Kun viimeinenkin juuri on repäisty irti ja syli on täynnä ikävää, varjot tarttuvat kiinni liepeisiin,
on vaikea nähdä valoa.
Mutta se on siellä, sinua varten.
Ota kiinni niistä käsistä,
jotka vielä kulkevat kanssasi samaa matkaa
ja ota vastaan rakkaus ja lämpö.
Jonain päivänä suru ei enää purista, vaan muuttaa kauemmas ja saapuu vieraaksesi lempeämpänä.

Viimeisin kuukausi on ollut elämäni kamalin, epätodellisin ja kivuliain. Äitini kuoli yhtäkkisesti isänpäivän aamuna. Shokki valtasi koko elämämme. Ja edelleen läsnä on akuutti suru.

Koska kirjoittaminen on minulle kuin terapiaa, päätin, että alan kirjoittamaan tunteitani ja ajatuksiani. Kasassa on sivutolkulla kyyneleiden, raivon, vihan ja kaipuun sävyttämiä sanoja. Osan surupäiväkirjan kappaleista jaan instagram-tililläni. Haluan tehdä surun näkyväksi ja sanoittaa ehkäpä myös muiden suruaikaa elävien elämää. Suru vaikuttaa ihan kaikkeen ja jossain vaiheessa se on todennäköisesti osa jokaisen elämää jossain muodossa. Jos pystyn antamaan edes yhdelle surun keskellä samoajalle vertaistukea tai auttaa edes yhtä surijan tukijaa näkemään surun luonteen moninaisemmin, niin olen onnistunut tavoitteessani.

Feed-postauksista löytyvät varsinaiset surupäiväkirjat, ja kohokohdassa ”SURU” löytyy tunnelmia kamalan kuukauden ajalta. Pääset TÄSTÄ IG-tililleni.

Tämän seuraavan minun tilanteeseen tehdyn värssyn luin arkun äärellä äidilleni.

En tiedä miten tän sanoa vois
niin aikaisin lähdit sä luotani pois.
On sylini täynnä ikävää,
epäuskoa, tekee niin kipeää!
Sun hymysi, lämpösi sydämessäin
mä kuljen polkuain kyynelissäin.
Nyt isän vierelle rauhaisaan
lepoon mä sinut saattaa saan.

Alun tekstin ja lopun värssyn on minun ajatuksistani kirjoittanut Tuija Vehviläinen

Edessäni on enää yksi koulutusviikonloppu Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja® -koulutusta. Samaan aikaan mieleen hiipii haikeus ja tyytyväisyys. Haikeus sen takia, että vaikka viikonloput ovat olleet täyttä opiskelua, niin omalla tavallaan ne ovat olleet erityisen voimaannuttavia. Tyytyväisyys sen takia, että olen aktiivisesti jaksanut omaksua uutta oppia, tehnyt välitehtäviä ja suunnitellut lopputyötä. Olen jaksanut paneutua NVC:hen joka viikko. Ylpeä olen siitä, että olen oikeasti jalkauttanut rakentavaa vuorovaikutusta tosi aktiivisesti arkeeni: käyttänyt sitä kotona, ystävien kanssa, töissä, kaikkialla.

Tässä tekstissä syvennyn edellisen viikonlopun aiheisiin ja myöskin kerron konkreettisia esimerkkejä rakentavan vuorovaikutuksen käytöstä arjessani. Kaikki edelliset tekstini Nonviolent Communicatioon liittyen löydät tämän tekstin lopusta.

Strategioista, sosiokratiasta ja keskeisistä erotteluista

Toiseksi viimeisessä viikonlopussa kävimme läpi syventävää asiaa strategioista, sosiokratiasta ja keskeisistä erotteluista eri NVC:hen liittyvien asioiden suhteen.

Strategioita on lukemattomasti!

Strategia on keino tyydyttää jokin tarve. Strategioita on maailma pullollaan! NVC:n yksi perusasioista on ymmärtää, että tarpeen tyydytys ei koskaan riipu vain yhdestä strategiasta. Tämä on asiasta riippuen ollut itselle niin vapauttavaa kuin ahdistavaakin. Vapauttavaa se on ollut esimerkiksi inspiraation tarpeen, vapauden tarpeen tai seikkailun tarpeen suhteen. On ihanaa huomata, että NVC:n kautta on alkanut entisestään miettimään, miten nämä tarpeet voisikaan tyydyttää eri tavalla kuin esimerkiksi vaikka ulkomaanmatkailun kautta. Olen löytänyt erilaisia strategioita arkeeni: olen kokeillut eri urheilulajeja ja roolipeli-iltamia lasteni kanssa, heittäytynyt vielä syvemmin lasten kanssa leikkiin ja tanssinut entistä vapautuneemmin kotiolkkarissa.

Vaikeampaa sen sijaan on ollut hyväksyä se, että (romanttisen) rakkauden tarvetta voisi periaatteessa täyttää joku muukin kuin se oma mies. NVC:ssä ei tietenkään kannusteta olemaan sitoutumatta romanttiseen rakkauteen, siitä ei ole kyse, vaan sehän on vaan huikean ihanaa, jos molempien lempparistrategia on olla juuri sen toisen kanssa rakkauden tarpeen täyttämiseksi. Se, mikä erottaa kuitenkin NVC:n ja yhteiskunnan syöttämän ”ainoan oikean puolison”  ideologiaa, on se, että NVC:n mukaan rakkauden tarpeen pystyy täyttämään muullakin keinolla kuin vain sen yhden ihmisen tarjoaman rakkauden kautta tässä maailmassa, – jotkut strategiat rakkauden tarpeen täyttämiseksi voivat siis olla täysin eri kuin romanttinen rakkaus yhden tai useamman kanssa elämän aikana. Tämä ajatus saattaa äärimmäisen rakastuneita (aluksi) satuttaa, mutta toisaalta vapauttaa niissä tilanteissa, kun pariskunta miettii eroa tai jos se oma mielitietty ei olisikaan valmis suhteeseen. Alun hämmennyksen jälkeen olen kääntänyt tämän rakkausasian päässäni niin, että miten upeaa onkaan, jos me molemmat mieheni kanssa todella tahdotaan valita tämä yhteinen strategia yksiavioisesta rakkaudesta läpi elämän. Ja miten ihanaa onkaan, että samalla suhde palvelee niin montaa muutakin tarvetta!

Ja vaikka yllä juttelinkin romanttisen rakkauden tarpeesta, niin muistutan, että rakkauden tarvetta on paljon muunlaistakin – ja rakkauden tarvetta, oli se sitten millainen tahansa, on mahdollista tyydyttää vaikka katsomalla leffaa ja lukemalla kirjaa tai katsomalla pariskuntaa, joka pussailee 😀

Kokemus sosiokraattisista vaaleista

Sosiokratia on organisaatioiden rakentamiseen ja johtamiseen kehitetty menetelmä, joka takaa jäsentensä samanarvoisuuden ja kuulluksi tulemisen neljän perussäännön avulla. Sosiokratiassa halutaan osallistaa kaikki osanottajat ja toteuttaa tasa-arvoa niin, että vuorovaikutusvalta jakautuu tasapuolisesti. Kielteisestä ajattelusta ja toiminnasta sekä eristäytyneisyydestä pyritään pois.

Me valitsimme meidän koulutusryhmän loppujuhliin ohjelmakoordinaattorin sosiokraattisten vaalien avulla ja se oli kyllä todella mielenkiintoinen kokemus! Vaalit olivat pidempikestoisemmat kuin perinteiset demokraattiset saati diktatuuriset vaalit olisivat tätä päätöstä tehdessä olleet. Vaaleihin kuului monta eri osaa, mutta se kaikki oli todellakin sen arvoista (eikä siis mitenkään ylivoimaisen monimutkaista tms., mutta erilaista kuin mihin koskaan oli tottunut jotakin äänestäessä tai valitessa ryhmässä). Sen takia sosiokraattiset vaalit olivat todella upeat, sillä jokaista, siis todella jokaista osanottajaa kuultiin. Jokaisella oli turvallinen tila kertoa/näyttää viittaamalla, jos joku kohta vaaleissa ei sopinut tälle. Eli vaaleissa ei edetty seuraavaan vaiheeseen ennen kuin kaikille sopi edellinen vaihe. Sen sijaan, että äänestettäisiin suljetulla lappuäänestyksellä, sosiokraattisissa vaaleissa äänestestään avoimella lappuäänestyksellä, jossa ehdokkaan nimen lisäksi lappuun kirjoitetaan omakin nimi. Sosiokraattisissa vaaleissa jaetaan avoimesti se, kuka on äänestänyt ketäkin ehdokasta ja jokainen perustelee, että minkä tarpeiden takia on äänestänyt valitsemaansa ehdokasta. Näin ehdokkaat kuulevat ne tärkeät syyt, miksi kukakin heitä äänestää. Syiden kuuleminen on todella nautinnollista kuultavaa ja ehdokkaat saattavat motivoitua ja innostua ottamaan roolin vastaan yhä innokkaammin saadessaan kuulla kiitollisuutta aiemmasta toiminnastaan jne.

Sosiokraattiset vaalit on mielestäni vaikea kokonaan aukikirjoittaa, – ne kannattaa kokea!

Keskeisten erottelujen pohtiminen oivallutti

Nyt, kun koulutus on edennyt jo melkein loppuun asti, on hyvä miettiä, mitä kaikkea NVC oikeasti onkaan ja mitä se ei ole. Myöskin omaa suhdetta NVC:hen tuli pohdittua keskeisten erottelujen pohdinnan kautta. Käytimme koulutuksessa jonkin verran aikaa erotteluihin niin yksin kuin ryhmissäkin. Päätin jakaa erotteluja alle, jotta teillä lukijoilla olisi mahdollisuus kurkata NVC-sanastoon helposti ja mielenkiintoisesti (ja ehkä hämmentyä osasta termejä…). Tiedätkö/arvaatko sinä, mitä eroa seuraavilla sanoilla on:

1. olla kirahvi < > käyttää kirahvikieltä
2. kirahvirehellisyys < > sakaalirehellisyys
3. empatia < > sympatia ja muut ”moottoriveneilyt”
4. suojeleva vallan käyttö < > rankaiseva vallan käyttö
5. valta muiden kanssa < > valta muiden yli
6. kiitollisuus/arvostus < > kelpuutus, kohteliaisuudet tai kehu
7. valinta < > alistuminen tai vastustus
8. havainto < > havaintoon sekoittunut arviointi tai tulkinta
9. tunne < > tunteeseen sekoittunut ajatus
10. tarve < > pyyntö, strategia
11. pyyntö < > vaatimus
12. stimulus/ärsyke < > syy
13. arvoihin/tarpeisiin perustuva arviointi < > moraalinen
(oikein/väärin) arviointi
14. luonnollinen < > tavanomainen, totuttu
15. keskinäisriippuvuus < > riippuvainen tai riippumaton
16. elämänläheinen < > elämästä vieraantunut
17. ”energialiikahdus”/asennemuutos < > kompromissi
18. pyytää intensiivisesti < > vaatia
19. itsekuri < > totteleminen
20. auktoriteetin kunnioitus < > auktoriteetin pelko
21. haavoittuvuuden näyttäminen (auki oleminen) < > heikkous
22. rakkauden tarve < > rakkauden tunne
23. itse-empatia < > tunteiden dramatisointi, niillä alistaminen tai
niissä rypeminen
24. kirahvi puhekielenä < > muodollinen, klassinen kirahvikieli
25. arvaaminen < > tietäminen
26. empaattinen aistiminen < > älyllinen arvaaminen

Viimeinen opiskeluviikonloppu häämöttää edessäpäin, – siitä kuulette sitten joulukuussa! Ihanaa, jos kommentoit, jos postaukset ovat jotenkin koskettaneet tai jos sinulla on jotain kysyttävää liittyen Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja® -koulutukseen. Laita kommenttiin sen erottelun numero, josta toivot pohdintaa seuraavassa tekstissä! Nyt saat siis vaikuttaa seuraavan tekstin sisältöön!

Tästä pääset SavannaConneXionsin sivuille tutkimaan lisää: KLIK!

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA:

Valmentajavalmennus: viimeiset yhteiset opiskelumetrit

RVO®-koulutus: sukellus tunteiden ja tarpeiden maailmaan

RVO®-koulutus: maailmankatsomuksen muutoksesta, kielestä ja emppatreeneistä

RVO®-koulutus: maailmankatsomuksen muutoksesta, kielestä ja emppatreeneistä

RVO®-koulutus: korttipelejä ja itsetuntemuksen syventymistä

RVO®-koulutus: leimaamisesta ja sen vaikutuksista

RVO®-koulutus: mietteitä häpeästä ja syyllisyydestä

RVO®-koulutus: Haluaisitko sinäkin olla Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja®?

RVO®-koulutus: anteeksipyytämisen ja -antamisen muutoksesta ja sovittelusta