I love me -messujen inspiroimat joululahjavinkit
2
Isänpäivä on juhlittu, ja seuraava juhla taitaakin olla joulu! Päätin siis tulla kirjoittelemaan teille tuosta hämyisestä ja tunnelmallisesta juhlasta omia mietteitäni. Kaikki asiat, jotka päässäni aluksi pyörivät liittyen jouluun, tajusin jo kirjoittaneeni blogiin aiempina vuosina, joten en uudelleen kirjoita niitä, vaan linkkaan tekstit tähän – käykäähän lukemassa, ja jatkakaa sitten lopputarinointiin!
Tässä vuoden takaisessa tekstissä on asiaa yleisesti lahjoista, koskien myös joululahjoja: LAHJAIDEOLOGIAA
Tässä kolmen vuoden takaisessa tekstissä kerron, mitä minä toivon joululta, tänäkin vuonna: PUKKI PLIIS
Tässä viime vuoden tekstissä on muutama konkreettinen paketointi- ja lahjavinkki: JOTAIN JOULUSTA JA JOULUTTOMUUDESTA
Tarkemmin asiaa mietittyäni, halusin näiden tekstien lisäksi linkata muutaman kovin materiaalisen, mutta ihanan lahjan, jotka bongasin I love me -messuilta. Nämä messut keskittyvät kauneuteen, terveyteen, muotiin ja hyvinvointiin. Kiitos Messukeskus bloggaajapassista!
Aloitetaan Foodinista. No, sehän nyt on selvää, että olen sitä mieltä, että Foodinilta voisi tilata vaikka mitä kaikkea mahtaviin joulupaketteihin, mutta erityisesti, koska jouluna on tapana antaa suklaata, kannustan antamaan hieman erilaista suklaata – meinaan raakasuklaata! Jos sanasta raakasuklaa suusi kääntyy irvistykseen ja poskilihaksesi jännittyvät, kannattaa antaa raakasuklaalle vielä uusi mahdollisuus. Ja se mahdollisuus kannattaa tehdä näiden Foodinin uusien raakasuklaiden kanssa! Saimme messuilta uutuussuklaat testiimme, ja nyt on luvassa sekä vanhempien että lasten rehelliset arviot näistä suklaista! (Lapsille en kertonut, mitä suklaata he söivät, enkä kertonut etukäteen edes makuja, vaan he saivat itse arvata ne. Tekstissä on muokkaamattomat sanat heiltä.)
vanhemmat: Aivan täydellinen valinta pähkinäsuklaan rakastajalle! Suutuntuma oli rapea ja maku yllättävän vivahteikas.
lapset: Hyvältä maistuu, vähän rapeaa, onko tässä kookosta? (on!)
vanhemmat: Todella tumma suklaa, mutta silti hyvin pehmeä maku. Tämä voi yllättää myös ne, jotka perinteisesti eivät tykkää tummasta suklaasta.
lapset: Maistuu ihan kaakaolta
vanhemmat: Appelsiinin raikkaus yhdistettynä intensiiviseen tummaan suklaaseen toimii aina. Appelsiinin maku on vahva, mutta ei yhtään kitkerä.
lapset: Maistuu hirveän hyvälle, ihan appelsiinilta
vanhemmat: Se parempi after eight! Piparmintun maku oli ihanasti läsnä heti ensipuraisusta jälkimakuun asti, eikä lässähtänyt lainkaan, kuten joissakin pipariminttusuklaissa käy.
lapset: Vähän väkevää, maistuu vähän purkalle, on hyvää!
vanhemmat: Maitosuklaan ystävälle varma valinta! Tätä syödessä ei vaan voisi tietää, että suklaa on raakasuklaata!
lapset: On hyvää, onko tässä kookosta? (on!)
No, loppuun en voi sanoa muuta kuin että todellakin rehellisesti suosittelen näitä suklaita jokaisen maistamaan, niin saattaa aika monella ennakkokäsitys raakasuklaasta muuttua 🙂 Näitähän saa ostaa Foodinin verkkokaupan lisäksi hyvin varustelluista kaupoista, muun muassa joistakin luontaistuotekaupoista ja Punnitse & Säästä -liikkeistä.
Seuraava mielenkiintoinen lahjavinkki on kirjaidea vähänkään liikunnasta kiinnostuneelle ihmiselle. Messuilta sain mukaani Tikis-treenihaastekirjan. Olipas sitä tuskaa lukea! Ja ei, ei sen takia, että kirja olisi jotenkin huono, vaan sen takia, että kaipaan jo niin kovasti kunnon hikipuuskaa ja urheilun jälkeistä hormonimyrskyä sekä hien tuomaa hymyä kasvoilla… semmoista järkyttävän tiukkaa puristusta keholta, ooh! Viimeiset 20 viikkoa kun ovat olleet todella, todella vähäliikuntaisia minulla, kiitos väsymyksen ja huonovointisuuden…
Luulen, että aika moni on törmännyt jossakin somessa Tikis-haasteisiin, sillä Tikis-tyypit ovat olleet hyvinkin someaktiivisia ja heitelleet suosittuja haasteita näillä netin foorumeilla. Nyt on kuitenkin ilmestynyt myös kirja, jonka avulla niin aloittelija kuin edistyneempikin liikkuja voi haastaa itsensä viiden ohjelman avulla. Haasteet ovat vatsalihashaaste, punnerrushaaste, bootyhaaste, leuanvetohaaste ja HIIT-haaste. Luin kirjan mielenkiinnolla läpi ja tiesin heti, millä treenillä voisin aloittaa synnytyksen jälkeen: leuanvetohaasteella! Ennen raskautumista sain leukoja silloin tällöin vedettynä, suuremmin harjoittelematta seitsemän kappaletta, joten kyllä kiinnostaa, miten sitä kehittyisi, jos ottaisi jonkun tavoitteellisen haasteen vastaan!
Kirja on selkeä, miellyttävä katsella ja siellä on taulukoissa tilaa kirjoitella omia tuloksia, joten niitä on helppo seurata sieltä samasta paikasta kuin mistä ohjelmaakin tsekkailee!
Näiden haasteiden lisäksi kirjasta löytyy yleisiä treenivinkkejä ja paljon kannustavia sloganeja. Tämmöinen kirjauutuus voisi hyvinkin olla monen liikkuvan ihmisen lempparilahja! Treenejä ei tarvitse tehdä salilla, joten kirja sopii oikeasti aika monipuolisesti kaiken tasoisille ja kaikkialla treenaaville ihmisille! Perheemme tässä asiassa asiantuntevampi puolisko kertoi kirjaan tutustuttuaan, että fysioterapeutin ja personal trainerin silmin katsottuna kirjassa on järkevä setti perusliikkeitä, joiden avulla jokainen voi hankkiutua hyvään kuosiin ilman turhia kikkailuja. Mies suosittelisi kirjaa varsinkin heille, jotka ovat treenanneet vähän, mutta kaipaisivat jotakin lisää tai heille, joilla on ollut pidempi treenitauko ja olisi tarve uusille treenituulille ja tsemppiä motivaation löytymiselle!
Kirjaa saa ostaa tikis.fi-sivuilta ja varmasti monesta peruskaupastakin.
Viimeinen joululahjavinkki suuntautuu heille, jotka ehkä ovat jo jonkin verran kiinnostuneita luonnollisesta elämäntyylistä ja osaavat arvostaa biohakkerointia sekä ovat kiinnostuneita vähentämään nykyisen elämäntyylin keholle suuntaamaa kuormaa. Nimittäin maadoitukseen tarkoitetut tavarat, ne olisivat tällaiselle ihmiselle aika hieno lahja! Mies osti minulle elokuussa työnalkajaislahjaksi maadoittavan hiirialustan töihin. I love me -messuilla sattumoisin törmäsimme Tiedon Portaat -yritykseen, josta olimme siis tilanneet tämän hiirimaton jo kuukausia aiemmin. Juttelimme ehkä tunnin, ja opimme jo tuossa kohtaamisessa paljon uusia asioita! Saimme mukaamme paljon luettavaa, sekä aikuisille että lapsille, ja maadoittavan lakanan. Nyt suurella mielenkiinnolla perehdymme materiaaliin sekä testaamme lakanaa.
Niiden, jotka ihmettelevät tässä vilistäneitä termejä kuten maadoittuminen, kannattaa vilkuilla blogia myöhemmin. Postaan tänne varmasti sekä infopakettia maadoittumisesta ja kaikesta siihen liittyvästä että kerron kokemuksia tuotteista. Mutta niille, jotka jo tietävät, mistä näissä asioissa on kyse tai jotka alkavat nyt ottaa selvää, ehdotan lahjavinkiksi Tiedon Portaat-yrityksen tuotteita! Niitä voi tilata heidän nettisivuiltaan ja tuolta sivuilta löytyy myös lista jälleenmyyjistä.
Ihanaa alkavaa joulunodotus ja -suunnitteluaikaa kaikille!
Kuiskaus taivaaseen
Se puristus rintakehässä on voimakas.
Se ei hellitä, vaikka tahtoisin jo nukkua.
Tyyny on kasteltu ikävällä,
ja silmät väsyneet kyynelten vuodattamiseen.
Vaikka koko keho on uupunut kuin maratonin juosseella,
jokin pakottaa minut nousemaan ikkunan luo.
Yön pimeydessä hiippailen ikkunan ääreen ja avaan verhot.
Seison hiljaisuudessa niin kauan, että menetän ajan tajuni.
Tuijotan ulos.
Katulamppujen loisteessa pienet kristalliset lumihiutaleet leijailevat kuin tanssien maahan,
jota peittää jo korkeat nietokset. Taivaalla tähdet tuikkivat kertoen iäisyydestä ja jostain, mistä en ole vielä tietoinen ollenkaan.
Suljen silmät ja hengitys tihenee.
Maailma on niin kaunis. Mutta niin pelottava.
Niin suurenmoinen, mutta niin raaka.
Tällä hetkellä en osaa lukea kehoani ollenkaan. Se on samaan aikaan rauhallinen, mutta todella ylivirittynyt.
Joku ottaa hellästi minua kädestä kiinni, ja ohjaa minut lastenhuoneeseen.
Huoneeseen, jossa kaksi elämäni tärkeintä ihmistä uinuvat tyynesti.
Kehoni tärisee ja silmieni kyynelverhon takaa ihailen elämäni konkreettisimpia iloja.
Kädet hapuavat vatsalleni, jossa kasvaa kolmas ilo.
Muserrun lattialle.
Olen niin onnellinen ja niin surullinen samaan aikaan.
Voi isä, kunpa sinä pääsisit tutustumaan tähän meidän perheen kolmanteen syntyvään rakkaaseen.
Kunpa olisit voinut elää nämä kaikki ilot ja surut meidän kanssamme.
Kunpa meillä olisi vielä ollut aikaa yhdessä.
Isä, kuiskaan sinulle kiitoksen siitä, että olit isänäni täällä maan päällä elämäni ensimmäiset 27 vuotta.
Viimeiset kolme vuotta ja koko lopun elämän olet isäni, mutta vain muistoissani.
Hetkittäin tunnen vahvasti läsnäolosi, lämpimän katseesi ja suurten turvallisten kättesi taputuksen olallani.
Isä, olet niin rakas.