Kymmenes äitienpäiväni ja ensimmäinen äitienpäiväni neljän lapsen äitinä
Tänä äitienpäivänä minulla on sylissäni neljä lasta – ainakin kuvainnollisesti, sillä kaikki eivät ainakaan kunnolla enää syliin mahdu samaan aikaan. Tämä äitienpäivä on minulle merkityksellinen, sillä tämä on ensimmäinen äitienpäivä neljän lapsen äitinä ja ensimmäinen äitienpäivä tyttäreni äitinä. Ja tämä on kymmenes äitienpäiväni!
Viime vuonna äitienpäivänä pienen pieni tyyppi polski vielä salaisuutena mahassani. Olimme tuolloin äitini luona syömässä ja skumppalasi siirtyi vaivihkaa miehelleni juotavaksi, välillä oksennus nousi kurkkuun ja olisi tehnyt mieli paljastaa salaisuus äidilleni sekä siskoni perheelle, mutta pidimme päätöksemme odottaa varhaisultran jälkeiseen aikaan. Mutta itse tietenkin myhäilimme onnellisina neljättä lastamme mahassani.
Äitienpäivä yleensä ja tänä vuonna
Minä en odota mitään suurellisia seremonioita ja sinfonioita äitienpäivänä, vaan ihan vain lasten tekemät kortit, halaukset ja suukot riittävät. Toki joka vuosi ainakin tähän asti olen saanut lapsilta myös ihanat lahjat lisäksi. Mies on joka vuosi kysynyt, mitä toiveita minulla on äitienpäiväksi, ja jos minulla jotakin on ollut, hän on muistaakseni niitä toteuttanut. Mutta siis yhdessäolo on ollut aina se äitienpäivän tärkein juttu ja tietysti yhdessä syöminen.
Tänä vuonna äitini ja siskoni perhe tulee meille grillailemaan iltapäiväksi. Äitienpäivän aamun pojat viettävätkin Mummolassa, sillä Mummo haki heidät luokseen yökylään. Instagramissa pohdinkin isovanhemmuutta, äitienpäiväviikonloppua ja sitä, voivatko lapset viettää sitä Mummolassa, jos palaavat sunnuntainta kuitenkin kotiin heti aamun jälkeen.

Isovanhemmuus ja erityisesti isoäitiys nousee joka äitienpäivä mieleen. Meidän arjessa on erittäin vahvasti läsnä äitini. Mutta toinen isoäiti ei ole kiinnostunut lapsenlapsistaan ollenkaan, ja tämän teeman äärellä olemme vahvasti joka äitienpäivä. Mietimme, miten paljosta hän jääkään paitsi, kun ei ole tutustunut kehenkään meidän lapseen. Miten lukemattoman paljon ihania hetkiä häneltä jää välistä, kun ei halua lapsenlapsiaan sylitellä, silittää ja paijata. Mutta niin, ehkäpä tässäkin on vain hyvä todeta, että onneksi laatu korvaa määrän. Kiitos äitini upeasta äitiydestä ja isoäitiydestä! Joka vuosi sanon, että toivon, että voin joskus olla edes puoliksi yhtä hyvä isoäiti lapsieni lapsille sitten joskus, kuin minun äitini on meidän lapsille. Tänäkin vuonna aion sen hänelle sanoa.
Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille, isoäideille, äideiksi haluaville ja muillekin, joita päivä jollakin tavalla koskettaa!
NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA: IG: @emmianniinajansson / FB: @emmianniinablog
Perheeseemme syntyi vihdoin tyttö – siksikö perheemme on nyt valmis?
Kolmannen lapsen lapsentahtinen imetys loppui 3 vuoden ja 3 kuukauden iässä
Huhtikuun postaukset: vauvakuulumisia, yli kolmevuotiaan imetystä, mahlankeruuta ja muisteloita 20 vuoden takaa
Huhtikuu on takanapäin! Tämän vuoden huhtikuu oli paljon valoisampi kuin viime vuoden huhtikuu, jolloin uusi, koronarajoitusten varjostama arki vasta alkoi ja maailmantilanne (ja työtilanteemme) mietitytti. Toki pelkoa terveyden suhteen minulla ei ole ollut missään vaiheessa korona-aikana, mutta aika paljon kaikenlaisia muita tunteita kyllä on ollut ilmassa. Nyt miehen etätyö on jo meille normaali ja matkatyöarki tuntuu kaukaiselta. Matkatyöt toki taitavat taas pian startata ja siihen on sitten uudelleen sopeuduttava ja minun opeteltava pyörittämään neljän lapsen arkea usein yksikseni pahimmillaan/parhaimmillaan parikin viikkoa kuukaudessa.
Mutta tämän vuoden huhtikuu oli siis ihanaa vauvakuplassa edelleen elämistä ja rennosta, hitaasta arjesta nauttimista. Olemme rakentaneet arjestamme vuosien mittaan sellaisen, että emme tunne itseämme kiireisiksi, vaikka tekemistä on paljon. Kiire ja stressi ovat viimeiset asiat, joita arkeemme tahdomme. Niiden välttäminen on myös suorastaan terveysteko.
Viime kuussa kirjoittelin vauvakuulumisia. Muistan edellisten lasten kohdalta sen, että olen onnellinen vauva sylissäni, mutta en taas muistanut, että onni on niiiiiiin valtavaa kuin se on!
Yhdessä tekstissäni avasin teille ajatuksiani perheemme lopullisen kokoonpanon syistä. Johtuuko se tyttövauvasta?
Perheeseemme syntyi vihdoin tyttö – siksikö perheemme on nyt valmis?
Huvipuistolaitteet, rullaluistelut ja vieraiden ihmisten kyytiin hyppääminen ovat taaksejäänyttä elämää! Näistä asioista avaudun tässä postauksessa:
Tästä tekstistä voit napata itsellesi mahlankeruun ohjeet ensi vuodelle jo valmiiksi:
Vielä kerkiät valuttaa itsellesi luonnosta raikkaan ja terveellisen juoman: mahlan keruuaika!
Henkilökohtaisin ja koskettavin teksti viime kuussa oli nuorimman pojan imetyksen loppumiseen liittyvä teksti:
Kolmannen lapsen lapsentahtinen imetys loppui 3 vuoden ja 3 kuukauden iässä
Ihanaa alkanutta toukokuuta! Toivotaan, että lämpö hellii meitä tässä kuussa jo kivasti!
NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA: IG: @emmianniinajansson / FB: @emmianniinablog


0

