Moni ajattelee, että riitoja voi käsitellä vasta silloin, kun ne ovat jo käynnissä. Todellisuudessa iso osa riidoista syntyy paljon aiemmin – hetkissä, joissa väsymys, kuormitus tai pettymys jää sanomatta ääneen. Tässä sarjan kolmannessa osassa pysähdytään siihen, miten riitoja voi ennaltaehkäistä: miten tunnistaa omia tarpeita ajoissa, miten sanoittaa niitä rakentavammin ja miksi pienetkin muutokset vuorovaikutuksessa voivat muuttaa koko keskustelun suunnan.

Tässä linkit edellisiin teksteihin:

Miksi parisuhteessa kannattaa sopia riitelysäännöt? (ja miksi me teimme ne vasta yli 20 vuoden jälkeen) 💛

Riitelysäännöt – osa 2: miksi riidat menevät aina samaan kaavaan (ja miten sen voi katkaista) 🔁💛

Miksi riidat syntyvät parisuhteessa?🧠

Usein riita ei ala yhdestä lauseesta tai väärästä sanasta.
Se alkaa paljon aiemmin.

Esimerkiksi:

• väsymyksestä, jota ei sanota ääneen

• tarpeesta tulla huomioiduksi, joka jää piiloon

• pettymyksestä, joka nielaistaan useamman kerran

• kuormituksesta, jota vähätellään

Kun nämä kasaantuvat, pienikin asia voi tuntua isolta.

Siksi yksi tärkeä kysymys on:

“Mitä minä tarvitsen juuri nyt?”

Ei:
mikä sinussa on vikana

vaan:
mikä tarve minussa ei tule nyt kohdatuksi.

Pelkästään tämän kysymyksen opettelu voi muuttaa keskustelujen suuntaa yllättävän paljon.

Ennakoiva puhe on riitelytaitoa 💛

Moni ajattelee, että puhuminen tapahtuu vasta, kun on ongelma.
Todellisuudessa puhuminen ennen ongelmaa on yksi tärkeimmistä riitelytaidoista.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi:

• kuormituksen sanoittamista ajoissa

• sen kertomista, jos hermot ovat jo valmiiksi kireällä

• pienten ärsytyksien purkamista ennen kuin niistä tulee isoja

Esimerkiksi näin:

“Minulla on tänään tosi vähän kapasiteettia ja pelkään, että reagoin herkästi.”

“Tarvitsisin tänään vähän enemmän läheisyyttä.”

“Tämä asia jäi minua vaivaamaan, voitaisiinko purkaa se hetki?”

Tällainen puhe ei estä tunteita – mutta se suojaa yhteyttä.

Miksi riidoissa menee joskus lukkoon? – pieni psykologinen näkökulma ✨

Kun riita syttyy, kyse ei ole vain sanoista.
Usein kyse on myös hermoston reaktiosta.

Ihmisen aivot on rakennettu suojelemaan meitä uhkilta. Kun koemme arvostelua, torjutuksi tulemista tai epäoikeudenmukaisuutta, aivot voivat tulkita tilanteen uhkana – vaikka kyse olisi läheisestä ihmisestä.

Tällöin keho voi siirtyä niin sanottuun taistele, pakene tai jähmety -tilaan.

Se voi näkyä esimerkiksi näin:

• ääni nousee

• toinen puolustautuu

• toinen vetäytyy

• keskustelu alkaa kiertää kehää

Tässä tilassa järkevä keskustelu on usein vaikeaa, koska aivojen tunnealueet ovat hetkellisesti ohjaksissa.

Siksi monet riitelytaidot – kuten tauon pyytäminen, rauhoittuminen tai asioiden sanoittaminen rauhallisesti – auttavat itse asiassa palauttamaan hermostoa takaisin turvallisempaan tilaan.

Ja vasta silloin yhteys alkaa löytyä uudelleen.

Miten riitoja voi ennaltaehkäistä parisuhteessa? 💛

Iso osa riidoista liittyy siihen, että tunteet ja tarpeet jäävät sanomatta. Kun niitä ei sanoiteta ajoissa, ne alkavat helposti näkyä ärtymyksenä, piikittelynä tai vetäytymisenä.

Yksi tapa harjoitella rakentavampaa vuorovaikutusta on kiinnittää huomiota siihen, miten asioita sanoo.

Yksi työkalu rakentavaan keskusteluun: väkivallaton vuorovaikutus 🌱

Yksi malli, joka on auttanut monia pareja puhumaan vaikeistakin asioista rakentavammin, on NVC eli Nonviolent Communication.

Suomeksi sitä kutsutaan usein väkivallattomaksi vuorovaikutukseksi.

Ajatus ei tarkoita sitä, että riidat olisivat väkivaltaisia, vaan sitä että kieli voi joko rakentaa yhteyttä tai rikkoa sitä.

NVC:n kehitti psykologi Marshall Rosenberg, ja sen ydin on yksinkertainen:
keskustelussa erotetaan toisistaan

1. havainto

2. tunne

3. tarve

4. pyyntö

Moni riita syntyy siitä, että nämä menevät sekaisin.

Kun tunne ja syytös yhdistyvät, keskustelu menee helposti puolustukseen.

NVC auttaa hidastamaan hetkeä ja tekemään näkyväksi sen, mitä oikeasti tapahtuu.

Esimerkki: mikä on NVC:tä ja mikä ei 💬

Kuvitellaan tilanne, jossa toinen tulee myöhään kotiin eikä ole ilmoittanut siitä.

Ilman NVC:tä

“Et sä koskaan ajattele muita. Aina pitää odottaa.”

Tämä kuulostaa ehkä arkiselta, mutta siinä on:

• tulkinta

• syytös

• yleistys

Ja se herättää helposti puolustuksen.

NVC:n mukainen tapa

“Kun tulit tänään myöhemmin kuin sovittiin eikä siitä tullut viestiä,
minulle tuli turvaton olo.
Tarvitsisin tällaisissa tilanteissa ennakointia.
Voisitko ensi kerralla laittaa viestin?”

Tässä tapahtuu neljä asiaa:

havainto
→ tulit myöhemmin eikä tullut viestiä

tunne
→ minulle tuli turvaton olo

tarve
→ tarvitsen ennakointia

pyyntö
→ voisitko ensi kerralla laittaa viestin

Ero ei ole täydellisyydessä.
Ero on siinä, että keskustelu pysyy yhteydessä eikä puolustuksessa.

Pienet minä-lauseet, isot vaikutukset 🌿

Yksi tehokkaimmista tavoista ehkäistä riitoja on opetella puhumaan itsestä eikä toisesta.

Ei siksi, että toinen olisi erityisen herkkä, vaan siksi että syyttävä puhe käynnistää lähes automaattisesti puolustuksen.

Näitä kannattaa harjoitella:

“Minusta tuntuu…”

“Minä tarvitsisin…”

“Huomaan, että reagoin nyt vahvasti, koska…”

Ne eivät aina tule kauniisti tai täydellisesti – mutta ne ohjaavat keskustelua aivan eri suuntaan kuin lauseet kuten:

“sä aina”

tai

“sä et ikinä”.

Väsymys, nälkä ja arki – aliarvioidut riidan juurisyyt 😴🍝

Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta on yllättävän totta:
kaikki riidat eivät ole tunneongelmia.

Osa on kuormitusta ja biologiaa.

Meillä on ollut tärkeää tunnistaa:

• milloin ollaan väsyneitä

• milloin ollaan nälkäisiä

• milloin elämässä on liikaa kaikkea

Ja silloin kysyä:

“Onko tämä asia, vai onko tämä kuormitus?”

Joskus paras riidan ehkäisy on:

• ruoka

• uni

• hetki tilaa hengittää

• tai se, että keskustelu siirretään parempaan hetkeen.

Turva arjessa ehkäisee räjähdyksiä 🧡

Kun parisuhteessa on perusturva, pienet asiat eivät räjähdä yhtä helposti.

Perusturvaa luovat esimerkiksi:

• lupa pyytää tilaa ilman pelkoa hylkäämisestä

• varmuus siitä, että vaikeatkin asiat palataan käsittelemään

• kokemus siitä, että molemmat ovat samalla puolella

Kun nämä ovat olemassa, erimielisyydet eivät tunnu uhkalta – vaan osalta elämää.

Riitelykasvatus jatkuu myös silloin, kun ei riidellä 👀

Lapset oppivat riitelytaitoja myös silloin, kun mitään näkyvää riitaa ei ole.

He oppivat siitä:

• miten aikuiset puhuvat toisilleen väsyneinä

• miten pyydetään tilaa

• miten sanotaan “olen pahoillani”

• miten korjataan pieniä hetkiä

Siksi riitojen ennaltaehkäisy on myös kasvatusta:
mallia siitä, että tunteet ja tarpeet voi sanoa ääneen ennen kuin ne purkautuvat.

Pieni kokeilu arkeen 💡

Jos haluat kokeilla jotain tästä tekstistä käytännössä, testaa seuraavaa pientä harjoitusta seuraavan viikon ajan.

Kun jokin arjessa alkaa ärsyttää tai kiristää, pysähdy hetkeksi ja kokeile sanoittaa asia näin:

• mitä tapahtui (havainto)

• miltä se tuntui

• mitä tarvitsisit

Sen ei tarvitse mennä täydellisesti. Jo pelkkä yritys voi muuttaa keskustelun suuntaa yllättävän paljon.

Täydellisyys ei ole tavoite – yhteys on 💛

Tämän kolmososan tärkein ajatus on ehkä tämä:

riitoja ei tarvitse poistaa
eikä tunteita tarvitse hallita täydellisesti.

Riittää, että

• tunnistaa itseään hieman paremmin

• sanoittaa tarpeita vähän aikaisemmin

• ja muistaa, että suhde on tärkeämpi kuin yksittäinen hetki.

Kun riitelysäännöt ovat olemassa, ne eivät ainoastaan auta riidoissa – ne alkavat ohjata arkea.

Ja silloin moni asia ratkeaa jo ennen kuin sitä kutsutaan riidaksi.

Olen itse rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja, ja väkivallaton vuorovaikutus on yksi työkaluista, joka on auttanut meitä tarkastelemaan riitatilanteita hieman uudesta kulmasta.

Jos aihe kiinnostaa enemmän, löydät tämän tekstin lopusta linkkejä myös muihin kirjoituksiini, joissa avaan NVC:tä ja rakentavaa vuorovaikutusta tarkemmin.

💬
Mikä teillä yleensä johtaa riitaan – ja mikä voisi auttaa pysähtymään jo hieman aiemmin?

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA:

RVO®-koulutus: sukellus tunteiden ja tarpeiden maailmaan

RVO®-koulutus: maailmankatsomuksen muutoksesta, kielestä ja emppatreeneistä

RVO®-koulutus: korttipelejä ja itsetuntemuksen syventymistä

RVO®-koulutus: leimaamisesta ja sen vaikutuksista

RVO®-koulutus: mietteitä häpeästä ja syyllisyydestä

RVO®-koulutus: Haluaisitko sinäkin olla Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja®?

RVO®-koulutus: strategioista, sosiokratiasta ja keskeisistä erotteluista

RVO®-koulutus: anteeksipyytämisen ja -antamisen muutoksesta ja sovittelusta

RVO® -koulutus: Olen Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja®!

Vuosi RVO®-koulutuksen jälkeen: Nonviolent Communication jäi jokapäiväiseen elämääni

Yrittäjyydestä puhutaan somessa paljon 🤳.
Toisessa ääripäässä se näyttäytyy vapautena, nopeana menestyksenä ja omien aikataulujen hallintana. Toisessa taas varoitellaan byrokratiasta, veroista ja siitä, kuinka kaikki tuet katoavat heti.

Totuus on jotain aivan muuta.

Olen itse kulkenut yrittäjyyden polun kevyestä kokeilusta toiminimiyrittäjäksi. Samalla seuraan työni ja arkeni kautta nuorten ensimmäisiä askeleita työelämään. Suurin este yrittäjyydelle ei ole osaamisen puute, vaan epäselvä pirstaleinen tieto ❗

Moni ei jätä yrittäjyyttä väliin siksi, ettei haluaisi — vaan siksi, että pelkää tekevänsä jotain väärin.

Kevytyrittäjyys vai toiminimi – mistä oikeasti on kyse? 🤔

Kun itse aloitin, täysipäiväiseksi yrittäjäksi hyppääminen jännitti 😅. Tein ensin kirjoitustöitä kevytyrittäjänä, mikä antoi mahdollisuuden kokeilla työelämää ja laskutusta ilman suurta riskiä. Kevytyrittäjyys on loistava tapa testata, miltä yrittäjyys tuntuu käytännössä. Palkkaguru tarjoaa kevytyrittäjälle parhaan laskutuspalvelun kilpailukykyiseen hintaan.

Toiminimen perustin vuonna 2019, kun toimintani vakiintui ja halusin ottaa isomman askeleen. Silloin yrittäjyys ei ollut enää kokeilu, vaan pysyvä osa elämääni tähän asti.

Kevytyrittäjyys sopii, kun:

• haluat kokeilla yritysideaa ilman Y-tunnusta, matalalla riskillä

• teet satunnaisia tai sivutoimisia töitä

• haluat madaltaa kynnystä ja oppia hallinnollisia asioita turvallisesti

Toiminimi toimii, kun:

• asiakkaita on jatkuvasti, eli toiminta on jo vakiintunutta

• toiminta kasvaa

• haluat vakiinnuttaa yritystoiminnan pysyväksi osaksi arkea

Jos pohdit tarkemmin, kumpi sopii omaan tilanteeseesi, tästä vertailuoppaasta: Toiminimi vai kevytyrittäjyys? näet erot selkeästi.

Pelko ei ole vihollinen – aloita kevyesti 💡

Yrittäjyys saa jännittää — usein se kertoo siitä, että asia on itselle merkityksellinen. Pelko ei ole merkki siitä, ettei pitäisi aloittaa, vaan siitä, että ollaan uuden äärellä. Kevytyrittäjyys toimii monelle pehmeänä ja turvallisena aloituksena, jossa epävarmuus pienenee tekemisen kautta.

Paljonko oikeasti jää käteen? 💰

Yksi yleisimmistä kysymyksistä — sekä omassa aloitusvaiheessani että nuorten kanssa keskustellessa — on:

Paljonko tästä työstä oikeasti jää käteen?

Arvailu aiheuttaa epävarmuutta. Kun numerot eivät ole selkeitä, päätöksiä on vaikea tehdä. Tässä kohtaa Palkkaguru auttaa: yrittäjän tuntiveloituslaskuri näyttää summat selkeästi etukäteen, joten päätökset eivät perustu pelkkään mutuun 👍

Kysymys lienee pitkälti: kuinka paljon arvostan omaa työpanostani?

Sivutoiminen yrittäjyys – turvallinen välimalli 🛡️

Moni ajattelee, että yrittäjyys on joko täysipäiväistä tai ei ollenkaan. Todellisuudessa suurin osa aloittaa jostain siltä väliltä.

Sivutoiminen yrittäjyys voi tarkoittaa:

• yksittäisiä projekteja

• keikkaluontoista työtä

• oman osaamisen testaamista palkkatyön rinnalla

Tämä on monelle turvallisin tapa aloittaa. Riski on pieni, mutta oppiminen valtavaa. Yrittäjyys alkaa tekemisestä, ei yritysmuodosta ✨

Virheitä ei tule pelätä – niistä tulee oppia.

Vapaus ja vastuu – miksi lähdin sosiaalityöstä yrittäjäksi 🌱

Sairaalan sosiaalityöntekijänä opin paljon, mutta kaipasin vapauden ja luovuuden mahdollisuutta omassa työssäni. Yrittäjyys antoi sen, mutta samalla vastuu siirtyi minulle täysin.

Tämä tasapaino on yksi yrittäjyyden suurimmista opeista:

• saat päättää omasta ajankäytöstäsi

• voit luoda työstäsi omannäköistä

• mutta vastuu onnistumisesta on kokonaan sinun

Tämä on tärkeä ymmärtää, ennen kuin hyppää yrittäjyyden maailmaan. Kevytyrittäjyys on tässäkin kätevä välimalli: voit kasvaa vastuuseen askel kerrallaan.

Nuoret, kesätyöt ja ensimmäiset laskutettavat työt

Tänä vuonna perheessämme on ajankohtainen vaihe: 16-vuotias poikani on ollut jo kahtena kesänä kesätöissä ja juuri nyt on kesätöiden hakusesonki päällä! Samalla työni ja sosiaalityön taustani kautta näen, kuinka nuoret kaipaavat selkeitä vastauksia työelämään liittyviin kysymyksiin.

Itse olen aikanaan tehnyt kesätöitä huoltoaseman kahvilassa ja tiskannut suurtalouskeittiössä. Ne työt opettivat vastuuta, aikatauluja ja sitä tunnetta, että oma työ on arvokasta.

Nykyään ensimmäiset työelämän askeleet voivat olla myös projektiluontoisia. Kevytyrittäjyys voi toimia nuorelle turvallisena “hiekkalaatikkona”, jossa opetellaan työelämän sääntöjä ilman pelkoa.

Entä KELA ja tuet – mitä oikeasti tapahtuu? 💡

Suurin pelon aihe — ja samalla väärinymmärretyin — liittyy usein tukiin.

Kevytyrittäjän tulot ovat tuloja kuten palkkatulotkin. Ne huomioidaan tukia arvioitaessa, mutta ratkaisevaa on tulon määrä, ei se, millä tavalla raha on ansaittu.

Somekeskusteluissa asia esitetään usein mustavalkoisesti: “kaikki tuet lähtevät heti”. Todellisuudessa järjestelmä perustuu tulorajoihin ja ennakointiin. Kun tarkistat asiat etukäteen Kelalta ja palveluntarjoajalta, yllätyksiä ei yleensä tule. ✅

Some-myytit vs todellisuus 📌

Myytti: yrittäjyys vaatii heti yrityksen perustamisen
✅ Todellisuus: usein voi aloittaa ilman omaa Y-tunnusta

Myytti: verotus tekee yrittäjyydestä kannattamatonta
✅ Todellisuus: kulut ja tulot ovat ennakoitavissa, kun ne laskee etukäteen

Myytti: tuet katoavat automaattisesti
✅ Todellisuus: ratkaisevaa on tulotaso, ei yrittäjyyden nimike

Yrittäjyys ei ole hyppy — vaan polku 🌟

Oma polkuni kevytyrittäjyydestä toiminimiyrittäjäksi opetti, että yrittäjyys alkaa tekemisestä. Ensimmäinen laskutettava työ on usein tärkein askel.

Sama viesti on tärkeä myös nuorille, joita kohtaan työni kautta: työelämään ei tarvitse astua täydellisenä tai kaiken valmiiksi tietävänä. Riittää, että aloittaa pienesti ja oppii matkan varrella.

Kun taustalla on oikea tieto ja toimivat työkalut, yrittäjyys ei ole pelottava riski — vaan mahdollisuus kasvaa omaan suuntaan 🌱

Palkkaguru hoitaa paperisodan, ja sinä keskityt tekemiseen. Tutustu Palkkaguru.fi ja anna sen olla kumppanisi yrittäjyyden kaikissa vaiheissa.

Itse kiteytän yrittäjyyden seuraavasti: se on vastuunottamista omasta elämästä.

Olisi kiva kuulla kommenteissa, millainen on ollut sinun yrittäjyystarina tai haaveiletko yrittäjyydestä?

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA: