Maanantaipalaverien laskemisen onnistuminen kahden käden sormilla.

Yhtäkkiset kovat auuuu!- huudahdukset, kun mahassa olija testaa äidin sisäelinten iskunsietokykyä tosissaan.

Jokaisen tuttavan kysymys ”Kumpi sieltä tulee?”

Uusi herkistymiskausi eri aistien suhteen, esimerkkinä päivät, jolloin kohtaan maassa etanan; noina sadepäivinä mielessä pyörii vain ällöttävä etana, suussa pyörii oksennuksen maku ja maha pyörii tyhjänä.

Kesän sääennusteiden kauhunsekainen kuunteleminen ja ilmalämpöpumppujen hintojen toivoton voivottelu.

Mysteeri-ihottuman syyn selviäminen raskausajan ruoka-aineherkistymäksi: pari kolme kertaa viikossa ilmestyvä todella kutiseva, kipeä ihon rikkova ihottuma ympäri kroppaa johtuu mitä todennäköisimmin minun lempiruuastani kalasta.

Lukulasien asettelu silmille entistä useammissa tilanteissa.

Hormonihiki. Missä vain milloin vain.

Turvotusta. Kaikkialla. Usein.

Tunne, että nyt pitää tehdä sitä, tätä ja tuota, koska kohta se ei ole taas ollenkaan mahdollista, kun sylissä pitää riiputtaa itkevää tuskaista vauvaa ympärivuorokautisesti (lue: kun en malta jättää hetkeksikään silmistäni iiiiihanaa nukkuvaa vaniljapumpulilta tuoksuvaa pikkupalleroista).

Jo pitkään odotettua the Gurulla käyntiä jouduttiin valitettavasti siirtämään kuukaudella eteenpäin. Viimeisen viikon aikana Pikkusankarin oireet ovat onneksi hieman taas tasoittuneet, mutta tätä edeltävien viikkojen oireiden suuruus jäi kaivelemaan. Nyt on keksittävä jotain uutta. Sähköpostittelu The Gurun kanssa sai aikaan suuren mietintärykäyksen vaihtoehtohoitojen suhteen. Hän kannustaa kokeilemaan vaihtoehtohoitoja, mutta jättää päättämisvastuun niiden valinnassa tietenkin meille. Voi olla, että kuukauden päästä fiksaamme taas refluksi-, allergia- ja astmalääkitystä uuteen malliin hänen kanssaan, mutta onneksi vaihtoehtohoitojen kokeileminen ja perinteinen lääketiede ei sulje toisiaan (ainakaan meidän tapauksessa) pois.

Nyt sitten pää takoo eri vaihtoehtojen välillä, mistä lähdemme liikkeelle: vyöhyketerapia, osteopatia, homeopatia, Manuka-hunajan tms. itsenäinen kokeileminen, vai mitä… Kaikkiin edellä mainittuihin olen nyt pintapuolisesti perehtynyt, ja mieli on avoin jokaista hoitoa kohtaan. Tuskaton Pikkusankari- arki mielessäni antaa kaikki syyt kokeilla mitä vain hänen olonsa helpottamiseksi. Ajattelen, että mistään luettelemistani hoidoista ei  varmasti ole ainakaan mitään haittaa Pikkusankarille. Itseäni viehättäisi myös ajatus, että myös minä voisin saada apua synnytyskauhuuni jostain vaihtoehtohoidosta…

Vinkkejä näihin asioihin liittyen otetaan todella mielellään vastaan kommenttikenttään ja sähköpostitse ja tuttujen kesken tietenkin myös live-elämässä, kuten tähänkin asti 🙂