Teenpä tänään hieman erilaisen postauksen. Olen muutaman kerran nähnyt blogeissa kauppakassipostauksia, ja nyt räväytän minä verkkokalvoillenne häpeilemättä meidän ihan perusarkiviikko-ostokset. Eikö kaikkien mielestä olekin hauska aina välillä kurkkia toisten ostoskoreihin ja jääkaappeihin…? 😀 Mitä me siis valitsemme kaupasta reilulla satasella?

Yleensä meillä on kauppalistarunko mukana kaupassa, ja sen ulkopuolelta nappaamme sitä, mitä koetaan tarpeelliseksi/unohtui kauppalistalta/haluamme. Pojat vinkuvat välillä jotakin, tällä kertaa kirsikkatomaatteja, ja niitä he myös saivat. Ja niitä pitikin sitten heti päästä maistelemaan…

Loppusumma olisi toki ollut paljonkin alempi, jos emme olisi ostaneet pääasiassa luomua. Siinä siis voisi säästää, mutta koska koemme luonnonmukaisuuden tärkeäksi arvoksi, niin maksamme siitä aina silloin, kun tuotteet eivät ole kohtuuttoman kalliita verrattuna normaaleihin tuotteisiin.

Ainoa, mikä ostoslistalla oleva ei tullut meidän perheelle, olivat lonkerot 😀 Ne mies vei kaverilleen soittokämpälle. Mutta toki, niiden tilalla olisi voinut olla olutta (miehen suosikki alkoholillisista juomista) tai viiniä (yhteinen suosikkimme alkoholillisista juomista). Ja niin, ostoskorista puuttuvat esim. kananmunat, jotka ostamme aina luomupiiriltä. Erikoisempia jauhoja, pähkinöitä ja muuta sellaista tilaamme nettikaupasta. Joten vaikka tämä peruskauppakorimme onkin, niin tämä ei yksistään kerro sitä, mitä me syömme viikon aikana.

Juurihan vasta istuin
autossa takapenkillä matkalla mökille, sylissäni my little ponyt
ja mielessä suunnitelmat siitä, kenet niistä vien ekana uimaan.

Juurihan vasta juoksin koulusta kotiin heittäen repun
selästä nurkkaan, jotta pääsisin kävelyttämään koiraamme.

Juurihan vasta matkustin ensimmäisen pitkän junamatkan
siskoni luo hänen opiskelukaupunkiinsa monen sadan kilometrin
päähän.

Juurihan vasta sain ensikosketuksen vauvoihin sylittelemällä
rakasta, vastasyntynyttä kummipoikaani.

Juurihan vasta minun ja mieheni katseet kohtasivat ensi kertaa ja
rakkauden huuma täytti sieluni salamannopeasti.

Juurihan vasta vanhempani painoivat oven kiinni perässään,
ja jäin ypöyksin itkemään ensimmäiseen omaan asuntooni
lattialle romahtaneena.

Juurihan vasta me miehen kanssa soittelimme keskellä yötä
kolmen tunnin maratoneja 400 kilometriä välillämme, ikävä rintaa
raastaen.

Juurihan vasta katsoin miestäni alttarilla silmiin ja tahdoin.

Juurihan vasta ponnistin tuskan, hien ja huudon saattelemana
esikoisemme maailmaan.

Juurihan vasta huokaisin helpotuksesta katsellessani maisterin
papereitani.

Juurihan vasta otin vastaan ensimmäisen vakituisen
työpaikkani.

Juurihan vasta silitin isoa mahaani ja puhuin kuopuksellemme
lempeästi kertoen hänelle maailman menosta.

Juurihan vasta kirjoitimme nimet ensimmäisiin talokauppakirjoihin.

Juurihan vasta katsoin hiljaa sisimpäni tuskasta kukkurallaan,
kun isäni arkkua laskettiin hautaan.

Juurihan vasta meillä vietettiin viisi- ja
kaksivuotissynttäreitä.

Oi aika, kohtele meitä armollisesti. Me lupaamme, että me
kohtelemme sinua arvostaen.