
Pitäisikö rahasta olla kiinnostunut?
Kaupallinen yhteistyö: Varapuu

Raha koskettaa kaikkia meitä joka päivä – ainakin jollakin tavalla. Nykyään rahasta myös puhutaan ehkä astetta vapautuneemmin kuin ennen. Minusta kuitenkin tuntuu, että ihmiset eivät tiedä rahasta niin paljon, kun voisi ehkä olla hyvä tietää. Ellet ole täysin omavarainen, tarvitset rahaa – ja sitä kautta voisi sanoa, että mitä enemmän tiedät rahasta, sitä paremmin osaat sitä hallita. Tiedätkö sinä esimerkiksi, miten rahatalous oikeasti toimii? Tiedätkö sinä, mistä raha oikeasti tulee? Mietitkö sinä koskaan, miten paljon hyötyjä voisitkaan saada (loppu)elämääsi, jos nyt alkaisit sijoittamaan ja/tai säästämään?
Varapuu on valmennusyhtiö, joka tarjoaa valmennuksia liittyen rahaan, vaurastumiseen, sijoittamiseen, säästämiseen, talouden hallintaan… Me pääsemme nyt tutustumaan Varapuun valmennuksiin, ja yhteistyön ansioista avaamme valmennuksiä myös tänne blogin puolelle!

Yleensä Varapuun valmennukset aloitetaan osallistumalla heidän järjestämään rahaitaan. Rahailta on hyvin matalan kynnyksen paikka kaikille niille, jotka haluavat oppia lisää rahasta! Me otimme tällaisen yhteistyön ilomielin vastaan, sillä nyt on viimein meidänkin aika paneutua sijoitusmaailmaan ja muutenkin säästämiseen.
Rahailta
Lähdin rahailtaan oikeastaan ilman ennakko-odotuksia, avoimin mielin. Osasin toki nimestä päätellä, mistä tapahtumassa puhutaan, mutta miten – sitä en osannut arvata. Puhujista huomasi heti, miten luontevasti he juttuaan vetivät. Huomasin, että tästä on puhuttu ennenkin ja sana on totisesti hallussa. Tilaisuudessa oli siis varsin mieluisaa olla kuuntelijana.
Luentokokonaisuus oli jaettu kahteen osaan: ensin Kulta Eevan Ilkka Hikipää tarjoili kuulijoille pienen pilkahduksen rahanluonnin kulissien taakse kertomalla keskuspankkien toiminnasta. Vaikka itse olen jonkin verran perehtynyt rahanluontiin ja velkarahaan ynnä muuhun sellaiseen, osasi Ilkka hienosti kiteyttää hauskalla esimerkillä, mistä koko touhussa on oikeastaan kyse ja minullekin asia avautui vielä paremmin. Uskon, että kuulijakunnassa oli monia, joilla ei välttämättä ollut juurikaan aikaisempaa käsitystä rahanluonnista ja keskuspankeista, kuin ehkä juuri sen verran, mitä ekonomistit kryptisesti asioista mongertavat kympin uutisissa.

Ilkka jatkoi mielenkiintoisella aiheella, nimittäin kullasta puhumalla. Täytyy myöntää, että kulta ei ole tähän asti juuri kiinnostanut minua, enkä ole sitä pitänyt houkuttelevana sijoituskohteena, mutta Ilkka osasi kyllä kylvää mielenkiinnon siemenen tähän monelle kuulijalle. Itselleni mukaan lukien. Ilkka esitteli varsin ajatuksia herättäviä graafeja ja käppyröitä, jotka liittyivät rahan painamiseen ja keskuspankkien kultavarantoihin, että ainakin itselleni tuli tarve perehtyä näihin asioihin syvemmin.
Rahaillan toisen osion veti Mikko Sjögren, joka tarinamiehenä otti kuulijat hienosti haltuun hervottomilla letkautuksillaan. Mikko veti showta kuin stand up-mestari konsanaan, samalla täyttä asiaa puhuen! Hän paneutui rahaan enemmän henkilökohtaisemmasta näkövinkkelistä. Luennossa Mikko kertoi oman mielenkiintoisen rahatarinansa.
Mitä rahaillan jälkeen?
Täytyy sanoa näin myyntialan ammattilaisena, että rahailta on kyllä hienosti rakennettu kokonaisuus, jossa isännät osaavat tarjoilla juuri sopivasti tietoa, että kuulijat nappaavat takuulla jotakin uutta mukaansa, mutta yhtä lailla heille herää mielenkiinto kuulla aiheista lisää. Siihen Mikolla ja Ilkalla on tietenkin ratkaisukin valmiina 🙂 Palataan aiheeseen, kun kirjoittelen fiiliksiä seuraavasta tapahtumasta – nimittäin Taitavaksi rahan kanssa -valmennuksesta.
Pysykää kuulolla ja kertokaa kommenttiin teidän suhteestanne rahaan, sijoittamiseen, muihin talousasioihin? Ahdistaako ne, kiinnostaako ne vai onko olosi täysin neutraali rahasta puhuttaessa?
//Ramon
P.S Jos sinua kiinnostaa mennä rahailtaan, niin seuraavat rahaillat näyttäisivät olevan Oulussa 4.11 ja Rovaniemellä 5.11! Tästä voit lukea lisää rahaillasta ja ostaa liput seuraaviin rahailtoihin: KLIK!

Palaanko minä hoitovapaan jälkeen sosiaalityöntekijäksi?
Kaupallinen yhteistyö: Junkyard
*Sisältää mainoslinkkejä

Tämä postaus sai inspiraationsa yhteistyöstä Junkyardin* kanssa. Selasin Junkyardin* vaatevalikoimaa miettien, että lähdenkö yhteistyöhön mukaan vai en. Kun näin DREAMER-paidan*, olin ihan myyty! Se tulisi olemaan niiiiin minun paitani*! (Postauksen lopussa on kiva alekoodi teille tästä paidasta* ja muistakin tuotteista*!) Minä kuvailin vaatteita yhdessä kummipoikani Matiaksen kanssa, ja meillä oli ihan superhauska iltapäivä tuolloin – kummipoikani kuvaamisen lisäksi suunnitteli kanssani kuvausrekvisiitan, kuvauslokaatiot, kampaukset ja asentoni. 😀 Minä sainkin tällä kertaa olla vain mallina 😀

Mutta unelmiin! Koen siis unelmat hyvinkin läsnäoleviksi asioiksi arjessani. Kun kuitenkin esittelin paitaani miehelleni, hän tokaisi, että ei oikein näe minua haavelijana, vaan pikemminkin tekijänä. Se oli hyvä palaute mieheltäni, sillä sen kautta tajusin, että todellakin: olen molempia! Ehkä vaan se haaveilijaosuus on vähemmän esillä kuin tekijäosuus minussa. Kuitenkin: miksi ihmeessä tekisin jotakin, mistä en ole haaveillut? Itse koen olevani suuresti myös haaveilija!
Kun mietin vuosia taaksepäin, niin kymmenen vuoden sisällä olen toteuttanut monta haavettani: mennyt naimisiin unelmieni miehen kanssa, saanut kolme valtavan ihanaa lasta, päässyt tekemään minulle mieluista työtä, saanut opiskella NLP:tä ja NEPSY:ä, oppinut elämästä hyvinkin olennaisia asioita ihmissuhteiden kautta, saanut olla pitkään kotona lasten kanssa, saanut toteuttaa itseäni bloggaajana. Ja niin edelleen… näitä toteutuneita haaveita keksisin vielä lisääkin!


Vaikka olenkin osannut olla tyytyväinen toteutuneista haaveista ja pysähtyä hetkeen, haaveilen silti uusistakin jutuista, sillä kyllä, elämä menee eteenpäin. Vieroksun ajattelutapaa, jossa väkisin runnotaan jotakin asiaa tapahtumaan. Minun tapani on se, että tiedostan haaveeni, sanon ne ääneen ja teen lujasti töitä niiden eteen, kuitenkin säilyttäen rentouden.
Seuraava haaveeni
Mistä minä seuraavaksi haaveilen? Sen lisäksi, että haaveilen saavani pitää kuopuksenkin kotona eskariin asti kuten aiemmatkin pojat, haaveilen menestyvästä yrityksestä. Outoa sanoa se nyt ääneen, mutta niin se on. Minä olen nyt hoitovapaalla, mutta huhtikuun alussa tuo hoitovapaa päättyy ja minulla olisi sairaalan neurologisella kuntoutusosastolla sosiaalityöntekijän paikka odottamassa. Kiva ja varma toimi. Työ, josta tykkään. Siellä ei kuitenkaan ole intohimoni. Intohimoni on jossakin, jossa voin yhdistää osaamistani sosiaalityöstä, psykologiasta, NLP:stä ja NEPSY:stä. Suurin sydämen asiani on lasten hyvinvointi ja tarkkaan ottaen lasten ja aikuisten vuorovaikutuksen ja kommunikaation parantaminen. Ja sitä intohimoa kohden ollaan jo kovasti menossa! Olen perustanut toiminimen (toki myös näitä blogihommia ja sisällöntuotantoa varten) ja tavoitteeni on seuraavan vuoden sisällä saada tehtyä ensimmäiset koulutukset ja valmennukset – edes pilottiversiot. Ideat on päässä, paperilla ja jo muutamaan paikkaan esiteltykin. Kohderyhmäni näin aluksi on ihan se ruohonjuuritaso: neuvolat ja erilaiset järjestöt. Huikean jännää!



Haaveeni siis on, että voisin auttaa aikuisia ja lapsia kehittämään vuorovaikutusta ja kommunikaatiota keskenään. Minulla on tähän asiaan paljon sanottavaa jo toki koulutusteni takia, mutta myös vertaistuellisessa mielessä. Tiedän, että olisin tässä tehtävässä hyvä, ja tulevien kokemusten kautta minusta tulee erinomainen. Näin minun on ajateltava, jotta saan yritykseni kunnolla käyntiin! On uskottava itseeni, jotta muutkin voivat minuun uskoa.
Yritykselleni tärkeitä asioita ovat muun muassa laptentahtisuus, lempeä kasvatus, hyvinvointiin panostaminen ja tunnetaitojen parantaminen.
Eikö pelota?
Vaikka menen vakaasti kohti unelmayhdistelmääni kouluttaja + bloggaaja, niin on minulla toki varasuunnitelmia. Ikinä en ole kuullut työttömäksi jääneestä sosiaalityöntekijästä, joten ei minustakaan sellaista tule. Sosiaalityötä on AINA tarjolla. Toki silloin voi olla, että joutuu ainakin aluksi joustamaan paikkakuntahaaveesta, palkkahaaveesta ja toimenkuvahaaveesta, mutta töitä riittää aina. Myös minun kokemuksellani sisällöntuotannon töitä luulen saavani aina enemmän, jos tahdon. Ja oikeasti, mistä sitä tietää, että viekö nämä minun nykyiset haaveeni minut ihan johonkin muualle kuin nyt kirkkaana mielessäni olevaan yritysideaani – sehän voi olla, että kun teen vain nyt oikeita asioita, löydänkin jotakin muuta, joka sitten inspiroi minua silloin enemmän! Ja sekin on sallittua, vaihtaa suunnitelmaa meinaan. Tärkeintä on kuitenkin koko ajan mennä haavetta kohti ja tehdä oikeita asioita!
Eli tyhjän päälle en missään nimessä tule jäämään, vaikka irtisanoutuisin!

Mieti nyt kuitenkin vielä
Tämän lauseen olen kuullut monesti, että ”Mieti nyt kuitenkin vielä”. Ja kyllä mietin, minulla on vielä aikaa muutamia kuukausia, melkein puoli vuotta. Kerkiän siinä ajassa mennä ajatuksellisesti ja konkreettisesti eteenpäin yritykseni kanssa. Tällä hetkellä rakennan nettisivuja, niitä voi muutaman viikon päästä käydä kurkkailemassa täällä: KLIK!
Tämän tekstin julkaiseminen vähän jännittää, sillä tavalla positiivisessa mielessä. Jännitys kertoo, että asia on minulle tärkeä – ja tottakai toivon, että yritykseni otetaan ilolla vastaan ja toivon, että mahdollisimman moni näkisi tarpeen yhteiskunnassamme sille, mitä minä tulen tarjoamaan.
Kertokaa, jos toivotte jatkossakin pohdintaa yrittäjäksi ryhtyvältä – siitä meinaan varmaan tulee kyllä aiheita kirjoitettavaksi!

Kuvat: Matias Töllinen
MINULLA ON TEILLE JUNKYARDIN* ALEKOODI: KOODILLA EMMI15 SAATTE 15% ALEN KAIKKIIN YLI 50E TILAUKSIIN! KOODI EI KOSKE ALETUOTTEITA. KOODI ON VOIMASSA 30.9.2019 ASTI.
Kuvien asut:
Vyötärölaukku – Sweet Cross Velour*
// Emmi
NÄHDÄÄHÄN MYÖS MUUALLA:
IG: @skribentti / FB: @readysteadyflowblog
SINUA SAATTAISI KIINNOSTAA MYÖS:
TULEVAN VUODEN HUIPPUJUTTU: MINUSTA TULEE NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA!
TOIVEPOSTAUS: MISTÄ ENERGISYYTENI KUMPUAA?
MILLAISTA OLI BLOGATA KAHDEN VUOTTA SITTEN? JA MILLAISTA SE ON NYT?


0