Totaalinen kyllästyminen raskaana olemiseen.

Nukkuessa torkkuessa vasemmalta oikealle kyljelle, oikealta
vasemmalle kyljelle kääntyminen kahden minuutin välein.
 
Loppuraskauden vaivojen huipennus levottomien jalkojen
oireyhtymään. Kiitos sen, nukahtamiseen menee monta tuntia, mies joutuu
kantamaan märkiä pyyhkeitä jalkojeni päälle ja kuuntelemaan rauhatonta
alaraajojen liikehdintää koko yön.
 
Huokaus ja helpotus, kun ilmalämpöpumppu vihdoin saapui
kotiimme!
 
Raskausselittelyjen pikkuhiljainen perille meno
Pikkusankarille. ”Äiti, tanssitaanko, silleen hurjasti?” Mietintätauko. ”Ei kun
mä tanssinkin Isonallen kanssa, kun äitillä on toi vauva mahassa.”
 
Kesäflunssa nro 2. Aaaaaaaarhg.
 
Sellaiset liitoskivut, että touhukkaimpien päivien iltoina ei
kannata särkyviä esineitä käsissään kannella eikä sohvalta pääse ylös ilman virtahepokarjaisuja
ja apukäsiä.
 
Rentoutuminen harjoitussuppareita kohtaan: voin tyhjentää
tiskikoneen loppuun ja jatkaa kävelylenkkiä, vaikka supparit kummittelevatkin
mahassa.
 
Unelmointi vatsalla olosta, normaaleista vaatteista, painimisesta Pikkusankarin kanssa, mieheni
sylikaappaukseen pääsystä…

Viimeistenkin raskaudenaikaisten ruokahimotusten –ja inhotusten
laimentuminen.

Niin se uusi maha-arki sitten alkoi. Ja ennusteeni toteutui: tämä äiti ON nukkumaanmenovalmis iltapuolikasi. Kyllä vatsanseutua kiristää ihan eri tavalla, kun joutuu koko päivän ajamaan sillä ainoalla mahdollisella, paljon neuvotellulla, autotiellä sohvan alta, noukkimaan heitettyjä tippuneita ruokamuruja lattialta ja leikkimään elefanttia, joka pienen pomon mielestä ei vaan mitenkään voi olla seisova elefantti.

Mutta. Kyllähän se arki on ihanaa mahtavan Pikkusankarin kanssa. En muistanutkaan, miten paljon siitä voi saada irti.

Olo on kuitenkin semmoinen, että olen valmis. Valmis synnyttämään. Niin valmis kuin vain voin olla. Synnytyspelkoaiheisia kirjoja on luettu, monesta asiasta otettu selvää, tarvittavia apukeinoja hankittu, käyty pelkopolilla juttelemassa, kuunneltu synnytys-cd:tä, rentouduttu, mietitty eri tilanteita ja niistä selviämisiä, saatu tukea monelta ystävältä…

Vauva, isoveljesi jo odottaa malttamattomana keksien sinulle kivoja nimiä kuten ökköpöllönöllö, isi hioo perinnekehtoa ja äiti tukehtuu raskauden lisäämään kuumuuteen. Ihan vähän aikaa enää, niin olet täysiaikainen – ja niiiiiin tervetullut meidän perheeseen!