Vuohenmaitopannari

1l vuohenmaitoa
1,5dl kookosjauhoja
1rkl psylliumia
2-3 kananmunaa
50g gheetä
0,5dl kookossokeria
0,5 tl suolaa
1tl kanelia
ripaus vaniljaa
1rkl kookosöljyä voiteluun

Sekoita ainekset keskenään ja anna turvota puolisen tuntia.
Voitele leivinpaperi kookosöljyllä. Paista uunissa 200 asteessa noin 40-50 minuuttia.

Hauskaa viikonloppua kaikille! 

Minun viimeinen kokonainen työviikko on nyt ohi (jeeeee!), ja viikonloppuna on luvassa jatkoa taas mahtaville NLP-opinnoilleni! Luvassa olisi myös sukulaisen synttäreiden juhlintaa ja perheen kanssa oleskelua. Tämä ilta kuluu erikoisesti Pikkusankarin kanssa kaksin kotona, ja suunnitelmissa olisi ainakin pienimuotoista siivousta ja kirppiskamojen raivausta, tietty herkuttelun ja lähistelyn lisäksi 🙂 Ja muistakaa, vaikka blogi ei päivittyisi usein, niin instagram päivittyy ihan päivittäin: @skribentti, nähdään siis sielläkin :-)! (Ja jos meidän perheen ruokakuviot ja hyvinvointiasiat kiinnostelee enemmänkin, niin niitä juttuja löytyy myös mieheni tuoreelta instatililtä: @ramonjansson)

Palaveri alkaa klo 14. Olen klo 13:58 palaverihuoneessa, ja valitsen mahdollisimman pehmeän ja mukavan näköisen tuolin omaksi paikakseni. Kriteerinä tuolin valinnassa on myös se, että se sijaitsee tuolirivin reunassa sekä se, että sen eteen mahtuu toinenkin tuoli. Tarvittaessa teen huonejärjestyksen vaihdoksia ja istun aloilleni.

Klo 14:10 haen toisen tuolin tuolini eteen, ja nostan jalat sille.

Klo 14:15 lähden huoneen takaosaan jaloittelemaan.

Klo 14:25 haen viereisestä kuntoutushuoneesta jumppapallon ja istahdan sen päälle.

Klo 14:35 nousen seisomaan ja nostelen jalkojani ja pyörittelen nilkkojani.

Klo 14:40 istun jumppapallon päälle ja alan pyörittelemään lantiotani.

Klo 14:45 istun edelleen jumppapallon päällä, mutta alan nostelemaan vuoron perään jalkojani suoraksi pallon kanssa vaakatasoon.

Klo 14:50 nousen seisomaan ja alan tekemään pohjepumppausta nousten varpailleni ja alas.

Klo 14:55 asetun jumppapallon päälle jalat niin haralleen kuin mahdollista ja vilkuilen kelloa tuskaisena.

Klo 15:02 palaveri päättyy.

Työpäivän normaalikaava jo neljättätoista viikkoa, vaikeudet kun alkoivat noin viikolla 20. Tuskaa. Tuskaa. Tuskaa.

Kotona (ei-edes-kiristäviä) farkkuja riisuessa resorienpainaumat peittävät jalat reisistä nilkkoihin, varpaat ovat turta, olo on hetkittäin todella pyörryttävä ja mies saa osakseen hierontapyynnön. Kaadun mitään tekemättömänä sänkyyn iltakasilta. 

Liiallinen istuminen tuntuu huonolta, liiallinen seisominen tuntuu huonolta. On tämä raskaus vaikeaa.

Mutta hei, nyt niitä työpäiviä saa laskea jo yhden käden sormin, wau! Voiko olla mahdollista, että selviän loppuun asti!?