Ihana, (melkein) someton joulu
0
Joulukuplamme on nyt puhjennut ja yritän ottaa aktiivisemman otteen myös täällä blogin puolella. En ole ihan varma, mitä se tarkkaan ottaen tulee tarkoittamaan, kun opettelen taas pikkuhiljaa kirjoittamaan tätä blogia itsekseni. Kuitenkin koska pääsin tavoitteeseeni blogin lukijamäärän suhteen tänä vuonna, olisi kiva jatkaa hyvällä meiningillä koko ensi vuosi. Toki meininki tulee olemaan erilainen, kun ei ole enää miestä jakamassa kirjoitusvastuuta, mutta toki tämä oma blogi myös avaa uusia ovia minulle. Kiitos, että olet seurannut tänä vuonna ja toivottavasti jatkat ensi vuonna täällä myös 😉
Ihana ruuduton joulu
Miehellä oli neljän päivän vapaat joulunaikaan, kuten varmaan monilla muillakin, joilla ei varsinaista joululomaa ollut. Me nautimme perheen kanssa noista neljästä päivästä todella! Toisin kuin monissa perheissä, joissa telkkari pauhaa jouluna jouluohjelmia ja päivät saattavat täyttyä joululeffoista, niin meillä tehdään oikeastaan päinvastoin: kaikki ruudut suljetaan ja ollaan vain toistemme ja läheistemme kanssa, oikeasti rauhoitutaan muun kuin ruudun äärelle (okei, minä laitoin muutaman stoorin instagramiin, mutta muuten en ollut minäkään somessa enkä töitä tekemässä). Paljon meillä lapset eivät muutenkaan saa olla ruuduilla, mutta jouluna sekin vähä jätetään pois.
Emme ole kovin innokkaita jouluihmisiä, mutta koska olemme perheihmisiä, niin yhteiset vapaat kiinnostavat toki aina 😀 Me rakennamme joulumme sellaisista perinteistä, jotka meitä kiinnostavat. Aatonaattona meillä ei vielä näkynyt joulu oikeastaan mitenkään kodissamme. Ystävä lapsensa kanssa kävi vierailulla ja sanoinkin hänelle, että alamme varmaan illalla joulusiivoamaan, sillä sen aiemmin ei kolmilapsisessa perheessä kannata joulusiivota, jos jouluna on tarkoitus olla siistiä 😛
Aattoaamuna leivoimme pipareita ja toimme joulukuusen sisälle ja koristelimme sen. Minun äitini saapui puolen päivän aikaan meille ja aloimme rakentamaan joululounasta. Lounaan jälkeen joulupukki piipahti ovella tuomassa lahjoja. Meillä jokainen lapsi sai noin 5 lahjaa, ja kuopus totesikin, että ”saatiin ihanan paljon lahjoja!”. Jotakin on siis tehty oikein, kun kymmenien lahjojen vuori ei ole se pääasia joulussa, vaan pientäkin määrää osaavat lapset arvostaa. Äitini lähti lahjojen jaon jälkeen kotiinsa. Ilta meni lahjoja tutkien, lautapeliä pelaillen ja minä kävin keskimmäisen kanssa kävelyllä. Nukkumaan mentiin koko poppoo vasta yhdentoista aikaan illalla, hups.
Joulupäivänä sekä äitini että siskoni perhe saapuivat meille syömään toista joululounasta ja vietimmekin monta tuntia syöden, höpötellen ja toistemme seurasta nauttien. Illalla päätimme lähteä vielä esikoisen kanssa pokemon-kävelylle – ja meillä vierähtikin tovi, kun kävelimme melkein 10 kilometriä vienossa lumisateessa.
Tapaninpäivänä ajelimme katsastamaan kuopuksen kummitädin perheen uutta omakotitaloa. Koko iltapäivä ja ilta heidän luonaan sujahtikin. Pääsimme tutustumaan heidän uuteen lemmikkiin, sympaattiseen kilpikonnaan. Söimme vähemmän jouluista ruokaa: pitsaa ja mustikkapiirakkaa, leikimme, juttelimme ja musisoimme.
Sunnuntaina saimmekin sitten ystäväperheen luoksemme. Heidänkin kanssaan vietimme kiireetöntä aikaa: nostettiin viimeisiä jouluherkkuja pöytään ja herkuteltiin kunnolla, käytiin ekaa kertaa tänä talvena pulkkamäessä ja vaihdoimme kuulumisia pitkän kaavan mukaan. Sunnuntai-iltana siskoni tuli nappaamaan keskimmäisen yökylään. Hän innosta hihkuen lähti mukaan, sillä luvassa oli parin vuoden tauon jälkeen eka kerta yksin yökylässä siskoni perheen luona.
Joulusta uuteen vuoteen
Maanantaina, kun mieheni aloitti taas työnsä, me esikoisen ja keskimmäisen kanssa vietimme aikamoisen lötköpäivän kotona. Keskimmäinen palautui siskoni luota illalla. Ehkä tuohon päivään loppui meidän mielestämme joulunaika ja nyt viritellään ajatuksia sitten uuteen vuoteen.
Olipa hauska pitkästä aikaa kirjoitella vanha kunnon kuulumispostaus. Näitä on taatusti luvassa lisää nyt täällä Emmi Anniina -blogin puolella. Meillä oli ihana joulu ja toivottavasti sinullakin oli juuri sellainen, joka teki sinut onnelliseksi.
// Emmi
NÄHDÄÄNHÄN MYÖS IG:SSÄ: @emmianniinajansson
LUKAISE MYÖS:
15 uutuuskirjaa, jotka ovat tehneet minuun vaikutuksen osa 3/3
Kirjoittanut: Emmi
Viimeinen osa uutuuskirjapostaussarjaa on käsillä nyt! Ruodin taas kanssanne viisi kirjaa, jotka ovat jääneet mieleeni tavalla tai toisella, kuitenkin positiivisessa mielessä kaikki. 😀
Pikkupomosta johtajaksi. Helena Kastikainen.
Kirja saatu kustantamo S&S
Tähän kirjaan tartuin innolla, sillä tiesin, että luvassa on rutkasti oivalluksia! Lukupettymystä ei voi sellaiselta persoonalta kuin Helena odottaa. Helena on noussut vain reilu parikymppisenä tavaratalon johtajaksi ja on tullut alle kolmekymppisenä Diili-ohjelmassa toiseksi. Hänellä on ikäänsä nähden paljon kokemusta johtamisesta ja kerrottavaan siis kasapäin hauskoja ja opettavaisia tarinoita. Helenan viimeisin tempaus kesällä oli kävellä Suomi päästä päähän! Pikkupomosta johtajaksi -kirjassa Helena kuljettaa mukana hänen omaa elämäntarinaansa samalla jakaen oivalluksia johtajana kehittymiseen. Uskon, että kirjasta voi oppia paljon, vaikka ei tähtäimenä olisikaan johtajan pesti. Kirjasta saa ajateltavaa ihan yleisesti työelämää koskien ja toisaalta sen voi lukaista ihan vain uteliaisuuttaan sen suhteen, että mitä on vaatinut nousta siihen asemaan työelämässä kuin Helena on noussut. Helena ei ole syntynyt valmiiseen johtajapöytään, vaan hän on takonut itse kaiken sen työn, jota uralla edistymiseen on vaadittu.
Pomenia. Taikamaailman suuri seikkailu. Petronella Grahn.
Kirja saatu Kumma-kustannukselta
”Kiva, hauska, mielenkiintoinen, hyvä, jännä”, näillä sanoilla keskimmäisemme kuvaili tätä lastenkirjaa. Aikuisena kirjasta pystyi poimimaan hyviä arvoja. Kirjan yhtenä teemana oli hyvän ja pahan taisto. Taistoon ei lähdetty kuitenkaan tuhoamaan pahaa, vaan sille yritettiin tuoda iloisia asioita elämään – mahtavaa! Pomenia on miellyttävä lukea, viihdyttävä ja siitä löytyi kaikenikäisille sanaleikkejä. Sanastoltaan kirja on rikas. Kasvatuksen kannalta kirjassa oli ihan mahtavia tilanteita. Lohikäärme, joka ei osannut lentää, oppi lentämään vasta, kun hän uskoi itseensä ja siihen, että pystyy lentämään. Ilkeälle velholle järjestettiin synttärit. Pieni keiju päihitti tahdonvoimallaan ison vastustajan. Tekstin kannalta kirja on sopivin alakouluikäisille, mutta kuvitukset ovat niin hurmaavia, että meidän kolmevuotias tykkäsi katsella kuvia pitkään. Tämä on yksi parhaista satukirjoista, joita meillä on luettu! Yllättävän monista satukirjoista paistaa läpi kummalliset stereotypiat tai piiloviestit tai lapset kohtaavat niissä nykyaikaan sopimatonta kasvatusmateriaalia. Tässä kirjassa ei sellaisia vinoumia ole!
Kirja saatu Viisas Elämä-kustantamolta
Tästä viiden joukosta tämän kirjan sisältö oli minulle kaikista vierain. Kodin noituudesta en tiennyt juuri mitään ennen tämän kirjan lukemista! Mutta nyt tiedän vähän. Olenkin tainnut ennen kertoa, että tykkään lukea kaikkia hengellisiä kirjoja. Siksi tartuin tähänkin kirjaan suurella mielenkiinnolla. Koti on monille tärkein paikka. Kodin noituus auttaa rakentamaan kotia vielä parempiin energioihin, mikä taas tukee ihmisen hyvinvointia osaltaan. Kirja esittelee ikivanhoja perinteitä, jotka välillä naurattavat, välillä hämmästyttävät ja välillä taas saavat nyökyttelemään. Kirjan sisällyksen avulla voi kurkata teemoihin, joita kirjassa käsitellään: Paikka, jota kutsutaan kodiksi; Kotisi pyhänä tilana; Henkinen kotilietesi; Padan taika; Kotiliesi ja kodin jumaluudet; Keittiö pyhänä paikkana; Kotinoituus ja kodin suojelu; Magiaa kotiliedellä; Ruoan henkisyys; Yrtit, käsityöt ja muut kotilieteen liittyvät maagiset työt; Loitsut ja rituaalit. Kirja on siis tosi kattava ja sen avulla riittäisi opiskeltavaa moneksi vuodeksikin! Meinaan se, että saa jonkun toiminnon rituaaliksi, vie aikaa ja vaatii panostusta. Itse nappasin kirjasta muutaman jutun, joka toivottavasti jää arkeen.
Radikaali unelma. Kati Huovinmaa.
Kirja saatu Viisas Elämä -kustantamolta
Radikaali unelma -kirja on tämän viiden setin toinen kirja, joka käsittelee johtajuutta. Mutta eri näkökulmasta kuin ensimmäisenä esitelty kirja. Lähes kaikki työelämään liittyvä kirjallisuus kiinnostaa minua, varsinkin, jos kirja on kirjoitettu mielenkiintoisesti. Lähdin avoimin mielin lukemaan teosta. Kirjoittaja avaa kirjassa omaa tarinaansa johtajana ja haastattelee myös kymmentä muuta muutosjohtajaa. Tarinat ovat mielestäni kirjassa parasta antia! Johtamiseen ja työelämään liittyvien myyttien murtaminen on varmasti myös monille hyödyllinen luku kirjassa. Kirja lupaa, että sen avulla voit muuttaa työsi ja tulevaisuutesi perinpohjaisesti, saat selkeitä työkaluja muutoksen johtamiseen, tunnistat omat arvosi ja niiden merkityksen sekä tutustut useiden ammattilaisten näkemyksiin johtamisesta ja muutosten toteuttamisesta. Yhden naisen yrityksen toimitusjohtajana en hae ohjeita isompien organisaatioiden johtamiseen, mutta itsensä johtaminen ja omien arvojen pohtiminen ovat aina ajankohtaisia aiheita!
Olen ajatellut… Mielekkään elämän havaintoja, rukouksia ja meditaatioita. Maria Shiver.
Kirja saatu Viisas Elämä-kustantamolta
Jos kaipaat pohdintoja elämästä, niin tartu tähän kirjaan. Jos haluat lukea vain muutaman minuutin päivässä, mutta haluat jotakin syvällistä luettavaa, tartu tähän kirjaan. Jos haluat laajan katsauksen mietteitä elämän jokaiseen osa-alueeseen, niin tartu tähän kirjaan. Kirjoittaja kirjoittaa kauniisti, mutta realistisesti elämästä. Kirja sopii hyvin lahjakirjaksi, sillä sieltä todennäköisesti löytyy jokaiselle jotakin luettavaa ja mieleenjäävää. Kirjan teemoina vilisevät äitiys, läsnäolo, mielenvoima, sinnikkyys, rauha, positiivisuus, kiitollisuus, ilo, suru, usko, toivo ja moni muu. Tämä on käteensopiva ja söpö teos!
Edelliset postaussarjan osat voit katsastaa tästä:
https://readysteadyflow.vaikuttajamedia.fi/2020/10/03/15-uutuuskirjaa-jotka-ovat-tehneet-minuun-vaikutuksen-osa-1-3/
https://readysteadyflow.vaikuttajamedia.fi/2020/10/30/15-uutuuskirjaa-jotka-ovat-tehneet-minuun-vaikutuksen-osa-2-3/
NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA:
IG: @emmianniinajansson / FB: @readysteadyflowblog