Kirjoittanut: Emmi

Rikoksesta on nyt reilu puoli vuotta, tarkkaan ottaen yli kahdeksan kuukautta. Siis siitä rikoksesta, kun tuntematon mies hyökkäsi kadulla kimppuuni, kun olin kävelylenkillä. Hän kuristi minua ja yritti raiskata minut. Pääsin pakoon. Koko tarinan voit lukea täältä. Loppuun linkkaan rikokseen liittyvät muut kirjoittamani postaukset. Tässä postauksessa kerron, miten toipuminen on edennyt ja mitä nyt kuuluu minulle rikoksen suhteen.

Elämää vaikeuttavat asiat

En ole vieläkään 100 prosenttisesti toipunut, ja oikeastaan en tiedä, voinko edes odottaa täydellistä toipumista. Se jää nähtäväksi. Seuraavaksi listaan asioita, jotka kertovat keskeneräisestä toipumisestani.

Muualla kuin kotona tai tutussa paikassa liikkuessa tarkkailen jatkuvasti ihmisiä. Olen huomannut, että sosiaalisten tilanteiden jälkeen olen paljon väsyneempi kuin koskaan ennen olen ollut. Luulen sen johtuvan tuosta koko ajan varuillaan olosta. Maski-aika on tuonut huomattavasti lisähaastetta minulle, sillä en näe ihmisten mikroilmeitä kasvoista. Julkisilla paikoilla liikkuessa siis katselen aktiivisesti ympärilleni ja mielessäni on koko ajan sekä taistelu-, että pakenemissuunnitelma.

Ensimmäiset seitsemän kuukautta kieltäydyin junalla menosta, sillä sen ahtaus on ahdistanut minua. Nyt olen kuitenkin jo muutamia kertoja uskaltautunut junaan. Myös hississä kulkeminen tuntemattomien kanssa on todella ahdistava kokemus, ja hissejä pyrin välttämään muutenkin.

En ole edelleenkään uskaltanut lenkkeillä asuinalueemme ulkopuolella yksin – ja meidän asuinalue on todella pieni: sen kiertää ehkä vartissa kokonaan.

Pimeä ulkona on kaameaa. Se muistuttaa vahvasti tuosta tammikuisesta kauhuillasta, joten se on suuri haaste minulle tänä syksynä ja talvena.

Kun lähden ajamaan autolla, en enää joka tilanteessa kurkkaa takaluukkuun tai takapenkeille ovia avaten. Valoisalla riittää, että kurkkaan lasien läpi, mutta pimeällä edelleen avaan ovet ja teen tutkimukset taskulampulla. Kerran lähdin ajamaan 50 kilometrin matkaa illalla myöhään yksin niin, että en ollut muistanut kurkata takaluukkuun enkä takapenkeille – ja olin koko matkan aika paniikissa. En voinut myöskään enää pysähtyä kurkkaamaan, sillä pimeässä tien varteen pysähtyminen olisi ollut sekin myös kaameaa. Eli oli pakko valita, ajelenko ahdistuneena vai pysähdynkö ja otanko riskin, että jotakin tapahtuu tien varressa… Valitsin ahdistuksen.

Jos joku tulee samaa matkaa minun kanssani pitkään (kävellen, pyöräillen, jopa autolla), niin mielessäni pyörii heti, että minua seurataan ja vainotaan.

Jos joku kävelee tietystä kulmasta takaapäin nopeasti vierelleni, hätkähdän niin paljon, että se, mitä minulla onkaan kädessä silloin, tippuu lattialle huudon saattelemana. Tätä tapahtuu myös kotona. Luulen, että kulma on juuri se kulma, josta päälleni hyökättiin ja se on jäänyt kehoni muistiin.

En pysty istumaan missään kahviloissa, koulutuksissa tms. paikoissa sellaisilla paikoilla, joista en näe koko tilaa ilman, että ahdistun (joudun silti tekemään niin, sillä välillä ei vain ole vaihtoehtoja).

Näen eniten unia, joissa minua jahdataan, kuristetaan tai tapetaan.

Miten olen edistynyt

Näin kun asioita kirjoittaa auki, niin voi ehkä kuulostaa siltä, että toipuminen ei ole edistynyt juurikaan. Mutta on se!

Enää en näe ”näkyjä”, kuten hirviöiden päitä ihmisten päiden tilalla.

Pystyn ottamaan vastaan niskahierontaa niin, että hieroja (mieheni) seisoo takanani. Enää en mieti jatkuvasti, että kohta minut kuristetaan.

En tarkistele enää jatkuvasti, että kotimme ovet ovat lukossa ja ikkunat kiinni. Kun olen yksin kotona, laitan kyllä kaikki ovet ja ikkunat kiinni, mutta varmistelu on jäänyt pois. Myös illalla on todella tärkää saada tietää, että ovet ja ikkunat ovat kiinni.

Melko harvoin enää tarkistelen sängynalusia, vaatehuonetta, kaappeja… Silloin tällöin kyllä, mutta harvemmin enää.

Yölliset vessareissut ovat paljon helpompia kuin ennen. Enää syke ei nouse pimeässä pissalle menosta ihan niin hurjasti kuin aiemmin ja saan unen päästä kiinni pikkuisen helpommin vessareissun jälkeen.

Millainen olo on nyt?

Kun mietin rikosta, en enää heti purskahda itkuun, mutta saatan kyllä itkeä, jos mietin sitä vähänkään syvällisemmin. Olo on luottavainen sen suhteen, että kehoni ja mieleni ottavat oman aikansa toipumiseen, enkä koe tarvetta paranemista keinotekoisesti kiihdyttää. Tasaisesti joudun kyllä etenemään eteenpäin, sillä epämukavuusalueita koen melkein päivittäin. Mutta runnomalla en itseäni paranna, siitä voi syntyä vielä pahempaa jälkeä.

https://readysteadyflow.vaikuttajamedia.fi/2020/01/27/ensimmaiset-kaksi-viikkoa-rikoksen-uhriksi-joutumisen-jalkeen/

https://readysteadyflow.vaikuttajamedia.fi/2020/02/15/vinkkeja-sinulle-jonka-laheinen-on-joutunut-pahoinpitelyn-tapon-yrityksen-tai-raiskauksen-uhriksi/

https://readysteadyflow.vaikuttajamedia.fi/2020/05/03/nelja-kuukautta-rikoksen-uhriksi-joutumisen-jalkeen/

Kirjoittanut: Emmi

Varapuu on varmaan teillekin tuttu, jos olette aiemmin meidän blogia lukeneet. Olemme tehneet monta yhteistyökirjoitusta Varapuun kanssa liittyen heidän valmennuksiin. Niin tyytyväinen olen Varapuun valmennuksiin ollut, että hain mukaan heidän Valmentajavalmennukseenkin. Kun vuodenvaihteessa huomasin Valmentajavalmennuksen alkavan juuri samaan aikaan kun aloitin yrittäjänä täysipäiväisenä, tuntui mukaanlähtö aika itsestäänselvältä! Valmentajavalmennukseen valitaan valmennettavat hakemusten perusteella. Ensimmäinen lähiopiskelujakso Valmentajavalmennusta on takana ja sain idean, että tulisin kertomaan teillekin tästä valmennuksesta. Lukijoinani varmasti on valmentajia ja valmentajiksi haluavia.

Varapuu, 10times oy ja Valmentajavalmennus

Varapuu on osa 10times Oy:n valmennusliiketoimintaa. Varapuu tarjoaa rahankäytön, sijoittamisen ja vaurastumisen valmennuksia. Linkkaan tekstin loppuun kaikki kirjoitukset, jotka olemme tehneet yhteistyössä Varapuun kanssa, jotta kiinnostuneet voisivat sieltä kurkkia meidän kokemuksia Varapuun valmennuksista. Varapuu tarjoaa myös paljon ilmaista opiskelumateriaalia (nämä löytyvät varapuu.fi sivujen opi ilmaiseksi -kohdasta).

10times Oy on jo monen vuoden ajan kouluttanut valmentajia vuosittaisessa Valmentajavalmennuksessa. He ovat löytäneet hyvän ja tarpeellisen markkinarakosen, sillä Suomessa tällaisella konseptilla olevaa valmennusta ei muilta löydy. Valmentajavalmennus keskittyy noin vuoden kestävässä valmennuksessa kaikkiin valmennusliiketoiminnassa tarvittavien palasten läpikäymiseen. Valmennusliiketoiminnan palaset ovat valmentaminen, vaikuttaminen ja tuotteistaminen, myynti, markkinointi ja asiakaspalvelu sekä budjetointi, kassavirta ja järjestelmät. Valmentajavalmennus tähtää siihen, että kukaan tuon valmennuksen läpikäyneistä ei jää tähdenlennoksi, wannabe -valmentajaksi tai kaikkea kaikille- valmentajaksi.

Ensimmäiset lähiopetuspäivät

Elokuussa vietimme valmentajavalmennuksen ensimmäisiä lähiopetuspäiviä Tampereella. Odottavin mielin saavuin paikalle. En tuntenut ketään muuta valmennettavaa ennakkoon, joten varsinkin ensimmäinen päivä kului tiiviisti toisiin tutustuen ja koulutukseen sisältöihin orientoituen. Valmentajamme Mikko Sjögren, Timo Risku ja Ilkka Koppelomäki sentään olivat minulle tuttuja edellisistä valmennuksista. Ja nämä valmentajat olivatkin itse asiassa yksi syy, miksi päätin lähteä Valmentajavalmennukseen mukaan: luotan heidän ammattitaitoonsa valmennusasioissa sataprosenttisesti ja tiesin, että heidän vetämissä valmennuksissa viihtyy jokainen. Eikä ensimmäiset päivät olleet lainkaan pettymys. Nyt voin huokaista tyytyväisyydestä, että päätin lähteä mukaan! Ensimmäisinä päivinä meitä koulutti Mikko ja Timo.

Noin parikymmenpäinen valmennettavaporukkamme oli aika monipuolinen: meitä oli laajalti eri aloilta, olemme eri vaiheissa yrittäjyystaipalettamme ja eri iätkin taisivat olla edustettuina aina kolmestakympistä eläkeikään asti. Tämä on ihan parasta, jotta näkökulmiakin löytyy keskusteluihin enemmän! Tämä valmennus ei ole pelkkää valmentajien showta, vaan he ovat sisällyttäneet päiviin paljon keskustelua, tehtävien tekoa ja ihan konkreettista valmentamisen harjoitteluakin. Valmennusliikentoimminan eri osa-alueisiin perehdymme pikkuhiljaa tietämystä syventämällä. Lähiopetuspäivien lisäksi Valmentajavalmennukseen kuuluu myös webinaareja ja välitehtäviä.

Varapuun päävalmentaja Mikko Sjögren. Kuva: Varapuu

Lähiopetuspäivät ovat aina kahden päivän settejä, ja se tarkoitti ainakin nyt ensimmäisessä setissä sitä, että ensimmäisen päivän virallinen kesto oli aamukympistä iltakasiin. Sen jälkeen menimme porukalla saunaan ja iltapalalle. Seuraava aamu alkoi kasilta ja loppui neljältä. Intensiiviset päivät olivat siis kyseessä – ja ehkä se on myös yksi tämän valmennuksen tarkoituskin: hioa meidän porukka yhteen myös yhteisen vapaaillan avulla.

Mitä odotan Valmentajavalmennukselta?

Odotan kokonaisvaltaista tietämystä valmentamisesta. Odotan sellaista tietämystä, jonka avulla voin entistäkin rohkeammin ja vakaammin jatkaa taapertamistani valmennuskentällä. Ehkäpä saan itsevarmuutta valmentamiseen ja esiintymiseen. Valmentajavalmennus ei välttämättä tule olemaan mikään iisi läpihuutojuttu, sillä jo ensimmäisten päivien aikana minua ja uskomuksiani haastettiin melko tavalla (kiitos vain Timo tiukoista kommenteistasi ja kysymyksistäsi 😀 ). Uskon siis, että Valmentajavalmennuksen avulla löydän vielä varmemmin oman paikkani valmentajakentällä, kun pystyn poistamaan kaikki haitalliset, esimerkiksi myymiseen, liittyvät uskomukseni ja korvaamaan ne oikeasti hyödyllisillä ajatuksilla.

Sitten on asioita, jotka minua eivät niinkään kiinnosta, kuten budjetointi ja kassavirta, ja niitä käsiteltäessä en ehkä ilosta hihku, mutta tiedostan, että nekin ovat niin elintärkeitä osa-alueita valmentajabisnekselleni, että on parasta alkaa pikkuhiljaa kiinnostamaan yhä enemmän myös nuo teemat.. Ehkäpä Valmentajavalmennus ratkaisee tämänkin ongelman ja taikoo minuun kiinnostuksen myös näitä asioita kohtaan 😎

Kohti parempaa valmentajuutta! Kuvaaja: Leena Waren Vaatteet saatu lainaan Marjaana Taskiselta, Me&I-myyjältä.

Kuten huomaatte, olen aika innoissani tästä valmennuksesta, ja siksi päätin teillekin tästä kirjoittaa. Jos seuraavatkin lähiopetuspäivät saavat minuun uusia ajatuksia, saatan tulla jakamaan ajatuksiani teille niistäkin päivistä. Ajattelin, että tästä valmennuskokemuksesta olisi kiva jättää itselleni pieniä muistiinpanoja pitkin matkaa (ehkäpä siis tänne blogiin?), joihin sitten ehkä palailla myöhemmin.

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA: IG: @emmianniinajansson / FB: @readysteadyflowblog

MUITA TEKSTEJÄ VARAPUUN VALMENNUKSISTA:

https://readysteadyflow.vaikuttajamedia.fi/2019/09/28/pitaisiko-rahasta-olla-kiinnostunut/

https://readysteadyflow.vaikuttajamedia.fi/2019/10/12/haluatko-tulla-taitavaksi-rahan-kanssa/

https://readysteadyflow.vaikuttajamedia.fi/2019/11/24/haluatko-sinakin-tehda-rahaa-sijoittamalla/

https://readysteadyflow.vaikuttajamedia.fi/2020/02/24/kannattaisiko-sinunkin-sijoittaa-raaka-aineisiin-ja-arvometalleihin/

https://readysteadyflow.vaikuttajamedia.fi/2020/04/11/haluaisitko-sinakin-tuuppauksen-bisneksesi-alkutaipaleelle/

https://readysteadyflow.vaikuttajamedia.fi/2020/05/01/pitaisiko-sinunkin-kiinnostua-asunto-ja-kiinteistosijoittamisesta/

https://readysteadyflow.vaikuttajamedia.fi/2020/06/14/haluaisitko-sinakin-tehda-liiketoiminnalla-itsellesi-lisatuloja/