Melkein kaikki muistoni lusikkaleivistä liittyvät juhliin. Lusikkaleivistä tulee siis mieleen mitä hienompia juhlia. Lusikkaleivät eivät kuitenkaan ole mitenkään supermonimutkaisia tehdä (vaikka aikaa toki vievätkin jonkin verran näpertelyineen). Niitä voi siis halutessaan väsäillä arkena tai normaalina viikonloppunakin! Tässä on ohje, joka on gluteeniton, ja halutessasi maidoton.

Lusikkaleivät (gluteeniton, halutessasi maidoton) (pari pellillistä)

(huom! Reseptissä käytetään kirkastettua voita eli gheetä, josta on poistettu maidon proteiini eli se sopii monille maitoallergikoille, mutta ei kaikille eli tarkista sopivuus ennen maidottomalle ihmiselle tarjoilemista!)

200g rasvaa, esimerkiksi gheetä

1½dl sokeria, esimerkiksi kookossokeria

½tl vaniljajauhetta

1tl ruookasoodaa

2dl vaaleita gluteenittomia jauhoja, esimerkiksi vaaleita riisijauhoja

1dl tapiokatärkkelystä

½-1tl psylliumia

erytritolia lusikkaleipien koristeluun halutessasi

Kiehauta rasvaa 10 minuuttia miedolla lämmöllä kattilassa. Lisää rasvaan sokeri ja vaniljajauhe. Sekoita keskenään muut kuivat aineet ja lisää rasva-sokeri-vaniljaseokseen. Lusikkaleipien tekoon tarvitset luonnollisesti lusikan, mieluiten teelusikan. Käytä teelusikkaa muottina muotoillaksesi lusikkaleivät pellille. Aseta tasainen puoli muotoillusta lusikkaleivästä alaspäin. Paista lusikkaleipiä 8-10 minuuttia noin 180 asteessa (niin kauan, kunnes lusikkaleivät ovat vaaleanruskeita). Anna lusikkaleipien jäähtyä ja täytä kaksi puolikasta vastakkain haluamallasi hillolla. Halutessasi viimeistele lusikkaleivät pyörittelemällä ne erytritolissa (myös normaali kidesokeri käy, jos sinulla ei ole erytritolia). Lusikkaleivät ovat aluksi kovia, mutta suljetussa rasiassa ollessaan ne pehmiävät. Lusikkaleivät sopivat myös pakastamiseen hyvin.

Lusikkaleivät ovat kyllä herkkujen herkkua – kokeilisitko sinäkin?

Lusikkaleipiä voi nauttia myös ilman koristelua!

P.S. Tiesithän, että Foodinin herkkuja löydät myös K- ja S-ryhmän kaupoista, Ruohonjuuresta sekä muista hyvinvoinnin erikoisliikkeistä ja verkkokaupoista!

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA: IG: @emmianniinajansson / FB: @emmianniinablog

MUITA HERKKURESEPTEJÄ:

Mitä tehdä taateleista osa 1/2: mehevä gluteeniton taatelikakku

Mitä tehdä taateleista osa 2/2: herkulliset gluteenittomat taatelikeksit

Mummon Omenainen (gluteeniton, ja halutessasi myös maidoton)

Koska kasvatusasiat ovat lähellä sydäntäni niin työelämässä kuin henkilökohtaisessa elämässänikin, aion kirjoittaa niistä jatkossa enemmän tänne blogiin. Tänään kirjoittelen teille meidän perheen kasvatusvalinnoista. Kerron kuusi asiaa, joissa olemme melko tiukkiksia ja kuusi asiaa, joissa olemme aika höveleitä. Kun tekee listapostauksia, tulee kirjoituksesta vääjäämättäkin melko mustavalkoinen, joten lukekaa kirjoitusta siitä muistutuksesta käsin 😉

Asiat, joissa olemme tiukkiksia

Kiroileminen. Meidän perheessä ei kiroilla, eivät aikuiset eivätkä lapset kiroile. En muista, että olisin ikinä kuullut lastemme suusta kirosanoja. Jos kuulisimme, niin kyselisimme, mistä kirosanat on opittu, kertoisimme kirosanojen taustoista ja miettisimme, kannattaako niitä käyttää ja millaisen kuvan kiroileminen ihmisestä antaa.

Ulkoileminen. Päivittäin ulkoillaan, tavalla tai toisella. Sää on vain pukeutumiskysymys. Yritämme innostaa lapsia tekemään ulkona aina sitä, mikä on mahdollista sillä säällä. Emme päivittele lasten kuullen ”huonoa säätä”, koska oikeasti: mikä on huono sää? Kun me vanhemmat löydämme säästä kuin säästä hyviä asioita, lapset oppivat, että sade ei ole huono sää tai pakkanen ei ole syy jäädä sisälle. (Toki ukonilma on oikeasti vaarallinen, silloin emme ulkoile.) Emme tarkoita, että joka päivä olisi pakko olla kahta tuntia ulkona, mutta edes pieni happihyppely tekee hyvää jokaiselle, ihan jokaisena päivänä.

Rehellisyys. Emme hyväksy valehtelua, ja siksi kaikenlaiset pienetkin valheet keskustellaan lapsentasoisesti läpi. Opetamme rehellisyyttä esimerkin kautta. Rehellisyyteen kuuluu myös omien virheiden näkeminen, tunnustaminen ja anteeksianto.

Kiusaaminen. Emme hyväksy kiusaamista, ja moni veljesten välienselvittelytilanteiden käsittely vie meiltä aikuisilta paljon aikaa ja energiaa, mutta ovat kaiken sen väärti. Haluamme näyttää asioihin puuttumisella sen, että me välitämme ja haluamme opettaa hyvät eripuratilanteiden käsittelytaidot.

Rahankäyttö. Koska mietimme itse tarkkaan sen, mihin rahamme käytämme, haluamme opettaa tämän myös lapsille. Harkitseva rahankäyttö ei tarkoita sitä, että mitään kivaa ei saisi ostaa ja että aina vain tulisi laittaa kaikki rahat säästöön. Lapsilla on omaa rahaa, jota he saavat käyttää, kunhan vain pohtivat rahankäyttökohteen meidän kanssamme ennen ostosta. Meidän mielestä elämään kuuluu huvituksia ja hauskuutta. Lapset ovat käyttäneet rahojaan muun muassa niin lelukauppaan, tivoliin, ravintolakäyntiin kaverinsa kanssa kuin herkkuihinkin. Paljon rahaa meidän lapsilta on saanut myös Heurekan tiedekauppa… Osa ostoksista on tehty ex tempore, kun lapset ovat törmänneet johonkin kivaan ja kysyneet siihen lupaa, osa ostoksista ovat olleet tarkkaan harkittuja. Keskimmäinen taitaa tällä hetkellä säästää jotakin isompaa ostosta varten.

Ruutupelien ja ohjelmien ikärajat. Suosimme kotona lautapelejä ja kirjoja, mutta toki lapsemme katsovat ohjelmia ja pelaavat ruuduillakin pelejä, ei joka päivä, mutta viikottain kuitenkin. Nämä hetket ovat hyvin usein sellaisia, jolloin me vanhemmat teemme töitä (esimerkiksi olemme samaan aikaan palaverissa), joten emme katsele vieressä joka hetki ohjelmia tai ruutupelejä (toki ennen ja jälkeen kyselemme niistä ja välillä olemme siinä vieressä tekemässä töitä). Koemme, että ikärajojen noudattaminen on siksi(kin) tärkeää.

Jälkimmäisessä postaussarjan osassa kerron, missä asioissa olemme höveleitä 😀

Nyt olisi teidän vuoro kertoa, missä asioissa te olette tiukkiksia!

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA: FB: @emmianniinablog IG: @emmianniinajansson

PERHEJUTTUIHIN LIITTYVIÄ MUITA KIRJOITUKSIA:

Meidän valinta: lapset kotihoidossa eskariin asti

15 kuvaa ja 15 ajatusta 15 vuotisen parisuhteen ajalta

”Auta minua tekemään itse!” – Miksi valitsimme lapsellemme Montessorin?