Hae
Emmi Anniina

Miksi me olemme niin luomuja?

Kirjoittelin muutama viikko sitten kauppakassipostauksen, jossa kerroin, mitä me saimme Prismasta sadallaviidelläkympillä. Ruuan määrä, tai siis sen vähyys, sai facebookin erinäisissä ryhmissä suurta kummeksuntaa aikaan. Syy oli se, että ostamme nykyään melkein kaiken luomuna, ja toki tämä näkyy kauppakassin hinnassa. Nyt kirjoittelemmekin pientä avausta siitä, miksi me ostamme luomua, sillä nähtävästikin se vaatii vähän perusteluja.
Olemme pikkuhiljaa lisänneet luomun
osuutta vuosien varrella niin, että nykyisin sen osuus ostamastamme
ruoasta on yli 80%. Vielä viisi vuotta sitten luomutuotteita ei
ollut kovin hyvin saatavilla, ainakaan pienemmissä lähimarketeissa.
Silloin luomutuotteiden hinnatkin olivat korkeampia kuin nykyisin.
Ainakin siltä se tuntui silloin. Pikkuhiljaa tuotteiden saatavuus
lisääntyi ja hintatietoisina kuluttajina huomasimme, että monien
luomutuotteiden hinnat eivät olleetkaan enää moninkertaisia
tavanomaisiin verrattuna. Uskalsimme siis ostaa luomutuotteita
kokeiluun. 
Luomutuotannossa on Eviran mukaan
periaatteena
tuottaa tuotteita, joiden valmistusmenetelmät eivät ole haitallisia
ympäristölle, eivätkä ihmisten, kasvien tai eläinten terveydelle
ja hyvinvoinnille. Luulisi, että nämä periaatteet olisivat
perusarvoja jokaiselle ruuan tuottajalle, mutta valitettavasti ne
eivät ole. Ymmärrämme tavallaan sen, että jos oma elanto on kiinni
sadon suuruudesta, niin siinä mielellään maksimoi tuoton ja
minimoi kulut. Mutta minkä kustannuksella? – Se on tärkeä kysymys.
Yksi
syy, miksi suosimme luomutuotteita on se, että niiden tuotantoa
valvotaan edes jollakin tavalla. Ostamalla luomutuotteen voit olla
varma, että sen tuotannossa on huijattu ”tavanomaista” tuotantoa
vähemmän. Luomu-sertifikaatti ei ole kuitenkaan kaiken kattava ja
monet tuottajat etenkin Suomen rajojen ulkopuolella käyttävät sitä
epäilemättä hyväkseen. Mutta yleisesti ottaen sen pitäisi olla kaikin puolin turvallisempaa!

Parasta
mitä viimeisen kahden-kolmen vuoden sisällä on tapahtunut ovat
lähiruokapiirien (reko) ja farmarin markkinoiden yleistyminen. Ne
toimivat pitkälti facebook-ryhmien välityksellä, missä kuka
tahansa ryhmään kuuluva voi tilata tuotteita suoraan tuottajalta ja
noutaa tavarat kokoontumispaikalta tai torilta. Näet tuottajat
kasvoitusten ja voit kysyä tarvittaessa heiltä lisätietoja
tuotteiden tuotannosta, laadusta yms. Lähiruoka on se ekologisin ja
ehkäpä turvallisin vaihtoehto ruuanhankinnalle. Lisäksi siinä
tuottajat saavat heille kuuluvan reilun korvauksen työstään, eikä
mikään kauppaketju polje hintoja ja vedä itse välistä.
Lähiruokapiireistä saa myös sellaisia tuotteita mitä ei juurikaan
kaupan hyllyiltä löydä, kuten laadukasta lihaa tai vaikkapa
raakamaitoa.
Lihatuotteissa
olemme vielä piirun verran tarkempia, mitä ostamme. Siinä pelkkä
luomutarra ei riitä vaan pyrimme hankkimaan lihaa eläimestä, joka
on saanut elää mahdollisimman vapaasti luonnonlaitumilla syöden
ruohoa ja lajillensa omaista ruokaa. Tämä on siis niin kutsuttua niittylihaa.
Kalojen suhteen olemme myös tarkkoja, pyrimme välttämään kasvatettua kalaa.
Kaikkea
hyvää ei saa läheltä. Koska haluamme syödä mahdollisimman
ravinteikasta ruokaa, täydennämme kauppa- ja lähiruokaostoksia myös
maailman parhaimmilla superfoodeilla. Olemme löytäneet Foodinilta
tähän tarkoitukseen ylivoimaisimman valikoiman ja
hinta-laatusuhteen vertailtuamme monia eri yrityksiä. Foodinin arvot ovat samankaltaisia meidän
arvojemme kanssa, ja siksi teemmekin heidän kanssa mielellään
yhteistyötä. Superfoodeissa pidämme tärkeänä luomutuotannon
lisäksi sitä, että tuote on raaka. Se tarkoittaa sitä, että
tuotetta ei ole kuumennettu missään tuotantovaiheessa yli
42-asteiseksi, jotta suurin osa ravinteista ja entsyymeistä ovat
säilyneet aktiivisina. Foodinilla on tosi paljon valikoimaa luomutuotannossa – tsekatkaa vaikka heidän verkkokauppansa: klik! Ja psssst… Kun seuraa Foodinia esimerkiksi facebookissa ja instagramissa (ja toki jos vielä tämän lisäksi tutkii heidän taustojaan), tulee oikeasti hyvälle tuulelle: he ovat oikeasti vastuullisia yrittäjiä, he eivät korista yritystään pelkillä kultaisilla sanoilla, vaan myös teoilla!
Seuraava
askel ruokarintamalla tulee olemaan marjastuksen, sienestyksen ja
kaikenlaisen hortoilun lisääminen. Kesää ja syksyä odotellessa… 🙂

Yhteistyössä Foodinin kanssa

Helppo vauvavuosi – joko vihdoin se meille annetaan?

Gradun palautus edellisenä päivänä synnytystä. Kaamean synnytyksen jälkeen sairaalan käytävät täyttävä tuskainen itku. Ensimmäinen yö ikinä, kun minä en nukkunut ollenkaan. Kotiin palatessa silmät, jotka onnen kyyneleiden lisäksi vuodattivat epätoivon ja väsymyksen kyyneleitä. Päivät, viikot ja kuukaudet täynnä murhetta, itkua ja huolta. Yöheräämisiä viiden minuutin välein. Päiväunet vain sylissä hytkyen. Päivän puklusiivoamisia seitsemänkymmentä kappaletta. Pyykkäystä, hoipertelua, epätodellista väsymystä.

Raskausaika töissä ja äitiysloman alku kotona todella vilkkaan esikoisen kanssa. Vauvan tuskainen olo ja vaikerrus synnärillä. Epäuskoinen kotiinpaluu. Oman isäni kuolema vauvan ollessa kolmen päivän ikäinen. Paniikkikohtauksia. Vauvan jatkuvat kaarellevedot ja pulautukset. Omat terveysongelmat ja hätä isän menettämisestä. Suuri ilo vauvasta, mutta niin myös itku, huuto ja nukkumisvaikeudet. Rankka, uneton arki kahden lapsen kanssa. Refluksia, allergiaa, astmaa – loputtomalta tuntuvia päiviä toisensa perään. Suru, joka ei hellitä.

Levollista raskausaikaa en saanut nytkään, mutta joko nyt – joko me vihdoin, kolmannella kerralla olemme ansainneet helpon vauvavuoden? Oi miten se olisikaan toivottu juttu juuri nyt! Emme ehkä huokaise vielä kokonaan, mutta ehkä uskallan kertoa, että paremmalta näyttää ensimmäisten päivien perusteella. Voi vauva, kunpa sinä saisit olla täysin terve, oireeton ja kivuton ja me kaikki saisimme kokea edes yhden kerran normaalin vauva-arjen elämässämme! Sellaisen vauva-arjen, joka ei olisi sairauksien täyteinen eikä surun verhoama. Kunpa se nyt toteutuisi!