Vuosi rikoksen uhriksi joutumisen jälkeen
8
Tämän tekstin kirjoittamista olen tavallaan odottanut. Olen odottanut sitä, että kamalan rikoksen uhriksi joutumisesta olisi vuosi ja minä olisin jo suurimmaksi osaksi toipunut. No, olenko minä toipunut? En ole, en ainakaan kokonaan. Paljon, tosi paljon olen silti mennyt eteenpäin. Koska en tavallaan halua alkaa kaivelemaan vanhoja tuntemuksia liiaksi, niin linkkaan vanhat postaukset teille tähän luettavaksi (pääset lukemaan, kun klikkaat otsikkoa). Osaksi toipumista on hidastanut kaikenlaiset muut isot murheet ja huolet vuoden aikana, jotka ovat lisänneet kuormitustani lisää ja vieneet voimavaroja rikoksesta toipumiselta.
Elämäni kamalin kokemus: tuntematon mies hyökkäsi kimppuuni kävelylenkillä
Ensimmäiset kaksi viikkoa rikoksen uhriksi joutumisen jälkeen
Neljä kuukautta rikoksen uhriksi joutumisen jälkeen
Kahdeksan kuukautta rikoksesta
huonoja Asioita, jotka ovat jääneet arkeeni rikoksen jälkeen
Pimeys pelottaa enemmän kuin ennen rikosta.
En ole uskaltanut vieläkään lenkkeillä yksin asuinalueemme ulkopuolella.
Kaikki tuntemattomat ihmiset ovat potentiaalisia uhkia minulle.
Taistelu- ja pakenemissuunnitelmat ovat edelleen mielessäni, niin kotona ollessani kuin liikkuessani muualla.
Olen tarkka istumispaikastani koulutustiloissa, kahviloissa jne.
Mietin edelleen rikoksen tekijän motivaatiota ja sitä, mitä hän itse miettii nyt teostaan.
Turvallisuudentunteeni ei ole vieläkään 100 prosenttinen ja se on alttiimpi uudelleen rikkoutumaan nyt ollessaan vielä rakentumisvaiheessa.
Näen paljon unia liittyen takaa-ajoon, kuristamiseen ja raiskauksen yrittämiseen.
Pelästyn todella paljon edelleen yllättäviä ääniä ja näkyjä (esim. varjoja, erityisesti, jos ne tulevat takaa samasta kulmasta kuin mies tuona iltana takaatani.)
En uskalla pitää kovinkaan kauaa silmiäni kiinni ollessani suihkussa tai pestessäni kasvoja.
Tarkistan illalla ovet lukkoon, muuten en missään nimessä saa unta. Myös yksin päivisin kotona ollessa minulle on tärkeää, että ovet ovat lukossa ja jopa turvalukossa.
Rikoksesta ei ole seurannut vain huonoa
En voi edelleenkään sanoa, että ”onneksi näin kävi minulle”, en todellakaan. Mikään rikoksen jälkeisistä, rikoksesta tavalla tai toisella johtuvista hyvistä kokemusta ei tarkoita sitä, että rikoksen uhriksi joutuminen olisi ollut sen arvoista. Mieluummin siis pyyhkäisisin rikoksen pois menneisyydestäni, kuin ottaisin ne muutamat hyvät asiat eläämääni, jotka olen saanut. Mennyttä ei kuitenkaan saa tekemättömäksi, joten onneksi osaan nähdä myös positiivisia asioita rikoksen jälkimainingeissa.
Kulunut vuosi on todella näyttänyt sen, kuka oikeasti välittää minusta. Kun ihmiselle se kaiken perusta ja tärkein asia, turvallisuuden tunne, viedään kokonaan pois ja joku yrittää riistää henkesi, tarvitaan muita ihmisiä lähelle rakentamaan yhdessä takaisin sitä turvallisuutta. Kiitos teille, jotka olette jääneet ja auttaneet.
Olen pohtija, ajattelija, jopa filosofisoija. Olen taatusti kehittänyt ajatteluani potenssiin kymmenen tämän vuoden aikana. Kysymyksiä on ollut valtavasti ja suurimman osan niistä olen pyöritellyt omassa päässäni – onneksi hieman myös muiden ihmisten kanssa.
Osaan kohdata samankaltaisia rikoksia kokeneita ihmisiä nyt paremmin. Ja jossakin vaiheessa ehkä pääsen jopa puhumaan näistä asioista esimerkiksi vertaistukiryhmille.
Tiedän, että selviän ihan älyttömistäkin jutuista, niin fyysisesti kuin henkisestikin. En lamaantunut, vaan taistelin ja pääsin pakoon. Olen vuoden aikana tehnyt myös valtavan työn henkisesti. Osaan siis olla ylpeä itsestäni.
Olen oppinut, että elämä voi yllättää todella kamalalla tavalla. Samalla olen päätellyt, että miksipäs elämä ei voisi yllättää myös todella hyvällä tavalla.
Kaiken tarkoitus ja uhrina olo?
Onko kaikella tarkoitus, myös sillä, että juuri minä jouduin kuristetuksi ja raiskauksen yrityksen kohteeksi?
Miksi juuri minä?
Olinko minä jostakin syystä ansainnut tämän teon? Mistä syystä?
Vai onko maailma vain sattumia täynnä ja nyt vain sattui niin, että tammikuun pimeänä iltana hullu mies päätti jostakin kummasta mielijohteestaan hyökätä päälleni, kun minä satuin olemaan sopivasti siinä hänen edessään kävelemässä? Että periaatteessa se olisi voinut olla ihan kuka tahansa muukin siinä edessäkävelijä?
Olenko minä vain uhri vai olenko minä jollakin tasolla syypää tekoon? Vetikö minun energiani tuon miehen energian kimppuuni? Näytinkö pelkoni, jolloin mies uskalsi hyökätä kimppuuni?
Olisinko voinut jollakin tavalla estää tapahtuneen? Miten? Miksi en tehnyt sitä?
TULE MOIKKAAMAAN MYÖS MUUALLE:
FB: @emmianniinablog
Syksyn laulutuntien jälkeinen haikeus – ihastuin laulamiseen taas, kiitos Musiikkikoulu Demo!
Kaupallinen yhteistyö: Musiikkikoulu Demo
Enpä olisi uskonut, että tämän Musiikkikoulu Demon kanssa tehtävän yhteistyön viimeistä kirjoitusta kirjoitan näin haikein mielin, ohhoh! Kun marraskuussa suljin viimeisen kerran zoom-laulutunnin Tiinan kanssa, ihan rehellisesti sanottuna meinasi itku tulla! Olin siis kolmentoista laulukerran aikana tykästynyt laulutunteihin ja itse laulamiseen ihan kunnolla! Tästä voit lukea laulutuntien aloittamisesta ja tästä voit lukea puolivälin fiiliksistäni. Nyt kerron teille yhdessä laulunopettajani Tiinan kanssa yleisesti laulutuntien sisällöstä, menetelmistä, joita me käytimme sekä edistymisestäni ja tietenkin viimeisistä fiiliksistäni.
Laulutuntien sisältö yleisesti
Laulutuntien sisältö voi vaihdella paljonkin laulajasta ja tavoitteesta riippuen. Toiveita ja tavoitteita käydään läpi yleensä ensimmäisellä kerralla, jotta yhteinen sävel opiskeluun löytyisi helposti. (Myös opetussuunnitelma toki ohjaa lauluopintoja.) Laulunopetuksen ytimessä laulamisen ilon lisäksi Tiinan mielestä on se, että opetellaan taloudellinen tapa laulaa sekä hyvä tekniikka – ne mahdollistavat vapaan laulullisen ilmaisun sekä terveen ja kestävän äänenkäytön koko elämän ajalle. Niiden kautta laulamisesta tulee usein myös paljon hauskempaa ja helpompaa! Laulutuntien sisältöön kuuluu ääniteknisten asioiden käsittely (esim. kehon toiminta, äänen puhtaus, sointiväri, ilmanpaineen kontrolli, äänihuulten toiminta jne.) sekä musiikillisten ja ilmailullisten asioiden käsittely (esim. rytminkäsittely, teksti, ilmaisu, eri tyylilajit, improvisaatio, soundit, kehonkieli yms.). Laulutunneilla voidaan käsitellä myös esimerkiksi omien kappaleiden kirjoittamista ja esiintymistä. Musiikilliset ja tekniset asiat toki kulkevat laulaessa aina käsi kädessä, musiikki ja ilmaisu edellä. Myöskään kaikkia näitä edellä mainittuja asioita ei todella kerkeä käymään läpi jokaisella tunnilla, ja työstettävät asiat valitaankin aina oppilaan tarpeen ja kehityksen mukaan.
Ääniharjoitukset ovat oleellinen osa laulutuntia, sillä niiden avulla harjoitellaan uusia ja vahvistetaan olemassa olevia äänenkäytöllisiä taitoja. Ääniharjoitteita on todella paljon, mutta seuraavaksi kerron, mitä me mm. käytimme. Hengityksen ja kehon toiminnan harjoitteista käytimme erilaisia hengitysharjoituksia mm. kireyttä aiheuttavan pintahengityksen poistamiseksi, ss- ja zz- treenejä kehon aktivointiin ja uloshengityksen kontrolliin sekä kuminauhan ja tasapainolaudan hyödyntämistä kehon oikeanlaisen aktivaation löytämiseksi. Tavoitteenamme oli, että saisin äänen voiman ja tuen rennosti kehosta, en kurkunpäästä.
Ääniharjoituksiin kuuluvat myös erilaiset täryt, joita käytimmekin paljon tunneilla (huulitäry, kielitäry eli r ja rasberry). Teimme usein myös erilaisia konsonantti-vokaaliyhdistelmiä yhdistettynä erilaisiin melodisiin kulkuihin, kappaleiden melodioihin tai liukuihin. Jokaisella meistä on täysin omanlaisensa lauluinstrumentti ja jokaisen äänen vahvuudet ja heikkoudet ovat yksilöllisiä, joten ääniharjoitteet vaihtelevat usein oppilaasta riippuen. Tiina kertoi, että minun kanssani hän haki eri harjoitusten kautta esimerkiksi äänen kiinteyttä (ei höngitä ja päästetä ääntä huokoiseksi).
Nämä tekniset asiat saattavat ensilukemalta tuntua vähän pelottavilta, mutta ei hätää niiden kanssa; laulutunneille osallistujan ei etukäteen tarvitse tietää mitään näistä asioista, sillä opettaja kyllä kertoo niistä kaiken tarvittavan ja yhdessä niitä harjoitellaan. Harjoitusten sanoittaminen tälla tavalla tässä tekstissä toivottavasti vain kertoo teille sen, että laulunopiskelu on oikeasti monipuolista ja laulunopettaja on todella ammattitaitoinen omassa työssään.
Joka tunnilla myös tietenkin aina lauletaan! Kaikki mitä me treenasimme ääniharjoitteiden avulla tähtäsi siihen, että saisin ne samat asiat tuotua myös kappaleisiin joita lauloimme ja sitä kautta laulaa kappaleet paremmin ja rennommin. Tiinan kanssa valitsemiani kappaleita, joita yhdessä harjoittelimme, olivat Johanna Kurkelan Sun särkyä anna mä en, Ultra Bran Minä suojelen sinua kaikelta, Paula Vesalan Älä tuu siihen droppaa mun tunnelmaa sekä Laura Närhen Mä päästän sut pois. Kappaleet olivat keskenään kivan erilaiset ja koin, että kaikkien kappaleiden laulaminen helpottui paljonkin treenaamisen myötä ja niistä löytyi vaikka mitä ulottuvuuksia.
Minun puolivuotinen Tiinan sanoin
Tiinan mukaan keskityttiin pitkälti perustekniikkaan, jotta lauluäänenkäytöstä saadaan kiinteämpää, kantavampaa ja kestävämpää (ja tätä kautta myös hauskempaa!). Hengityksen kanssa on tehty töitä, jotta ei hengitetä instrumenttia lukkoon/kireäksi ja saadaan kehon potentiaali käyttöön. Kehon aktivointia ollaan harrastettu monin eri keinon, jotta on löydetty lisää rentoa voimaa äänenkäyttöön, uloshengityskontrollia (eli sitä tukea) ja vapautta kurkunpään alueelle. Ollaan haettu aktivaatiota myös tekstiin ja tekstin kautta, sekä puhuttu hieman sointitiloista ja etisyydestä. Tiinan mukaan kehitystä on selvästi tapahtunut kaikilla mainituilla osa-alueilla, ja minun tietoisuuteni lauluinstrumentistani on kuulemma vahvistunut tosi paljon.
Tiina sanoi, että jatkossa voisi toki syventää ja kartuttaa minun teknistä osaamistani (sitä työtä voi tehdä aina, jotta lauluilmaisu helpottuu), ja lähteä tutustumaan syvemmin myös muihin musiikillisiin asioihin (rytminkäsittely, erilaiset soundit, tyylilajit). Tämän puolikkaan vuoden tyypillisyydestä Tiinan on vaikea sanoa mitään tarkkaa, koska jokainen laulaja ja jokainen ääni on erilainen. Mitään suuria yllätyksiä ei kuitenkaan Tiinan mukaan tullut. Lähtökohdat ja esimerkiksi oppimistyylit voivat erota toisistaan tyystin, joten jokaisen matka on henkilökohtainen. Mutta oikein hyvin saatiin kuulemma kuitenkin asioita etenemään.
Jatko kiinnostaisi, ehdottomasti
Lauluharrastus oli ehdottomasti minun juttu – ja etänä se sopi arkeeni oikein loistavasti. Epäilemättä syksyn yksi parhaimmista jutuista minun elämässäni olivat laulutunnit. Ne tarjosivat minulle oman pienen hetken joka viikko, sain kokea onnistumisen tunteita edistyessäni ja ihan vain yksinkertaisesti: laulaminen oli tosi kivaa Tiinan kanssa ja vähän samalla tavalla kuin urheilun jälkeen, niin laulamisen jälkeen minulla oli aina superhyvä olo! Myös äänenkäytön suhteen olen paljon varmempi kuin aloittaessani laulutunnit. Totisesti harkitsen jatkoa laulamisharrastukselle, kun sen makuun pääsin! Kiitos Musiikkikoulu Demo upeasta yhteistyöstä ja kiitos Tiina todella hauskoista ja hyödyllisistä laulutunneista!
Musiikkikoulu Demon kevätlukukausi starttaa 11.1.2021. Kerkiät siis vielä ilmoittautumaan laulutunneille, tai muille musisointitunneille!
”Musiikkikoulu Demossa pääsevät kaikki yli 7–vuotiaat musiikista kiinnostuneet harrastamaan, sillä pääsykokeita ei pidetä. Tärkeintä opetuksessamme on hyvä meininki, soittamisesta ja laulamisesta nauttiminen! Sinä asetat omat tavoitteesi. Haluat sitten soitella omaksi iloksesi tai tähdätä esiintymislavoille – me autamme sinua toteuttamaan unelmasi.” (Demon nettisivut)
Musiikkikoulun etäopiskelusta voit lukea enemmän täältä: KLIK!
P.S. Jos et halua sitoutua koko kaudeksi, mutta musiikkiharrastus kiinnostaa, niin Musiikkikoulu Demo tarjoaa myös 5X-paketteja, niihin pääset tutustumaan täältä: KLIK!
Kaikki postauksen kuvat: Musiikkikoulu Demo
NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA: IG @emmianniinajansson FB: @emmianniinablog