Riitelysäännöt – osa 2: miksi riidat menevät aina samaan kaavaan (ja miten sen voi katkaista) 🔁💛

Kun teimme yli 20 vuoden yhdessäolon jälkeen kunnolliset riitelysäännöt, huomasimme aika nopeasti yhden jutun: säännöt auttavat todella paljon… mutta silti riidoissa on usein joku tuttu kaava. Niin kuin sama kohtaus eri näyttämöllä. 😅

Siksi tämä on jatko-osa. Tässä en keskity niinkään siihen mitkä säännöt kannattaa tehdä (siitä kirjoitin jo), vaan siihen miksi riita lähtee joskus lapasesta, miksi kumpikin toimii tietyllä tavalla ja miten sen kaavan voi katkaista käytännössä.

Tästä ekaan osaan:

Miksi parisuhteessa kannattaa sopia riitelysäännöt? (ja miksi me teimme ne vasta yli 20 vuoden jälkeen) 💛

Sama riitakuvio uudelleen ja uudelleen? Et ole yksin 😄

Monessa parisuhteessa riita menee näin:

• Toinen haluaa puhua heti, koska muuten mieli alkaa pyörittää asiaa ja kaaos kasvaa 😵‍💫

• Toinen tarvitsee tilaa, koska muuten ylikuormitus nousee ja järkipuhe katoaa 😮‍💨

• Toinen kokee tauon hylkäämisenä 💔

• Toinen kokee jatkuvan puhumispaineen hyökkäyksenä 🛡️

Ja sitten käy se klassinen: mitä enemmän toinen tulee kohti, sitä enemmän toinen vetäytyy. Ja mitä enemmän toinen vetäytyy, sitä enemmän toinen tulee perässä. Lopputulos: kumpikin kokee olonsa turvattomaksi – omalla tavallaan.

Tärkeä ajatus: tässä ei ole kyse siitä, että toinen olisi “vääränlainen”. Tässä on usein kyse siitä, että kummallakin on eri tapa hakea turvaa.

Riidan roolit: “lähestyjä” ja “vetäytyjä” 🏃‍♀️🏃‍♂️

Näissä rooleissa ei ole mitään hävettävää. Ne ovat usein automaattisia, opittuja ja joskus myös temperamenttiin liittyviä.

Lähestyjä (haluaa selvittää heti) 🗣️

• “Jos tästä ei puhuta nyt, tämä paisuu päässä”

• “Tarvitsen varmuuden, että olemme ok”

• “Hiljaisuus tuntuu pahalta”

Vetäytyjä (tarvitsee tauon) 🧊

• “En pysty ajattelemaan, kun kierrokset ovat näin korkealla”

• “Tarvitsen hetken rauhoittuakseni”

• “Jos jatketaan nyt, sanon jotain rumaa”

Usein molemmat yrittävät suojata suhdetta – eri keinoin. Lähestyjä suojaa yhteyttä tulemalla kohti. Vetäytyjä suojaa yhteyttä välttämällä vahingon, jonka voi tehdä ylikuormittuneena.

Ja juuri siksi teidän (ja meidänkin) “tila + paluu aikaan X” on niin hyvä: se on sillanrakennus näiden kahden maailman väliin 🌉💛

Triggerit ja hermosto: miksi järkipuhe ei toimi, kun kierrokset nousee 😮‍💨🧠

Tätä ei aina tajua riidan keskellä, mutta monesti riidassa ei ole kyse vain sanoista, vaan kehon reaktiosta.

• Toiselle kova ääni voi tuntua uhkalta

• Toiselle hiljaisuus voi tuntua hylkäämiseltä

• Toiselle tiukka katse voi olla “tuomio”

• Toiselle kädet puuskassa voi olla “nyt lähtee”

Kun hermosto tulkitsee tilanteen vaaraksi, järkevä keskustelu vaikeutuu. Silloin aivot yrittävät lähinnä selviytyä: taistele, pakene, jähmety.

Siksi yksi parhaista riitelytaidoista on ihan rehellisesti tämä: opitaan tunnistamaan, milloin kierrokset ovat liian korkealla. Ei siksi, että tunnetta pitäisi hävetä – vaan siksi, että silloin tarvitaan tauko, ei lisää argumentteja.

“Pehmeä aloitus” – pieni muutos, iso vaikutus 🫶

Yksi yleisimmistä syistä riidan eskaloitumiseen on aloitus. Jos aloitus kuulostaa hyökkäykseltä, toinen menee helposti puolustukseen (tai vetäytyy).

Tässä muutama esimerkki, joita voi ihan oikeasti harjoitella:

Kova aloitus:

• “Sä et ikinä kuuntele.”

• “Miksi sä taas teit noin?”

• “Aina mä hoidan kaiken.”

Pehmeä aloitus:

• “Minulle tuli tästä paha mieli. Voidaanko puhua?”

• “Tarvitsisin nyt tukea, koska olen kuormittunut.”

• “Voidaanko sopia tästä joku tapa, joka toimisi meille molemmille?”

Pehmeä aloitus ei ole “hampaat irvessä kilttelyä”. Se on taito tehdä tilaa sille, että toinen pystyy kuulemaan.

Arjen kuorma: joskus riita ei ole riita, vaan väsymys 😴🍝

Tämä on tylsä, mutta tosi: monen riidan taustalla on kuormitus.
Nälkä, väsymys, kiire, liikaa kaikkea, liian vähän palautumista.

Siksi riitelysäännöissä voi olla myös “arkisääntöjä”, tyyliin:

• Ei isoja tunnepuheita yömyöhään

• Ei päätöksiä riidan keskellä

• Jos on ollut rankka päivä, aloitetaan kysymyksellä: “Tarvitsetko nyt ratkaisua vai lohdutusta?”

Joskus sekin auttaa, että sanoo ääneen:
“Minä olen nyt niin kuormittunut, että kaikki tuntuu isommalta kuin onkaan.” 💛

No-go -rajat: mitkä ovat ne jutut, joita ei tehdä koskaan 🚫

Tämä on se kohta, jossa parisuhteen turvallisuus joko kasvaa tai rapautuu.

Moni pari sopii näistä “punaisista viivoista”:

• Ei erolla uhkailua (“mä lähden” / “sit tää on ohi”)

• Ei nöyryyttämistä tai naurunalaiseksi tekemistä

• Ei menneillä haavoilla lyömistä

• Ei tarkoituksellista rangaistusvetäytymistä (mykkäkoulu)

• Ei lasten käyttäminen välikappaleena (tai riidan “yleisönä”)

Näissä ei ole kyse siitä, että pitäisi olla täydellinen – vaan siitä, että suhteen perustaa ei rikota riidan hetkellä.

Mitä tehdä, jos riita jää päälle? “Paluu yhteyteen” -rutiini 🔁💛

Tässä tosi konkreettinen malli, jota voi käyttää, kun tauko on pidetty ja palataan takaisin:

1. Aloitus: “Olen valmis jatkamaan. Haluatko sinä?”

2. Tavoite: “Minun toive on, että ymmärretään toisiamme – ei että voitetaan.”

3. Yksi asia kerrallaan: “Puhutaanko vain tästä yhdestä jutusta?”

4. Lopuksi yhteys: “Olen tässä. Me ollaan samalla puolella.”

Ja jos menee taas kuumaksi: tauko uudelleen. Se ei ole epäonnistuminen, vaan taito.

Lopuksi: te ette ole ongelma – kaava on 🧡

Moni ajattelee riidassa, että “meissä on joku vika”. Mutta usein kyse on siitä, että suhde on ajautunut kaavaan, joka käynnistyy automaattisesti. Ja hyvä uutinen on tämä: kaavan voi katkaista.

Kun opettelee tunnistamaan roolit, triggerit ja kuormituksen – ja lisää mukaan pehmeän aloituksen sekä paluun yhteyteen – riidoista tulee vähemmän pelottavia. Ja vaikka erimielisyydet eivät katoa, ne eivät enää vie koko suhdetta mukanaan.

Oletko sinä tunnistanut jotain kaavoja suhteessasi?

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA: