Pyörtyykö perussalinainen toiminnallisen harjoittelun tunnilla?
Pääsimme mieheni kanssa tutustumaan Korjaamon viidelle erilaiselle tunnille. Korjaamon tuntivalikoimaan kuuluvat cross training, kahvakuula, juoksu, kehonpaino, kehonhuolto, flowjooga sekä karatejutsu. Meidän viisi kokeiltavaa tuntia valikoitui sen perusteella, miten saimme lapsille hoitajan. Yhdelle kerralle emme saaneetkaan hoitajaa, vaikka tunti oli jo varattu, joten silloin lapset lähtivät hillumaan mukaan. Ja yhdelle kerralle saimme vain puolikkaaksi tunniksi hoidon, jolloin puoli tuntia lapset olivat mukana kränäämässä seuraamassa jumppaa.
Toinen tuntimme oli kehonpainotunti, ja tämä olikin oikein kiva tunti! Tällä tunnilla ei siis kyykätä painojen alla, vaan fokus on omassa kehossa. Tunti oli erilainen, tarpeeksi haastava, mutta hausta tehdä! Tämä on yksi juttu, mitä olen ”perussaleilta” kaivannut: tunteja kehonpainoliikkeiden opetteluun. Ehdottomasti kävisin tällaisella tunnilla! Ja sainpa tehtyä tällä tunnilla ensimmäisen muscle-uppinikin ikinä, ihan ekalla yrittämällä! 🙂 (Päälläni olivat valjaat, jotka helpottavat liikkeen tekemistä. MUTTA kevyttä se ei silti ollut :-D)
Kolmas tuntimme oli kehonhuoltotunti, ja tämä oli meidän molempien suosikki näistä viidestä kokeilutunnista! Melko harvoin törmäämme meille kokonaan uusiin liikkeisiin, mutta tällä tunnilla niitä oli. Tämä tunti muistutti taas kerran sen, että kehoa tulisi huoltaa paaaaaljon useammin ja paljon enemmän kuin nykyisin teemme. Kummasti se tuppaa unohtumaan myös tuolta meidän perheen liikunnallisemmalta osapuolelta, joka kuitenkin on fysioterapeutti ja personal trainer. Eli tällaiselle tunnille olisi ehdottomasti tarvetta, kun kotona ei ikinä tule tällaista huoltosessiota järjestettyä.
Neljäs tunti oli minun kauhuni: karatejutsu. Inhoan ajatusta kontaktilajeista, painimisesta, lyömisestä ja lyöntien vastaanottamisesta sekä hikisten nyrkkeilyhanskojen käsiini pukemisesta. Karatejutsu sisälsi näitä kaikkia. Mutta silti minä lähdin sieltä hymyissä suin kotiin! Mitä tapahtui? No, tietenkin kivaa oli se, että painikaverina oli oma mies 🙂 Ja se, että hän osasi ottaa taitotasoni hyvin huomioon niin, että en maannut taju päästä karanneena tatamilla. Selvisin vain seitsemällä mustelmalla, hah. Mies tykkäsi tästä tunnista, sillä tämä oli ”tyypillinen lajitunti” (jujutsua harrastaneena hän sanoi näin). Mutta tietenkin hän olisi ehkä tarvinnut jonkun vähän paremman partnerin treeniin kuin lyöntejä pelkäävän vaimon… Tämän tunnin jälkeen, seuraavana päivänä vatsalihakseni olivat kipeimmät vähään aikaan. Taisi lyönninkohteena olemisen pelko olla aika hyvä kannustin jännittää vatsalihaksia koko tunnin ajan 🙂
Viiimeinen kokeilutuntimme oli flowjooga. Ihana, ihana jooga. Molemmat tykkäsimme tunnista! Itse satunnaisesti jooganneena tiesinkin jo etukäteen, että tulen tykkäämään tunnista. Tiesin myös, että tunti ei tule olemaan järkyttävän rankka, joten uskalsimme käydä joogassa muuttolaatikoiden kantamisen keskellä. Ehkä juuri siinä piileekin joogan ihanuus: keskellä rankkaa arkea on ihana tehdä jotakin ihan muuta ihan erilaisessa tunnelmassa, mutta silti kehoa lempeästi rasittaen ja huoltaen. Bonuksena juuri tällä tunnilla oli myös ystäväni läsnäolo siellä 🙂
Mitä me siis saimme näistä viidestä tunnista irti? Yhteistä aikaa. Meillä kun ei ole tapana kysyä lapsia hoitoon ikinä muutenvain, joten tämä oli hyvä syy tehdä jotakin yhdessä! Oli kiva vain lähteä johonkin miehen kanssa, ja varsinkin, kun se paikka, johon lähdimme, oli kiva, niin diili oli mahtava! Toki saimme myös uusia ideoita erilaisiin treeneihin. Ja ison muistutuksen siitä, että kehoa tulisi huoltaa monipuolisemmin, jos ideaalitilanteesta puhutaan.
Smoothie, johon kaadoimme naudan ihoa (kyllä!)
peptideihin, jotta se olisi paremmin (ja nopeammin) elimistön
hyödynnettävissä. Tämä sopii siis loistavasti myös salitreenin ympärille
lataus-, intra- ja palautumisjuomaksi. Kollageeniproteiinista saa
samalla tarvittavat aminohapot kehon omaa kollageenituotantoa varten
(johon tarvitaan lisäksi myös c-vitamiinia).
että tavallinen heraproteiini voidaan valmistaa juustoteollisuuden
sivutuotteena syntyneestä jämästä (hera). Juustoteollisuus myy heidän
”jätteensä” lisäravinneteollisuudelle, josta sitten saadaan suosittua heraprotskua.


8
































