Vähän aikaa sitten kerroinkin teille, että myös minut löytää Natural High Healing -festivaaleilta pitämässä työpajoja lapsille! Tässä tekstissä esittelen teille 10 sellaista työpajaa/luentoa/muuta aktiviteettia noilta festareilta, jotka minua kutsuvat!

Ilkka Koppelomäki: Saa mitä haluat | Saa mitä haluat – Teinien oma valmennus | Onnellisuusminuutti

Mitä olisikaan itsensäkehittämiseen liittyvä tapahtuma ilman Ilkkaa? Ei olisi 😉 Olen käynyt jo monilla Ilkan luennoilla ja valmennuksissa ja Ilkkaa voi kyllä aina suositella ihan sataprosenttisen varmasti. Ilkka on innostava, energinen ja hän osaa perustella kaikki esittelemänsä kannat perusteellisesti. Se, mikä on mielestäni huikeaa, on Ilkan valmennus teineille; tänne kun saisin oman teinarini, niin olisipa kiva!

Hale Heikkilä: Sound Medicine – Deep Journey

Tapasin Halen ensimmäisen kerran viime vuoden TÄYSIIn takahuoneessa töissä ollessani. Sain sivusta kuunnella Halen esiintymistä TÄYSIIn lavalla, ja jo tuosta pienestä maistiaisesta Halen musiikkia lumouduin! Nyt on sitten ihanaa päästä nauttimaan täysillä Halen vahvasta musiikillisesta ilmaisuvoimasta!

Riikka Pajunen: 7 askelta unelmatyöhön

Työ, josta nauttii, on yksi tärkeimmistä asioista ainakin minun elämässäni. Se, että on pystynyt saamaan sellaisen uran, jossa yhdistyy oma taito, intohimo ja myöskin yhteiskunnan tarve, on ollut iso saavutus minulle. Menen mielelläni kuuntelemaan, mitä Riikka puhuu omassa luennossaan unelmatyöstä. Riikan olen kerran tavannut tapahtumassa, jossa hän oli puhumassa, joten osaan odottaa timanttista sisältöä tältä luennolta!

Nina Rintala: Intuitiivisen kirjoittamisen työpaja

En tiedä Nina Rintalasta vielä mitään, mutta koska työpajan nimessä on kirjoittaminen, niin se houkuttelee minua valtavasti! Kirjoittaminen on minulle rakas työ, harrastus, intohimo, nautinto, itseilmaisun kanava ja varmasti muutakin, joten tähän aion mennä! Intuitiivista kirjoittamista en ole aiemmin ohjatusti kokeillut, joten tämä on varmasti erilainen kokemus!

Olli Sovijärvi: Optimize Deep & REM-sleep

Nostin Ollin työpajan tähän, koska jos pitäisi valita yksi juttu elämässä, johon ensiksi kiinnittäisi huomiota elämäänsä parantaessa, niin se olisi tietenkin uni. Olli on varmasti kaikkien tuntema biohakkeri, jolla on valtavasti tietoa liittyen uneen ja kaikkeen muuhunkin kehon optimoimiseen. Tässä työpajassa on kysymysosuus lopussa, joten kannattaa käydä kyselemässä Ollilta tiukkoja kysymyksiä!

Anja Kadziolka & Tero Suhonen: Pyhä feminiinin ja maskuliinin seremonia

Viimeisen vuoden aikana minä olen kiinnostunut paljon feminiini- ja maskuliinienergioista ja olen tutkiskellut asiaa kirjojen ja podcastien avulla. Olen vasta ihan alussa tähän liittyvän tutkimisen kanssa, joten tällaiseen seremoniaan lähden uteliaalla ja avoimella mielellä. Työpajassa kuvauksen mukaan soitetaan shamaanirumpuja, oih!

Anna Jussila: Buti Yoga: Shake and Sweat! | Buti glow: shake in the dark!

Tanssi, jooga ja alkukantainen energia – tätä työpajaa odotan niin paljon! En ole aiemmin Buti Yogassa käynyt, mutta kuvaus oli minuun vetoava tanssin ja joogan rakastajana, että aion ehdottomasti mennä kokeilemaan! Anna vetää festareilla myös työpajan, jossa tanssitaan UV-valojen alla – se on varmasti myös hauska kokemus!

Emilia Saarela: Yoga & Cello Flow

Varmaan jo tästäkin tekstistä on tullut selväksi, että rakastan joogaa ja rakastan kaunista ja koskettavaa musiikkia. No mitä jos nämä yhdistyisivät, millainen olisi tunti? Sen menen selvittämään! Rauhallinen jooga ja Hale Heikkilän sello… Luulen, että tästä tulee yksi ihanimmista hetkistä Natussa!

Jamers Cormier (Gopala) & Virpi Raipala Cormier (Sarvani): Parter Yoga

Joogaa rakkaan kumppanin kanssa, – oi olisipa ihanaa! Tällä kertaa en pääse tänne mieheni kanssa, mutta nostan tämän teitä varten tähän tekstiin. Menisin ehdottomasti kokeilemaan tätä mieheni kanssa, jos se olisi mahdollista! Työpajan vetäjien sanoin parijooga auttaa ymmärtämään, mitä rakastava suhde tarvitsee syvemmällä tasolla.

Elina Mikkola & Ruben Nagore: Perhekonstellaatiot ja suvun taakkasiirtymä

Tämä oli kuvaukseltaan koko festivaalien mielenkiintoisin luento, sillä tästä asiasta en tiedä vielä mitään! Olen vuosien varrella kuullut monien opiskelevan perhekonstellaatiota ja lukemieni juttujen ja kuulemien tarinoiden takia myös minua kiinnostaa tulevaisuudessa opiskella perhekonstellaatiota. Siksi tämä luento voisi olla ensikosketus aiheeseen, joten tämä hyppää luennoista minun ykköskohteeksi tulevilla festareilla!

Löytyikö näistä jokin sinuakin kiinnostava työpaja tai luento?

Natural High Healing Festival järjestetään 11. kertaa. Paikkana on Uusikaupunki ja ajankohtana on 6.-9.7.2023. Tästä pääset tsekkaamaan kaikki Natun artistit: KLIK!

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA:

Häpeä ja syyllisyys olivat viimeisimmän RVO®-opiskeluviikonlopun yhdet sisällölliset teemat. Tässä tekstissä kuulet siitä, mitä mietteitä näiden teemojen opiskelu minussa herätti, ja millaiseen prosessiin ne sysäsivät. Yritän myös valottaa sitä, miten NVC:ssä nähdään häpeä ja syyllisyys.

Jos et ole lukaissut aiempia tekstejä, ne löydät tämän tekstin lopusta vanhimmasta uusimpaan.

Häpeäisit nyt edes!

Niinpä, pitäisikö tässä nyt hävetä itseäni, sillä koulutuksessa, kun aloimme käsittelemään häpeää, ajattelin, että enhän minä häpeä (enää) oikein mitään. Mutta sitten koulutuspäivän aikana minulle valkenikin, että kyllä, kyllä minä häpeän kaikenlaista edelleen. Pitäisi kyllä nyt hävetä tätä, että luulin, että en häpeä mitään, mutta silti häpeän!

Häpeä on sosiaalinen tunne, joka liittyy nähdyksi tulemiseen. Häpeään liittyy epämiellyttäviä fysiologisia reaktioita, kuten punastumista, suun kuivumista, katsekontaktin välttämistä sekä suupielien jäykistymistä. Häpeän tunteminen tekee meistä vaikeasti tavoiteltavia ja se voi estää oppimista, mutta myös syvää yhteyttä toisiin ja itseen. Häpeä, kuten muutkin tunteet, sisältävät tärkeää tietoa meidän syvistä tarpeistamme.

Koemme häpeää silloin, kun olemme tehneet jotain tyydyttääksemme omia tarpeita tavalla, joka ei huomioi muiden tarpeita. Tai vain epäilemme tai pelkäämme tätä. Koemme häpeää myös silloin, kun toimimme tavalla, joka ei huomioi omia tärkeitä tarpeitamme eli ”emme pidä puoliamme” tai epäilemme tai pelkäämme tätä.

Aiemmin minä oli todella helposti häpeävä. Koen, että kohdallani häpeän tunteminen liittyi aikuiseksi kasvuun ja siihen, miten suuren roolin annoin muiden mielipiteille, jotka liittyivät minuun. Tällä hetkellä, kun elän vahvasti omasta voimasta, en tunne häpeääkään niin paljoa. Silti tunnen sitä, vaikka opiskelupäivän aluksi en osannut muistaa helposti häpeän hetkiä lähimenneisyydestä. Kun päivän mittaan aloimme tutkimaan häpeää, niin kyllä niitä häpeänhetkiä alkoikin tippumaan mieleen… 😀

Minä olen viime aikoina tuntenut häpeää mm. seuraavissa tilanteissa:

-Kun huomaan, että farkkujeni vetoketju ei pysy kunnolla kiinni, vaan valahtaa auki sosiaalisissa tilanteissa

-Kun en siltikään löydä perille, vaikka minulla olisi navigaattori päällä ja ohjeistamassa

-Kun unohdan rahat tai jotain muuta hyödyllistä kotiin silloin, kun sitä hyödyllistä tarvittaisiin

-Kun myöhästyn sopimastani aikataulusta

-Kun kyselen paljon kysymyksiä esimerkiksi opiskelupäivän aikana

-Kun unohdan tiskata työpaikalla tiskini

Mitä sinä muuten häpeät? Haluatko miettiä mielessäsi tätä kysymystä? Vai kertoa kommenttikenttään?

Häpeää voi tutkia esimerkiksi neljällä eri kompassin suunnalla: kun tunnet häpeää, niin syytätkö itseäsi (minun vika…), toista (sinun vika…), vai onko käyttäytymisesi enemmän välttelevää? Vai kenties kapinoivaa?

Taas minä olen syypää tähän!

Kun häpeä liittyy ”olemiseen”, syyllisyys liittyy tekemiseen. Toki nämä voivat myös olla vahvassa yhteydessä toisiinsa. Toisin kuin häpeässä, syyllisyydessä ei tunnisteta fyysisiä reaktoita samalla tavalla. Syyllisyyttä kokiessamme saatamme ajatella, että tarpeemme olisivat ristiriidassa keskenään. Ja kun valitsemme tyydyttää vain osan tarpeistamme, koemme syyllisyyttä. Ilmeinen esimerkki on se, että emme ehkä huomioi ns. omia pitkän tähtäimen tarpeita, vaan ”lyhyen” tähtäimen tarpeita, ja tällöin koemme syyllisyyttä. Syyllisyys voi myös nousta siitä, että tyydytämme omia tarpeitamme, mutta emme huomioi jonkun toisen tarpeita. Vasta, kun olemme selvittäneet kaikki tilanteeseen liittyvät tarpeet, voimme valita tietoisia strategioita.

Kerron teille nyt ohjeet harjoitukseen, joka avaa omia häpeän ja syyllisyyden eroja. Teimme tämän harjoituksen  koulutuspäivässä ja te lukijat voitte tehdä tämän vaikka nyt heti tämän blogitekstin lukemisen jälkeen (tai keskeyttää hetkeksi lukemisen ja tehdä saman tien!). Kirjoita niin monta ”pitäisi”-lausetta kuin ehdit kolmessa minuutissa. Lue lauseet yksi kerrallaan – tunnetko häpeää vai syyllisyyttä, molempia vai jotain muuta? Kirjoita tunteet lauseiden perään (tai vaikka merkit S ja/tai H). Jo tähän kohtaan pääsy voi avata silmiä oman häpeän ja syyllisyyden tuntemiselle. Kuitenkin, jos haluat ja/tai olet opiskellut NVC:tä, voit jatkaa seuraavalla tavalla. Valitse yksi lause, joka tuntuu olevan mehukkain. Mieti tarpeitasi lauseen takana. Mitä olisit tarvinnut tilanteessa enemmän? Kirjoita lopuksi tuntemuksesi ja ajatuksesi, mitä harjoituksen teko toi sinulle.

Omaa harjoitusta tehdessä minulla nousi vähän enemmän syyllisyyttä kuin häpeää pintaan. Syyllisyyttä siitä, että edelleenkin, kaikkien näiden kuvaamisvuosien jälkeen kuvien tallennuspaikka on sekaisin ja karsimatta. Syyllisyyttä siitä, että olen valinnut lähteä töihin, vaikka lapset tahtoisivat olla kanssani. Syyllisyyttä sotkuisesta vaatehuoneesta. Syyllisyyttä siitä, että en muista aina vastata viesteihin ja sähköposteihin ajoissa. Syyllisyyttä siitä, että teen hyvin usein opiskelu- ja työtehtävät vasta, kun deadline välkkyy silmien alla. Ja lista jatkui…

Koulutuspäivien harjoitukset olivat taas kerran silmiäavaavia. Otin syvällisempään tarkasteluun lauseen ”Pitäisi järjestää kuvat paremmin.” Tarpeet, joita en ollut osannut huomioida tämän syyllisyyden taustalla olivat järjestys, aikaansaaminen, yhteistyö, helppous ja merkityksellisyys. Tarpeet, jotka täyttyivät, olivat spontaanius ja läsnäolo. Kun kuvat ovat järjestyksessä, niitä on helpompia löytää jatkossakin. Kuvien järjestäminen edistää merkittävästi aikaansaamisen tarpeen täyttymistä, sillä tätä projektia olen työstänyt pitkään. Myös muu perhe tykkää katsella kuvia, joten yhteistyö ja merkityksellisyys ovat siksi täyttymättömien tarpeiden listalla: muun perheen ei ole helppo löytää haluamiaan kuvia. Kuitenkin se aika, jonka olisin käyttänyt kuvien kanssa, on nyt kulunut spontaaneihin touhuihin perheen kanssa, joten spontaaniuden ja läsnäolon tarpeet täyttyivät.

Opetellaan huolehtimaan kaikista tarpeista

Tällaiset harjoitukset muistuttavat, että kaikkia tarpeita olisi hyvä huomioida niin, että ne olisivat tasapainossa. Niin, että mikään muu tarve ei jatkuvasti jyrää toista tarvetta.  Usein elämässä saattaa tapahtua niin, että esimerkiksi työelämä tai kotityöt vievät mennessään, ja tällöin ehkä läsnäolon, yhteisöllisyyden. läheisyyden ja läsnäolon tarpeet perheen ja ystävien kanssa eivät täyty. Tai toisinpäin: jos on elänyt hetkessä spontaanisti jo monta päivää, voivat esimerkiksi aikaansaamisen ja tehokkuuden tarpeet ”alkaa ilmoitella itsestään” syyllisyyden muodossa. Näistä harjoituksista oppineena aion esittää itselleni pyynnön, että jatkossa kun huomaan ensimmäisen epämukavalta tuntuvan tunteen, luon yhteyden itseeni ja tarkastelen, mitä tarpeita en ole ottanut huomioon. Itse-empatia keskeyttää syyllisyyden tunteen kasvun: havainnoidaan siis suru, mikä nousee siitä, että ei ole huolehtinut kaikista tärkeistä tarpeista ja tehdään itselle pyyntö, että jatkossa haluaisi oppia huolehtimaan kaikista tarpeista paremmin. Sitten voisi vaikka miettiä keinoja, joiden avulla voisi muistaa paremmin huolehtia kaikista tarpeista samankaltaisissa tilanteissa. Kun syyllisyyden tunnetta ei kuunnella, se kasvaa vahvemmaksi. Siksi olisikin hienoa jatkossa oppia ymmärtämään omaa sisäistä häpeän ja syyllisyyden prosessia paremmin ja ottaa alun signaaleista kiinni.

Häpeän ja syyllisyyden tutkiminen jatkuu. Tämä NVC on vaan niin mielenkiintoista! Kiitos, kun luit tämän postauksen. Toivottavasti tämä auttoi sinua näkemään häpeää ja syyllisyyttä vähän eri kulmista. Postauksen kukkakuvat edustavat minulle teoriapuolen kesätaukoa NVC:stä, sillä koulutus jatkuu elokuun loppupuolella. Ne myös symboloivat häpeän ja syyllisyyden taustalla olevia universaaleja, kaikilla ihmisillä olevia kauniita tarpeita.

Syyskuussa siis pääsette taas nauttimaan rakentavan vuorovaikutuksen aiheista täällä blogin puolella. Käytännön NVC-harjoittelu jatkuu kyllä kesätauonkin ajan, se on varma. Kun kerran sukeltaa NVC-maailmaan, ei sieltä pääse edes loman ajaksi pois. 😉

Tämän tekstin lähteenä on käytetty luentomateriaalia koulutuksesta.

NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA:

Valmentajavalmennus: viimeiset yhteiset opiskelumetrit

RVO®-koulutus: sukellus tunteiden ja tarpeiden maailmaan

RVO®-koulutus: maailmankatsomuksen muutoksesta, kielestä ja emppatreeneistä

RVO®-koulutus: leimaamisesta ja sen vaikutuksista