Hae
Emmi Anniina

Olisiko täytekakun vuoro?

Viime viikolla kuivakakuteltiin, niin jospa nyt käsiteltäisiin aihe nimeltään täytekakku – yhdistettynä maidottomuuteen, gluteenittomuuten ja sokerittomuuteen. Me emme leivo usein täytekakkuja, mutta Mummo on konkari myös näissä hommissa! Muutama viikko sitten saimme maistella äitini takuutäytekakkureseptiä muunneltuna maidottomaksi ja gluteenittomaksi. Ja jos et siis tahdo käyttää perussokeria, niin korvaa se kookossokerilla tai erytritolilla. Jos tähtäät täyteen sokerittomuuteen, kannattaa kiinnittää myös huomiota siihen, että hilloihin ei ole lisätty puhdistettua sokeria.

Perustäytekakku (maidoton, gluteeniton, halutessasi sokeriton)

pohja

3 kananmunaa
1,5 dl (kookos)sokeria/erytritolia
½ dl riisijauhoja 
3 /4 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja kääntele seos varovasti vaahdon sekaan. Levitä kakkutaikina vuokaan ja paista noin puoli tuntia 180-200 asteessa. Halkaise jäähtynyt kakku ja täytä täytteellä sekä päällyksillä.
täyte
aprikoosihilloa
banaania
marjoja
1 tölkki kookoskermaa
Laita kookoskermatölkki jääkaappiin vuorokautta aikaisemmin jähmettymään. Jääkaapissa kerma tiivistyy tölkin pinnalle ja neste valuu pohjalle. Avaa tölkki varovasti ja lusikoi kiinteä kerma pinnalta kakun täytteeksi ja koristeeksi kakun sivuille.Varo, ettei pohjaneste sekoitu kermaan, muuten täytteestä tulee liian juoksevaa. (Hyödynnä pohjalle jäänyt vesi vaikka smoothiessa.) Lisää kerman kanssa täytteeksi muut aineet.
päällys

1,5dl kookoskermaa
1,5dl kookossokeria/fariinisokeria/erytritolia
(hedelmiä/marjoja ym. mielesi mukaan)
Keitä kookoskermaa ja sokeria/erytritolia hiljalleen kattilassa miedolla lämmöllä noin 10-15 min, kunnes seos sakenee. (Jos käytät kookossokeria tai erytritolia, ja haluat päällykseen lisää karamellimaisuutta, lisää kattilaan blenderissä jauhettuja taateleita – taateleiden blendaus onnistuu vesitilkan kera). Kaada seos kakun päälle jäähtyneenä. Jos haluat, koristele vielä muilla päällyksillä.
Onko muillakin tämä alkuviikko ollut jotenkin tahmeaa? Minulla on, ja se johtuu varmaan eniten siitä, että lasken jo niiiiin innoissani alati väheneviä työpäiviä (ja siihen hommaan tarvitaan vain kaksi kättä!). Työpäivät menevät siis jotakuinkin pelkässä selviytymistaistelussa. Harmittaa, sillä näistä työpäivistä en osaa juurikaan enää iloita. No, ehkäpä jonkinlainen taikinaterapia auttaisi, ja voisihan sitä tehdä kakkua vaikka torstaina – ei olisi yhtään hullumpi idea muuten!

Yhteistyössä Foodinin kanssa

Matkalla itseeni

Muutamaan otteeseen olen blogissa aiemmin maininnut alkavista NLP-opinnoistani, jotka nyt sitten starttasivat perjantaina! Instaseuraajani (@skribentti) saivatkin nähdä koko viikonlopun hehkutuksiani Helsingistä! Viikonloppu oli mahtava sukellus NLP:n maailmaan ja synnytti melko odottavan fiiliksen kevään tulevien viikonloppujen suhteen! Todennäköisesti kirjoittelen kevään mittaan ajatuksiani ja tuntemuksiani NLP:stä ja tästä käymästäni Practitioner-kurssista lisää, mutta nyt avaan ihan ekoja fiiliksiä teille!
Perusteellisen tutustumisen jälkeen ja ystävä-tuttavapiiriä kuunnellen valitsin opintopaikakseni True Hearts -valmennusyhtiön. Ja ainakin näin kolmen ensimmäisen päivän jälkeen voin todeta sen olleen oikein hyvä päätös 🙂 Jokainen, joka on kiinnostunut laajemmin siitä, mitä on NLP eli neuro-linguistic Programming, voi lukaista lisätietoa esim. juurikin näiltä True Heartsin sivuilta (klik!).

Koskaan ennen kotiäitivuosina minulla ei ole ”virallisesti” ollut mitään omaa juttua/harrastusta, ja siksi pyörittelinkin tätä opintoajankohtaa ja sen onnistumista päässäni pitkään syksyllä… Kunnes tajusin intuitioni olevan niin vahva juuri tämän ajankohdan suhteen, että uskaltauduin ilmoittautumaan kurssille ja päätin sijoittaa säästöni tähän koulutukseen!
Miksi haluan opiskella NLP:tä? Taustalla on vahva halu kehittyä ihmisenä, minänä, äitinä, puolisona, ystävänä, työntekijänä, maapallon asujana kuin universumin osanakin. Olen lukenut niin suuria määriä kirjoja kommunikoimiseen, kasvattamiseen, itsetuntemukseen, itsehillintään, itsensä kehittämiseen jne. liittyen, että nyt koin, että tahdon jotakin erilaista: tahdon jotakin hyvin käytännön läheistä ja jotakin yhteisöllistä! Olen saanut kirjoista hurjasti apua kaikkiin edellä mainitsemiini asioihin, ja nyt haluan syventää oppimistani erilaisella oppimisen tavalla.

NLP:ssä minua kiehtovat sen yksinkertaisuus, eettisyys ja vankka psykologinen tietoperusta. Minulle NLP:n taustateoriat olivat jo suurin piirtein tuttuja, sillä sieltä löytyy teoriaa monilta psykologian eri osa-alueilta. Näin minun oli helppo hypätä NLP:n kiehtovaan maailmaan! NLP ei edusta vain yhtä psykologista suuntausta, vaan se yhdistelee menetelmiä, jotka toimivat. Siis mahtavan yksinkertaista: toimivuus on sen määritelmä! NLP on eettistä: NLP:n avulla tavoitellaan vain hyviä tarkoitusperiä! Eli jos NLP:n menetelmillä tavoitellaan vääriä tarkoitusperiä, se ei ole NLP:tä. Tämäkin sopii minun arvomaailmaani loistavasti!
Rakastan haastaa itseäni, ja tottakai, vaikka koenkin, että olen kehittänyt itseäni varsinkin äitinä ja puolisona todella paljon viimeisten kymmenen vuoden aikana, on minullakin paljon vielä kehityskohtia, ja juuri näihin kehityskohtiin (ja kipukohtiin) NLP:ssä keskitytään – positiivisella otteella! Koen myös, että itsetuntemukseni on tosi hyvä jo nyt, mutta niinpä vain jo tällä ensimmäisellä kurssimoduulilla löysin itsestäni uusia puolia ja itsetuntemus syventyi jo nyt! Että kyllä – on kurssi varmasti antoisa, siitä ei ole epäilystäkään!

Monet ovat kysyneet, että onko minulla nyt sitten joitakin konkreettisia tavoitteita kurssin suhteen? Ja kyllä, minulla on, ja ehkäpä voin ainakin osan jakaa myös teidän kanssanne. Minä lähden hakemaan entistäkin parempia kommunikointitaitoja. Tähän lukeutuvat etupäässä ristiriita- ja riitatilanteet lasten kanssa sekä puolison suunnalta tulevan kommunikaation parempi ymmärtäminen eli NLP:n sanoin ”toisen kartalle pääseminen”. Toinen iso asia, jota lähden hakemaan, on kärsivällisyys. Haluan malttaa olla kärsivällinen isoissa asioissa (kuten suurten elämäntapahtumien odottamisten kanssa ja elämänjanon tyydyttämisen kanssa), mutta etupäässä ihan niissä arjen pienissä tilanteissa lasten ja puolison kanssa. Ylipäätään haluan oppia elämään entistä täysipainoisemmin omien arvojeni mukaan. Kolme ja puoli vuotta sitten, kun kuopukseni syntyi, maailmani romahti samalla viikolla, sillä rakas isäni kuoli kolme päivää kuopuksen syntymän jälkeen. Tämä elämäni ristiriitaisin syksy ja nuo syksyn tunteet palaavat nyt – kun kolmannen lapsemme laskettu aika lähenee – mieleeni yhä useammin ja useammin, välillä melko ahdistavassakin muodossa. Luulen, että tämän ahdistuksen purku tulee olemaan yksi NLP:n parhaita anteja tänä keväänä. 
Tästä se lähtee! Matka NLP:n kanssa omaan itseeni!
Kuinka monelle NLP on jo tuttu? Millaisia asioita nousi mieleen tästä tekstistä? Haluatko kuulla ajatuksiani tämän matkan varrelta vielä lisääkin? Haluatko kysyä jotakin NLP:hen liittyen?