaan!

Pöllöwaarin upea illallinen

Pakohuoneen jälkeen seuraava kohde oli upea illallinen Pöllöwaarissa. Ruuanrakastajana olin innoissani tästä osuudesta! Itse olin käynyt Pöllöwaarissa siskon häiden aikaan (eli parikymmentä vuotta sitten!) ja muutenkin kuullut Pöllöwaarista vain ja ainoastaan hyviä kokemuksia. Odotin siis illalta paljon, ja toden totta sain paljon!

Pöllöwaari on fine dining -paikka, jossa yhdistyy kivasti modernius ja ”vanhanaikaisuus”. Menuja on illalliselle kolme; Kausi, Suomi ja Vihreä. Minä valitsin alkuruuaksi  Kausi-menusta annoksen, jossa oli muun muassa karitsan kateenkorvaa, karhunlaukkaa ja vihreää parsaa. Pääruuaksi valitsin Suomi-menusta annoksen nimeltä ”kotivesien kalaa ja piparjuurta”. Tuossa annoksessa maistui muun muassa herkkusieni ja tilli. Jälkkärini löytyi Kausi-menusta: biskeliasuklaata ja veriappelsiinia. Menujen kaikki ruuat olivat siis tilattavissa myös erikseen. Minä otin kaiken irti lapsettomasta ruokailusta ja nautin ruokien kanssa myös viinimenun! Lemppariannokseni oli ehdottomasti kala-ateria.

Illallinen täytti kyllä täysin odotukset: ruoka oli todella herkullista, makujen yhdistelmät täydellisiä, tunnelma ravintolassa erinomainen ja palvelu asiantuntevaa. Ja viiniäkin oli oikein kiva maistella pitkästä aikaa ihan rauhassa. Tähän ravintolaan varmasti vielä palaan!

Pöllöwaari on samaa perheketjua kuin Hotelly Yöpuu sekä hotelli Verso. Yöpuussa olinkin tuolloin siskoni häiden aikaan majoittunut. Yöpuussa on kivoja teemahuoneita, joihin pääsimme illallisen jälkeen kurkistamaan. Mieleeni jäivät erityisesti Afrikka-huone ja Mansikkapaikka-huone. Kävimme myös kurkkaamassa alakerran upean saunatilan. Tämän suhteen saimme tietää yhden kivan pienen spessujutun: he, jotka varaavat majoituksensa suoraan hotellista, saavat tunniksi saunatilan käyttöönsä!

Hotelli Yöpuun saunatilat

Hyvät unet Hotelli Versossa

Illallisen ja tutustumiskierroksen jälkeen oli ihana mennä suoraan hotellihuoneeseen ja nukkumaan! Meidän hotellimme oli Hotelli Verso, sekin ihan siinä Jyväskylän ytimessä. Ainakaan tämä äitibloggaaja ei jaksanut mennä tutustumaan Jyväskylän yöelämään, kun sänky jo kutsui kovasti! Hotellihuone oli kaunis ja uutuudenhohtoinen; olihan tämä entinen Jyväshovi kokenut suuren remontin muutama vuosi sitten. Koska meillä kotona on todella panostettu uneen ja nukkumiseen sänkyjen puolesta, osaan olla aika tarkka sänkyjen mukavuudesta. Ja täytyy kyllä sanoa, että Hotelli Verson sängyt olivat oikein mukavat.

Seuraavassa kirjoituksessa kerron toisesta päivästämme Jyväskylässä IhanNaiset-retkellämme! 🙂 Oletteko te käyneet Jyväskylässä? Mitä olette siellä tehneet? Mitkä ovat lempparipaikkanne siellä?

// Emmi

P.s. Jos tahdot katsoa näin jälkikäteen instastoryt matkaltamme, niin ne löytyvät instaprofiilini kohokohdasta nimeltä Visit Jyväskylä. 🙂

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA:

IG: @skribentti / FB: @readysteadyflowblog