Riitely kuulostaa monen korvaan epäonnistumiselta. Että “jos meillä olisi hyvä suhde, ei riideltäisi”.

Mutta totuus on usein se, että erimielisyydet kuuluvat läheiseen suhteeseen. Kysymys ei ole siitä, riidelläänkö, vaan siitä, miten riidellään.

Ja samaan hengenvetoon: vaikka riitelyssä ei sinänsä ole mitään vikaa, meidän ainoa tavoite parisuhteessa ei ole se, että opitaan riitelemään paremmin – vaan se, että moni arkinen kiukku, väärinymmärrys ja jännite ei menisi riitaan asti ollenkaan.

Että niitä kutsuttaisiin enemmänkin
asioiden selvittämiseksi ja
tilanteiden purkamiseksi. 🧡

Eli että pystyttäisiin useammin pysähtymään jo aiemmin:

• mitä tapahtui (havainto)

• miltä se tuntui

• mitä tarvitsin

• ja mitä toivon nyt

Me olemme olleet yhdessä yli 20 vuotta.

Ja vasta nyt, vihdoin ja viimein, teimme riitelysäännöt ihan kunnolla.

Ei vain toiveina, huudahduksina ja “voisitko edes joskus…” -tyyppisinä pyyntöinä.
Vaan oikeina sääntöinä, joihin molemmat ovat valmiita sitoutumaan.

Ja rehellisesti?
Tuntuu vähän hullulta, että tähän meni näin kauan. 😅
Mutta samalla: parempi myöhään kuin ei koskaan.

“Mutta eikö säännöt tee riitelystä teennäistä?” 🤔

Ei.

Säännöt eivät poista tunnetta – ne ohjaavat toimintaa silloin, kun tunne meinaa viedä koko show’n.

Kun hermo on kireällä, aivot eivät ole parhaimmillaan yhteistyötilassa. Silloin tulee helposti sanottua asioita, joita ei oikeasti tarkoita, tai tehtyä ratkaisuja, jotka satuttavat pidempään kuin itse riita:

• mykkäkoulu

• ovien paiskominen

• piikittely

Ja usein taustalla ei ole paha tahto, vaan täyttymätön tarve:
turva, kuulluksi tuleminen, lepo, ymmärrys, arvostus.

Riitelysäännöt ovat vähän kuin:

• 🚦 liikennesäännöt – kaikki pääsevät perille, kun pelisäännöt ovat selvät

• 🩹 ensiapuohjeet – kun sattuu, tiedetään mitä tehdään

• 🔥 palohälytin – pysäyttää ajoissa ennen kuin roihahtaa

Mitä riitelysäännöt käytännössä tekevät? ✅

1️⃣ Turvallisuus pysyy mukana, vaikka tunteet kuumenevat
Riidassa ei tarvitse pelätä, että toinen katoaa, uhkaa erolla tai käyttää heikkoja kohtia aseena. Turva syntyy siitä, että voi luottaa: tunne saa olla iso, mutta yhteys ei katkea.

2️⃣ Riidat lyhenevät ja korjausliike nopeutuu
Kun tiedetään miten toimitaan, ei eksytä sivupoluille (kymmenen vuoden takaisiin asioihin tai “aina sinä” -kierteisiin…)

3️⃣ Molemmat tulevat kuulluksi
Myös se hiljaisempi osapuoli. Säännöt estävät jyräämistä ja vetäytymistä – ja usein jo kuulluksi tuleminen laskee kierroksia merkittävästi.

4️⃣ Riidasta tulee yhteinen ongelma, ei “sinä vastaan minä”
Se on iso muutos. Ja oikeasti aika vapauttava.

Miksi me teimme säännöt vasta nyt? 😅

Koska pitkään ajateltiin, että “kyllä jo tiedetään”.

Ja kyllähän tiedettiin… teoriassa.

Me ollaan oltu vuosikausia tietoisia siitä, mitä kumpikin tarvitsee ristiriitatilanteissa. Ollaan puhuttu niistä. Ollaan kirjoitettu niitä paperillekin.

Tieto ei ole puuttunut.

Nyt kuitenkin päätettiin, että sitoutumisastetta täytyy nostaa.
Että ei riitä, että tiedetään ja toivotaan – vaan että oikeasti seistään sääntöjen takana, myös silloin kun tunne kuohuu.

Ja silloin fiilis oli tämä:
👉 Tämä ei ole riidan voittamista. Tämä on suhteen suojelemista. 💛

Miltä hyvät riitelysäännöt voivat näyttää? 🧩

Hyvät säännöt ovat:

• konkreettisia – mitä tehdään/mitä ei tehdä

• tasapuolisia – koskevat molempia

• toteutettavia – myös kuormituksessa

Meidän säännöistä pari tärkeintä ovat nämä:

🤝 Sääntö #1: Tila + paluu yhteyteen

Toinen antaa tilaa heti, kun toinen pyytää.

Mutta se, joka pyytää tilaa:

• kertoo milloin palaa yhteyteen

• ja pitää siitä kiinni

Tämä on ollut meille iso juttu, koska riidoissa meillä on ollut eri selviytymistapa:

• toinen tarvitsee tilaa rauhoittuakseen

• toinen haluaa selvittää heti, muuten mieli rakentaa kaaosta

Toiselle tauko on tuntunut hylkäämiseltä.
Toiselle se on ollut elinehto.

Ennen:
toinen painoi päälle → toinen vetäytyi → molempien turvattomuus kasvoi

Nyt:
tauko on sallittu, mutta siihen kuuluu paluu → molemmat saavat tarvitsemansa 💛

Ja ehkä tärkein oivallus:
kumpikaan tapa ei ole väärä – ne vain tarvitsivat yhteisen sillan 🌉

🔇 Sääntö #2: Ei huudeta eikä koroteta ääntä

Meillä on sopimus siitä, että riidassa:

• ei huudeta

• eikä koroteta ääntä

Jos ääni alkaa nousta, se on merkki siitä, että:
👉 joku tarve ei tule kuulluksi

Silloin ei tarvita kovempaa ääntä, vaan tauko.

Lisää ideoita riitelysäännöiksi 💡

Poimi ne, jotka sopivat teille:

• ei nimittelyä, ivaa tai halveksuntaa

• ei “aina/koskaan” -ylilyöntejä

• yksi aihe kerrallaan

• ei keskeyttämistä

• ei toisen ajatusten tulkintaa – käytetään minä-lauseita

• ei riitaa viestillä

• ei yleisöä

• ei mykkäkoulua

• sovittu tapa palata keskusteluun

• riidan jälkeen korjataan

• lopuksi yksi yhteinen oppi

Korjaaminen on riidan tärkein taito 🧩💛

Täydellistä riitelyä ei ole.

Siksi tärkeintä ei ole se, ettei lipsahda – vaan se, miten korjataan.

Korjaaminen voi olla:

• “Tuo tuli rumasti, pysähdyn.”

• “Olin ylikuormittunut, anteeksi.”

• käsi kädelle

• halaus

• katsekontakti

Korjaaminen palauttaa turvan.
Ja turva on se, missä asiat oikeasti ratkeavat.

Riitelykasvatus: lapset huomaavat enemmän kuin luullaan 👀🧡

Lapset aistivat tunnelman, vaikka eivät kuulisi sanoja.

Siksi riitelysäännöt eivät ole vain aikuisia varten, vaan myös lapsia varten.

Lapsi oppii joko:

• että riita = turvattomuus
  tai

• että riita = erimielisyys, joka voidaan korjata

Ja jos lapsi näkee riidan, hän ansaitsee nähdä myös sovun 💛

Miten riitelysäännöt tehdään käytännössä? 📝

1️⃣ Valitkaa rauhallinen hetki
2️⃣ Vastatkaa:

• mikä satuttaa eniten?

• mikä auttaa rauhoittumaan?
  3️⃣ Kirjoittakaa säännöt me-muodossa
  4️⃣ Sopikaa turvalause
  5️⃣ Testatkaa ja säätäkää

Entä jos toinen ei sitoudu? 🫣

Aloittakaa pienestä.
Yhdestä säännöstä.

Ja muistakaa:
sitoutuminen ja harjoittelu riittää – täydellisyys ei 💛

Lopuksi ✨

Riitelysäännöt eivät ole kylmyyttä.
Ne ovat rakkautta arjessa.

Ja jos me teimme nämä vasta yli 20 vuoden jälkeen…
ehkä joku muukin voi tehdä ne tänään 💛

💬
Onko teillä jo riitelysääntöjä – tai mikä olisi yksi, joka voisi helpottaa arkea?

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA:

Omakotitalossa asuminen antaa vapautta ja omaa rauhaa, mutta samalla se vaatii jatkuvaa huolenpitoa.

Kaiken ei tarvitse kuitenkaan olla omilla harteilla ja esimerkiksi Domion kaltainen kiinteistöhuollon ammattilainen voi auttaa pitämään arjen järjestyksessä ilman jatkuvaa stressiä. Oikeilla valinnoilla ja ammattilaisten apua hyödyntämällä oma viikkorytmi pysyy kevyempänä ja ennakoitavampana.

Omakotitaloarki tuo vapautta ja vastuuta

Omakotitalossa asuminen on monen suomalaisen unelma. Oma pihapiiri luo tunteen siitä, että koti on oikeasti omissa käsissä. Samalla arki tuo mukanaan vastuun, joka ei näy aina ulospäin, mutta tarkoittaa monista käytännön asioista huolehtimista.

Kun kaikki käytännön asiat toimivat, omakotitalo antaa vapautta ja omaa tilaa. Mutta heti kun jokin asia prakaa, ongelmat alkavat kasaantua. Tehtävää on paljon, sillä piha, viemärit, lumikasat ja yleinen siisteys eivät pysy kunnossa itsestään.

Moni huomaa jossain vaiheessa, että vastuun määrä kasvaa ajan kanssa kuin varkain, eikä kaikkia asioita ehdi millään hoitamaan kuntoon. Silloin ei ole kyse siitä etteikö pärjäisi, vaan siitä miten omasta arjesta saa kevyemmän ja kestävämmän pitkällä aikavälillä.

Kaikkea ei tarvitse tehdä itse

Omakotitaloasumisessa elää sitkeä ajatus siitä, että kaikesta täytyy huolehtia itse. Aluksi tämä voi tuntua innostavalta ajatukselta, mutta ajan myötä lista tehtävistä töistä kasvaa liian pitkäksi ja oma jaksaminen joutuu koetukselle. Usein kuormitus ei synny yhdestä isosta asiasta vaan monesta pienestä.

Nurmikon ajo, lumityöt, rännien puhdistus, kasvien kastelu ja haravointi vievät aikaa ja energiaa. Kun tehtävät kasaantuvat, ne saattavat alkaa tuntua enemmänkin velvollisuuksilta. YLE:n artikkelin mukaan suomalaiset stressaavat eniten viikonlopun kynnyksellä, joka voisi viitata juurikin kotitöiden loputtomaan työjonoon.

Ajatus vastuun jakamisesta ei tarkoita luopumista omasta kodista vaan huolen keventämistä. Kun osa tehtävistä siirtyy muualle jää enemmän tilaa niille asioille, jotka tuovat oikeasti iloa ja palautumista arkeen. Melko herkullinen ajatus varmasti monen mielestä!

Vastuun jakaminen helpottaa arkea

Kun vastuu ei ole vain oman perheen, arki tuntuu hieman kevyemmältä. Jo pienikin apu säännöllisissä töissä voi vapauttaa yllättävän paljon aikaa ja henkistä kapasiteettia. Usein huomaa vasta jälkeenpäin kuinka kuormittavaa jatkuva työlistan läpikäyminen on.

Vastuun jakaminen tuo mukanaan myös mielenrauhaa. Kun tietää, että tietyt asiat hoituvat ajallaan ilman jatkuvaa valvontaa ei tarvitse kantaa huolta seuraavasta kaatosateesta tai yllättävästä lumipyrystä. Ennakoitavuus on yksi suurimmista arjen helpottajista.

Monelle tärkeintä ei ole täydellinen lopputulos vaan se, että asiat tapahtuvat luotettavasti ja ajallaan. Kun arki rullaa tasaisemmin jää enemmän tilaa olla läsnä kotona eikä vain hoitaa sitä. Lapsiperheissä harvoin muutenkaan on ns. luppoaikaa liiaksi, jolloin kaikki kotiin liittyvät hommat hoituisivat tuosta noin vain.

Kiinteistöhuolto osana sujuvaa arkea

Kiinteistöhuolto mielletään usein taloyhtiöiden asiaksi, vaikka se voi olla suuri apu myös omakotitaloasujalle. Kun tietyt huoltoon liittyvät tehtävät hoituvat säännöllisesti, omakotitalo säilyttää arvonsa ja oma arki pysyy kevyempänä. Kyse ei ole vain korjaamisesta vaan jatkuvasta huolenpidosta kuten lumitöistä.

Säännöllinen huolto tuo myös ennakoitavuutta. Kun pienet asiat tarkistetaan ajoissa vältytään monelta yllätykseltä ja kiireiseltä korjausrumbalta. Se näkyy usein suoraan ajankäytössä ja pitkällä aikavälillä myös kustannuksissa.

Arjen sujuvuus syntyy paljolti myös siitä, ettei kaikkea tarvitse muistaa itse. Kun osa vastuusta on jaettu luotettavalle taholle, koti tuntuu enemmän paikalta, jossa eletään, eikä projektilta, jota jatkuvasti ylläpidetään. Projekteja on elämässä muutenkin jo tarpeeksi!

Ennaltaehkäisy säästää aikaa ja rahaa

Moni huoltoon liittyvä ongelma syntyy pikkuhiljaa. Pienet merkit jäävät huomaamatta, kunnes ne muuttuvat isommiksi ja kalliimmiksi korjauksiksi. Säännöllinen huolto auttaa näkemään nämä asiat ajoissa ennen kuin niistä tulee arkea kuormittavia murheita.

Ennaltaehkäisy ei vaadi jatkuvaa tarkkailua vaan selkeää rutiinia. Kun tietyt asiat tarkistetaan sovitusti ja järjestelmällisesti, vastuu ei kasaannu yhteen hetkeen. Tämä tuo arkeen rauhaa ja vähentää kiireessä tehtyjä ratkaisuja.

Pitkällä aikavälillä pienet huoltotoimet tukevat myös kodin arvoa. Hyvässä kunnossa pidetty asunto ei synny suurista remonttipäätöksistä vaan siitä, että arjen perusasiat toimivat vuodesta toiseen ja mahdollisiin vikatilanteisiin puututaan välittömästi.

Piha ja ulkotyöt kuormittavat yllättävän paljon

Piha tuo omakotitaloasumiseen iloa ja tilaa olla ulkona, mutta samalla se vaatii jatkuvaa huomiota. Usein työt jakautuvat pieniin hetkiin, jotka eivät itsessään tunnu raskailta, mutta yhdessä ne vievät paljon aikaa ja energiaa.

Keväällä ja kesällä riittää mm. nurmikon leikkuuta, siistittävää ja hoidettavaa. Syksyllä lehdet ja sade tuovat omat haasteensa. Kun piha jää hoitamatta, se alkaa nopeasti tuntua taakalta eikä enää paikalta jossa viihtyy ja haluaa viettää aikaa.

Ulkotöissä kuormittaa usein myös ennakoimattomuus. Sää määrittää aikataulun ja kiireet syntyvät usein juuri silloin kun aikaa olisi vähiten käytettävissä. Siksi etenkin pihatyöt ovat yksi ulkoistetun kiinteistönhuollon suurimpia arjen helpottajia.

Vuodenajat määrittävät työn määrän

Omakotitaloasujan arki elää vahvasti vuodenaikojen mukaan. Talvella lumi ja liukkaus vaativat nopeaa reagointia ja keväällä piha herää kerralla täyteen tekemistä. Kesällä ylläpito on jatkuvaa, kun taas syksy tuo mukanaan siivousta ja valmistautumista kylmään kauteen.

Erityisesti talvi paljastaa kuinka haavoittuvainen arki voi olla. Lumityöt ja hiekoitus eivät ole vain mukavuuskysymys, vaan liittyvät suoraan turvallisuuteen, etenkin lapsiperheessä. Suomessa sattuu vuosittain valtava määrä liukastumistapaturmia, kuten THL raportoi sivuillaan.

Kun sää vaihtuu yllättäen, vastuu painaa usein eniten silloin, kun voimavarat ovat vähissä. Arki on paremmin hallittavissa, kun ulkotöihin on olemassa selkeä suunnitelma. Vuodenajat eivät yllätä samalla tavalla kun tietää, että apu on tarvittaessa lähellä ja työt hoituvat ajallaan.

Miten valita oikea huoltoyhtiö oman arjen tueksi?

Luottamus on yksi tärkeimmistä kriteereistä huoltoyhtiötä valittaessa. On helpottavaa tietää, että sovitut asiat hoituvat ilman jatkuvaa perään katsomista ja tarkastelua. Oikea huoltoyhtiö ymmärtää perheen tarpeet ja arjen rytmin, sekä myös toimii näiden ehdoilla, eikä vain oman aikataulunsa mukaan.

Pitkäjänteinen yhteistyö tuo turvaa. Kun sama toimija tuntee oman pihapiirin, istutusten paikat ja kiinteistön yksityiskohdat, työn laatu paranee ja arki kevenee kummasti. Monelle ratkaisevaa on se, että apu on saatavilla silloin kun sitä oikeasti tarvitaan.

Pienet päätökset keventävät arkea pitkällä aikavälillä

Omakotitaloasumisen ei tarvitse tuntua jatkuvalta selviytymiseltä. Kun vastuita jakaa harkitusti ja arkea tukevat ratkaisut tehdään ajoissa, koti säilyy paikkana jossa on hyvä olla. Usein suurin muutos syntyy pienistä päätöksistä, jotka vapauttavat aikaa ja tilaa elämän tärkeille asioille, esimerkiksi perheelle.

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA: