Kyselin instagramissani taannoin postausideoita- ja toiveita. Sainkin niitä, kiitos! Tämä kysymys energisyydestäni nousi eräältä seuraajaltani ja tätä kysymystä olen myös kavereiltani ja ystäviltäni kuullut. Joka kerta, kun joku kyselee, että miten ihmeessä saan aikaiseksi niin paljon tai miten ihmeessä jaksan arkea niin energisenä, hieman hämmennyn. En ole ajatellut vastauksia näihin kysymyksiin ikinä perinpohjaisesti, mutta nyt aloin ajattelemaan, kun kerta postausta tästä toivottiin.

Tietenkin termi ”energisyys” voidaan määritellä monin eri tavoin, ja eri ihmiset kokevat energisyyden eri tavalla. Toisten mielestä tiettyä henkilöä voidaan kuvata energiseksi, kun taas toisen ihmisen mielestä häntä ei voi määritellä energiseksi. Omaan energisyystasoon en tämän takia voi ottaa kantaa, jos sitä objektiivisesti arvioidaan. Voin vain kertoa niistä asioista teille, joiden luulen vaikuttavan siihen, että jaksan hyvin nämä kaikki asiat, joita teen. 🙂

Energisyyteni syitä: pyhä kolminaisuus?

Mitkä siis ovat syitä minun energisyyteeni? Ensimmäiset ajatukset, jotka tulivat mieleeni, kun aloin ajattelemaan energisyyttä, olivat ne kolme perusasiaa, joita joka puolella terveysskeneä viljellään: ravinto, lepo ja liikunta. Voin kertoa, että minulla nämä asiat eivät ole kaikki ihan kohdillaan. Kaivellaan siis hetki ensin näitä kolmea pyhää asiaa, ja sen jälkeen sitten kerron, mitkä kaikki muut asiat vaikuttavat minun energisyyteeni…

Ravinto. En syö minkään ruokavalion mukaan tiukasti. Syön sellaisia ruokia, joita minun tekee mieli ja joista minulle tulee hyvä olo. Kaikki, ihan kaikki, mitä minä syön, syön hyvällä omalla tunnolla. En ole hyvä esimerkki täydellisestä syöjästä, sillä kuten yhdessä viimeaikaisista teksteistäkin kerroin, niin ravintolisät ja vitamiinit jäävät aivan liian usein sinne kaappiin (tässä yritän skarpata nyt!). Silti tiedän, että syön paljon ruokia, jotka tekevät hyvää energisyydelleni: minä muun muassa rakastan kasviksia ja syön niitä paljon!

Lepo. Tiedän, että saan nukuttua liian vähän. Lisäksi nukun liian katkonaisesti. En myöskään arjessa saa aina tarpeeksi lepohetkiä. En kuitenkaan ota tästä minkäänlaista stressiä. Nyt tilanne on tämä. Tilanne on hyvinkin todennäköisesti muutaman vuoden päästä jo parempi. 🙂

Liikunta. Arkiliikuntaa ja hyötyliikuntaa saan aivan varmasti tarpeeksi, mutta kunnon hikiliikuntaa en saa tarpeeksi. Kehoni rakastaa liikkumista, joten paikallaan olo ei edes sovi minulle. Kotiäitiys näin ollen on minulle täydellinen ratkaisu!

Entäs ne muut jutut?

No, kuten huomasittekin, ”perusjutut” terveyden suhteen eivät ole minulla täydellisiä, eivätkä aina edes hyviä… Mutta tiedän, että energisyyteni pohjautuu muutamaan muuhunkin juttuun, jonka tavoitin, kun asiaa pohdin.

Stressittömyys. En esimerkiksi stressaa edellä mainituista asioista: jos en saa syötyä juuri tietyllä tavalla tai nukuttua tarpeeksi tai liikuttua tarpeeksi, niin ei haittaa! En myöskään halua stressata asioista, joihin en voi vaikuttaa. Käytän energiani mieluummin niihin asiohin, joihin voin vaikuttaa. (Niiden minun vaikutuspiiriini liittyvien asioiden suhteen saatankin stressata, mutta opettelen koko ajan hellittämään otetta hieman myös niiden asioiden suhteen…)

Kiitollisuus. Kaikki pohjaa tähän. Olen joka ikinen päivä kiitollinen monista asioista. Näen kiitollisuuden aiheet, tunnen ne ja puhun niistä. Kiitollisuus on yksi tärkeimmistä asioista elämässä, ja koen, että se on yksi syy energisyyteeni! Olen kiitollinen elämästäni ja kaikesta siitä, mitä SAAN tehdä, ja se ehkä siis näkyykin!

Positiivinen ajattelu. Jos tällä hetkellä voisin valita vain yhden asian, josta toitottaa maailmalle, niin se olisi positiivinen ajattelu! Ai että –  se voi muuttaa niiiiin paljon asioita maailmassa! En puhu mistään epärealistisesta pumpulihörhöydestä, vaan ihan vain tavallisesta positiivisesta ajattelusta. Koen, että osaan ajatella arjessa myös niinä vaikeina hetkinä jo aika varmasti positiivisesti ja toivoa-antavasti. Ja yhä opettelen paremmaksi!  Positiivinen ajattelu ohjaa siis ajattelua ja toimintaa toivottuun suuntaan silloinkin, kun olen väsynyt, rasittunut ja surullinen. Tämän kautta energiani on varmasti minulla paremmin käytössä kuin jos olisin kovinkin negis ja hukuttaisin itseni, tunteeni ja kehoni negatiivisuuteen.

Energisoiva seura. Kaikkien tuntema tutkittuun tietoon perustuva viisaus menee näin: olet viiden sinulle lähimmän ihmisen keskiarvo. Valitse siis tarkasti seurasi. Ja niin olen minäkin valinnut. Tai ei oikeastaan minun juuri ole tarvinnut aktiivisesti valita – elämä on ihan itsekseen vienyt tien pois toisten luota ja kohti toisia ihmisiä tässä viimeisten kahdeksan vuoden aikana… On riittänyt, että itse olen oppinut tuntemaan itseni ja omat arvoni ja olen tajunnut, että millaisessa seurassa viihdyn ja millaisessa en. Kun on hyvää energiaa säteilevien ihmisten seurassa, ei voi seurata mitään huonoa omankaan energian suhteen! Ja toisaalta, välillä kun on vaan pakko olla kaikenlaisten (myös niiden negatiivisten) ihmisten kanssa, on opittava pitämään omat rajansa kunnossa (tässä on ollut opettelua ja on edelleen!). Toimivien rajojen kanssa ei huono energia niin tartu itseen. (Tästäkin aiheesta, kuten jokaisesta näistä, voisin kirjoittaa montakin blogipostausta. Pyrin kuitenkin pitämään jutut suhteellisen rajattuina nyt….)

Saan tehdä sitä, mistä nautin: Luulen, että tämä on yksi tärkeimmistä energisyyteni avaimista. Olen opetellut tekemään elämässäni sellaisia valintoja, jotka palvelevat arvojani. Tällöin energiani kohdistuu oikeisiin juttuihin, eikä ”valu hukkaan”. Ehkä se näkyy siis ulospäin energisyytenä, innokkuutena, toiveikkuutena, sisukkuutena jne.?

Avoimuus ja rehellisyys. Kun on avoin ja rehellinen niin itselleen kuin toisillekin, niin energia ei kulu kaikenmaailman peittelyihin, yrittämisiin, valehteluihin… Avoimuus ja rehellisyys myös välillä sattuvat paljon, mutta loppupelissä ne ovat ainoat oikeat tavat elää elämää omannäköisesti, rakkaudellisesti ja aidolla energialla!

Lopuksi vielä haluan sanoa, että mielestäni energisyys ei ole ihan yksiselitteinen asia, enkä edes nyt lähtenyt katselemaan, mikä on termin virallinen määritelmä. Energisyytenä ehkä pidetään yleisesti ottaen sellaista ihmistä, joka saa paljon asioita aikaan, jaksaa hyvin ja tuo hyvää energiaa ympärilleen, eikö? Jos puuhakkuuteni näyttäytyy ympärille energisyytenä, niin kaikki edelliset kertomani seikat toki siis vaikuttavat siihen. Ja sitten tietenkin se seikka, että minä ihan vain oikeasti tykkään olla aktiivinen (niin kehon kuin mielenkin osalta), tehdä paljon asioita, lukea ja opiskella, käydä erilaisissa paikoissa ja tapahtumissa, matkustella, olla ystävien kanssa, kokea paljon asioita, puuhailla lasten kanssa… En koe, että kovin paljon tarvitsisin sellaista yksinaikaa, jolloin en vain tee mitään, joten ehkä tämä energisyyteni/touhukkuuteni/tekemisintoni on myös persoonakysymys 🙂 Koen, että elämänhaluni on suuri – rakastan elämää, ja on kiva, jos se näkyy energiassani 🙂

Millaisia ajatuksia tämä postaustoiveteksti herätti? Muista, että aina saa heitellä postaustoiveita 🙂

// Emmi

(Kuvat on ottanut Terhi ystäväni Annan babyshowereilla)

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA:

IG: @skribentti / FB: @readysteadyflowblog

Nyt minä vihdoin pääsen kirjoittamaan teillekin tästä huikeasta jutusta, mikä minulla pian starttaa! Instagramissani tästä jo kerroinkin, mutta nyt on aika alkaa kirjoittamaan tästä asiasta myös täällä blogissakin – pääsette meinaan jakamaan jotakin tosi henkilökohtaista kanssani… Minä aloitan Helsingin seudun kesäyliopiston kautta ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentajan koulutuksen, jonka järjestää KirsiConsulting Oy. Seuraavan puolen vuoden ajan minä jaan omaa henkilökohtaista opiskelupolkuani teidän blogini lukijoiden kanssa. Tästä tulee niin jännää, kivaa ja ihanaa!

Mikä on NEPSY-valmentaja?

Neuropsykiatrisen valmentajan koulutus on tarkoitettu vähintään toisen asteen sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan tutkinnon suorittaneille, jotka toimivat erityislasten, -nuorten ja -aikuisten parissa. Koulutukseen voi siis hakeutua aikalailla eri lähtökohdissa olevia ihmisiä, mutta kaikilla, jotka koulukseen tulevat, on varmasti suuri motivaatio oppia lisää sellaisten ihmisten kanssa toimimisesta, jotka omaavat toiminnanohjauksen vaikeuksia ja/tai neuropykiatrisia oireyhtymiä. Neuropsykiatrinen valmentaja voi toimia valmentajana esimerkiksi henkilöille, joilla on ADHD/ADD tai Aspergerin oireyhtymä tai jotka ovat mielenterveys- tai päihdekuntoutujia tai muita puutteellisia toiminnanohjauksen taitoja omaavia lapsia, nuoria tai aikuisia. Valmennuksen tavoitteeksi on määritelty arjen- ja elämänhallinnan taitojen ja uusien myönteisten toimintatapojen kehittymisen tukeminen sekä samalla myönteisen elämänpolun rakentamisen tukeminen.

Koulutuskuvauksessa on lueteltu 11 erilaista koulutussisältöä. Valitsin niistä viisi minua eniten kiinnostavinta teille kerrottavaksi. Ne ovat toiminnanohjauksen taitojen merkitys koulu- ja työelämässä, perheessä sekä työelämässä, ratkaisukeskeisen toimintatavan ja positiivisen psykologian perusteet, arvostavan vuorovaikutuksen perusteet, ratkaisu- ja voimavarakeskeisen menetelmiä ja harjoituksia sekä neuropsykiatrisen valmennuksen erityispiirteet.

Koulutus tulee haastamaan minut myös arjen järjestelyn osalta: lähiopiskelujaksojen lisäksi on itsenäistä opiskelua etäjaksoilla. Nämä etäjaksot sisältävät mm. käytäntöön soveltamista, välitehtäviä, perehtymistä alan kirjallisuuteen, reflektointia, vertaisryhmätyöskentelyä ja harjoittelua. Ei siis mikä tahansa läpihuutojuttu tämä tule minulle olemaan! Toisaalta koen olevani melko aikaansaava, joten eiköhän tämäkin järjesty hyvin, kunhan vain laittaa asiat prioriteettilistaan ja noudattaa sitä. Toki tämä vaatii hieman joustoa myös mieheltä hänen etätyöviikkoinaan.

Miksi minä valitsin juuri tämän koulutuksen?

Yksinkertaisuudessaan: tajuttuani, että minähän oikeasti voin hakeutua tähän koulutukseen koulutuspohjani perusteella, niin se oli menoa 😀 Olin kyllä kuullut etäisesti puhuttavan tästä koulutuksesta, mutta oletin aina, että se vaatii enemmän kuin yhteiskuntatieteiden maisterin paperit. No, onneksi ihana ystäväni tästä minulle vinkkasi sillä tyylillä, että ”Emmi, tämä voisi olla sinun juttusi!”. Ja niin Sari oli oikeassa – kiitos vielä Sari sinulle koulutuksen esiinnostamisesta ja NLP-ope Reetta koulutukseen hakeutumiseen kannustamisesta 🙂 Vaikka en ole koulutusta vielä aloittanutkaan, koen jo nyt koulutuksen olevan ihan minun juttuni!

Te, ketkä tiedätte hieman työkuvioistani, ihmettelette varmaan, että enhän minä tällä hetkellä työskentele erityisominaisuuksia omaavien ihmisten kanssa, että miksi siis lähdin tähän koulutukseen mukaan. Voin raottaa teille seuraavaksi hieman verhoa tulevaisuuden unelmiini. Tällä hetkellä unelmani on olla yrittäjä, joka edistää lasten ja aikuisten välistä kommunikaatiota ja vuorovaikutusta oman osaamiseni kautta. Osaamiseeni kuuluvat tällä hetkellä opinnot yliopistossa (YTM pääaineena sosiaalityö ja sivuaineena psykologia), työkokemukseni sosiaalityössä, NLP Associate Trainer-koulutus sekä vertaistuellinen puoli, joka kumpuaa vaikeuksista omien lasteni kanssa menneinä vaikeina vuosian (käytöshäiriöt, sensorisen integraation ongelmat, Asperger-epäily jne.). Tähän yhdistelmään sopii täydellisesti neuropsykiatrisen valmentajan koulutus. Tarkoitukseni ei ole tulevaisuudessa toimia vain erityislasten ja heidän perheidensä kanssa, vaan ehdottomasti kaikenlaisten perheiden! Koen kuitenkin, että tämä koulutus sopii täydellisesti minulle ja ammattitaitooni, vaikka en tekisikään rajauksia erityisyyteen tai normaaliuteen. Raja on välillä niin häilyvä, että koulutus antaa varmasti paljon apuja myös ei-erityisten lasten kanssa toimimiseen.

Miksi KirsiConsulting ja miksi yhteistyö?

KirsiConsulting valikoitui koulutuksen järjestäjäksi ihan vain siitä syystä, että olin kuullut siitä niin paljon hyvää ihmisiltä, jotka olivat käyneet ko. yrityksen koulutuksissa. Luotin suosittelijoihin täysin. Se, miksi tulen nyt avaamaan koko henkilökohtaista prosessiani täällä blogissa kuukausittain, on yhteistyön ansiota. KirsiConsulting-yrityksen perustaja etsi henkilöä, joka olisi halukas ja kykeneväinen kirjoittamaan opiskeluprosessin auki, ja minä kun rakastan kirjoittamista, niin olin valmis tarjoamaan omaa työtäni siihen toiveeseen. Kun kohtasimme Kirsin kanssa, oli yhteistyö sinetöity – useinkaan en ole törmännyt niin ihanaan työilmapiiriin kuin tuolla yrityksessä vieraillessa koin. Juttelumme lomassa sain myös tietää asioita, jotka vakuuttivat minua lisää: Kirsi on ollut itse tuomassa koulutusta Suomeen ja hän on suunnitellut ensimmäiset opetussuunnitelmat. Tapaamisemme jälkeen tiesin heti, että yhteistyö on oikea päätös.

Tervetuloa siis matkaan mukaani!

// Emmi

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA: IG @skribentti  / FB @readysteadyflowblog