Se olisi sitten ekan vastauspostauksen aika! Alla vastauksia kysymyksiinne, joita esititte täällä ja blogini facobooksivuilla. Muutamaan esittämäänne kysymykseen tulee sitten erilliset postaukset.

Oletko koskaan katunut, että aloit kirjoittamaan blogia? Hmmm. Vaikka välillä on tullut tosi paha mieli joistakin anonyymien kommenteista, niin koskaan en ole katunut sitä, että aloin kirjoittamaan blogia. Aina kuitenkin pidän mielessäni sen, että blogin kirjoittaminen on antanut minulle enemmän kuin ottanut.

Mikä on parasta lapsiarjessa? Lasten kasvun ja kehityksen näkeminen ja ihan vain heidän kanssaan oleminen ja eläminen. He kun ovat niin huipputyyppejä!

Mikä on ollut haastavinta lapsiarjessa? Lapsen tuskan katsominen.

Mikä auttaa jaksamaan lasten kanssa arjessa? Sen tajuaminen, että elän unelmaani, vaikeuksista huolimatta.

Minua kiinnostaa tunnustukset; kerro jotakin, miten olet oikaissut lasten kanssa, kun arki on ollut vaikeata? Siis tyyliin istutin lapset autoon karkkipussin kanssa, jotta sain imuroida rauhassa tms. 😀
Yksi sana: Ipad. Kun kaaaaaikki muu on käytetty loppuun: mielikuvitus,
tarravihot, tehtävävihot,… niin sitten on jäljellä enää Ipad. Käytän
häpeilemättä Ipadia tilanteissa, joissa on suotavaa olla hiljainen tausta, esim. virallisten puheluiden aikana tai kun on pakko vastata johonkin mailiin just nyt. Joskus iPad eksyy lasten käsiin myös pitkillä automatkoilla tai lennoilla, jos näyttää siltä, että jutustelut, pelit ja leikit eivät enää kiinnosta eikä ole vielä välipala-aikakaan, mutta tylsyys iskee vahvasti päälle.  Ennen käytin iPadia enemmänkin, koska kuopus oli niin
herkkä nukutustilanteissa ja nukkumistilanteissa. Käytännössä siis Pikkusankari vietti Ipadin kanssa aikaa toisessa
huoneessa sen ajan, kun nukutin Minimullistajaa (jos nukutin sisälle) tai sen
ajan, kun imetin (jos hän oli nukahtamaisillaan rinnalle) (ja jep, näissä saattoi kestääääää). Mutta
periaatteet minulla ovat aina olleet tiukat: iPad annetaan ENNEN, kun
tilanne on jo kaamea ja epätoivoinen, jotta sitä ei opita saamaan
kränäämällä. Myös kaikkeen muuhun, kuten hiljaiseen leikkiin, yritän
ensin ohjata. Tilanteita pitää osata lukea ennalta, ja joskus vaan on
parasta antaa iPad, vaikka sen pelaamisen jälkeen meidän lapset eivät
ainakaan ole parhaimmillaan… Yritän siis kaikkeni olla oikaisematta. Ja esim. ruualla hiljentämiseen en haluaisi koskaan lähteä. Voi toki olla, että olen syyllistynyt tähänkin oikaisemiseen joskus, mutta parhaani teen 🙂

Mikä on blogin kirjoittamisen suurin motivaattori? Kaikkien ensimmäisten blogivuosien aikana motivaattorit blogin kirjoittamiselle olivat selvät: vertaistuen tarjoaminen haastavaan vauva-, ja lapsiarkeen, omien ajatusten selkiyttäminen ja refluksi-allergia-astma-arkipalapelin ääneen miettiminen. Nykyään minua motivoi eniten puhtaasti se, että nautin kirjoittamisesta ja olen löytäyt itselleni pysyvän, kivan harrastuksen blogin muodossa. Että siis bloggaaminen tuntuu omalta, mukavalta jutulta.

Mikä on inhottavinta/harmittavinta lasten kanssa arkielämässä? Inhottavinta on eritteiden siivoaminen… Ja harmittavinta ovat sellaiset tilanteet, kun huomaa jälkeenpäin, että olisin voinut hoitaa ko. tilanteen järkevämmin, aikuismaisemmin ja rauhallisemmin kuin pystyin. Tietysti harmittaa myös vaivat ja sairaudet, joista molemmat poikani ovat joutuneet ja joutuvat kärsimään.

Koska kävit lapsimessuilla ensimmäisen kerran? Parin päivän päästä 😀

Kerro mitä olet päättänyt töihin menosta, jos olet. Ja miten lasten hoito? Olen päättänyt, tai oikeastaan valtio on päättänyt, että lähden töihin loppukesällä, kun kuopus täyttää kolme vuotta. Esikoinen lähtee eskariin ja kuopukselle saadaan järjestymään kotihoito vielä puolen vuoden ajaksi lyhennetyllä työajallani, minun ja miehen erilaisilla työajoillamme sekä pienellä Mummon hoitoavulla.

Mitä kertoisit esikoistaan odottavalle äidille? Tässä kirjoitus siitä: https://readysteadyflow.vaikuttajamedia.fi/2016/01/24/vinkkeja-tuoreille-vanhemmille/

Superfoodit – nuo nykyään lähes
kaikkia kiinnostavat elintarvikkeet. Ne, joita välillä parjataan ja
välillä ylistetään. Miksi me käytämme superfoodeja päivittäin?

Ei ole oikein sanoa, että olemme
päättömästi hurahtaneita superfoodeihin. Sillä sana päättömästi
ei kuvaa hurahtamistamme. Se, miksi me käytämme superfoodeja, on
tarkan harkinnan, monen vuoden asioiden tutkimisen ja ehkä vähän
jopa (huonon) tuurin ansiota. Olemme olleet vakavasti kiinnostuneita
terveydestä ja ruokavaliosta kymmenisen vuotta. Kuitenkin poikien
allergiat (eli se huono tuuri) ajoivat meitä viimein ottamaan
kunnolla selvää vaihtoehdoista maitotuotteille, gluteeniviljoille ja kananmunille. Siitä se sitten pikkuhiljaa lähti, superfoodienkin
käyttäminen. Niin, eli miksi superfoodit? Eivätkö ne ole vain
Kiinasta raahattuja ilmastopäästöjä täynnä olevia
rahastusjekkuja?

Me yksinkertaisesti rakastamme
niiden makuja. Tiedättekö, esim. kookosmanna, mulperit,
kaakaomassa… eihän niitä voi vastustaa!

Me monipuolistamme niillä
ruokavaliotamme. Niin, emme tietenkään söisi niitä vain maun
takia, vaan saamme niistä keholle tärkeitä ravinteita
tiivistetyssä muodossa. (Tavallisesta suomalaisesta ”kotiruuasta”
on hyvin vaikea saada nykyään riittävästi vitamiineja ja
hivenaineita.)

Imetysdieetit olivat
huomattavasti helpompia toteuttaa, kun syöntivaihtoehtoja oli
enemmän kuin ”perusimetysdieettiruokaa” syövillä. Gluteeniton, maidoton
ja munaton ruokavalio täydentyy mahtavasti superfoodeilla!

Ne ovat vahvistaneet
immuniteettiämme huomattavasti (yhtenä mahtavana esimerkkinä pakurikääpä).
Kipeydet ovat vähintäänkin puolittuneet vuositasolla. Oikeasti.

Kahvin kofeiiniriippuvuudesta
irrottautuani koin superfoodit tärkeänä piristäjänä arjessani.
Esimerkiksi raakasuklaa piristää, mutta ei aiheuta kofeiinin
kaltaisia vieroitusoireita tai vakavia addiktioita (ainakaan
minulle). Sitä siis voi nauttia silloin, kun tarvitsee aivoihin ja kehoon lisää positiivisia kierroksia, mutta ei ”kofeiiniaivosumua”.

Tiettyjä hormonaalisia
epätasapainoja voi korjata superfoodien avulla. Itselleni tärkein
superfood on ollut kookosöljy, joka on tiettyjen ravintolisien
lisäksi ollut tukemassa kilpirauhaseni normaalia toimintaa.

Tietyistä superfoodeista on
hyötyä myös muissa arjen toimissa kuin syömisessä. Kookosöljyllä
voi pestä meikit, käyttää kuorintavoiteen pohjana ja
kosteusvoiteena ja vaikka kiillottaa kylppärin kaakelit (kyllä, itse siis teemme juuri näitä juttuja).

Superfoodeja ostaessa on syytä
panostaa laatuun. Luonnonmukaisesti tuotettu (luomu) on hyvä
lähtökohta, mutta jos haluaa varmistua, että tuotteessa on kaikki
ravinteet tallella, niin on hyvä juttu, että tuote on myös raaka. Toinen
asia mikä on hyvä huomioida, että kaikkia superfoodeja ei
välttämättä kannata sellaisenaan popsisia suoraan pussista.
Pähkinät ja siemenet (kuten esim. chia) on syytä liottaa ennen
käyttöä. Chiasiemenet kannattaa lisäksi vielä murskata, jotta niiden
ravinteiden imeyteyminen on ylipäänsä mahdollista!

Emme sano, että jokaisen pitäisi olla superfoodien käyttäjä. Mutta jos kiinnnostusta, halua ja mahdollisuutta
löytyy omaan ruokavalioon panostamiseen, niin siinä tapauksessa
suosittelemme! Olemme vuosien aikana vertailleet eri superfoodien
ostopaikkoja, ja 95 prosenttisesti olemme kaikki superfoodimme ostaneet
viimeisen viiden vuoden aikana Foodinilta.

Yhteistyössä Foodinin kanssa.
Foodinin tuotteita saa verkkokaupasta (foodin.fi) sekä
luontaistuotemyymälöistä (esim. Life).