Viisi vuotta sitten isäni hautajaisissa imetin parin viikon ikäistä lastani. Tuo hetki on yksi vaikuttavimmista hetkistä elämässäni. Ilma, jota kirkossa hengitin oli niin paksua, että meinasin tukehtua siihen. Läsnä olivat voimakkaampana kuin koskaan kaksi vastakkaista, mutta toisaalta toisiaan täydentävää voimaa: elämä ja kuolema. Isäni makasi kalman kalpeana arkussa ja pieni viaton vauvani ruokaili rinnoillani kirkon penkillä. Olin shokissa, järkyttynyt, hormonien vallassa. Uupunut, sekaisin, iloinen ja surullinen. Jos joskus, niin tuolloin koin elämän vahvasti.

Tuohon hetkeen pääsin hyppäämään uudestaan Nykymutsin Imetyskirjan kuvauksissa, jossa pääsin imettämään kuopustani samaisessa kappelissa samaisilla penkeillä, jossa keskimmäistäni viisi vuotta sitten olin imettänyt. Kokemus oli hurja, voimaannuttava ja hyvä. Tuo imetyskuva löytyy Nykymutsin Imetyskirjan loppuosasta. (Kirjan kuva on allaoleva ja se on Laura Talvitien ottama.)

Nykymutsin imetyskirja

Imetyskirja sinällään on minulle mielenkiintoista luettavaa, sillä olenhan minä imettänyt viimeisen kahdeksan vuoden aikana noin viisi vuotta! Imetyskirja on koostettu jokaiselle imettäjälle tai imetyksestä kiinnostuneelle sopivaksi.

Kirja ei ole pelkkää faktaa toisen perään, vaan siinä on näkyvästi esillä erilaisten naisten kokemukset imettämisestä. Kirja ei painosta ketään imettämään eikä arvota eri valintoja imetyksen suhteen. Kirja tahtoo, että jokainen voisi tehdä itselleen sopivia valintoja imetyksen suhteen, niin, että yhteiskunta tai muukaan ulkopuolinen taho ei vaikuttaisi negatiivisesti imetykseen. Kirja esittelee kauniisti ja hauskasti, millaisia erilaisia tapoja on suhtautua imetykseen ja miten eri tavalla naiset imetyksen kokevat – kaikkien tapojen ollessa samanarvoisia! Se, mikä minua erityisesti lämmittää, on se, että kirja tahtoo tehdä imetyksestä julkista. Ei siis niin, että kirja kannustaisi kaikkia julki-imettämään, mutta niin, että ne, ketkä valitsevat julki-imettämisen, kokisivat asian luonnollisena ja positiivisena asiana.

Kirjasta saa kivasti henkilökohtaisen, sillä kirjaan voi täyttää omia tietoja. Tykkään kirjan visuaalisesta ilmeestä – sitä on selkeästi mietitty ja hiottu tarkkaan! Kirja on, niin kuin kirjan nimikin sen jo kertoo, moderni opus! Voin suositella tosi lämmöllä tätä kirjaa kaikille, joita aihe vähänkään liippaa! Tämä voisi olla myös upea vauvajuhlien lahja tai tuliainen vaikka synnärille tai vastasyntyneen kotiin!

// Emmi

P.S. Lisää kirjasta voit lukea täältä: KLIK!

Ollaanko rehellisiä otsikon kysymyksen suhteen? Jos ollaan, niin vastaus on: ei.

Body Control, ja vähän muutakin

Muistatteko, kun kerroin, että osallistuin Eevskun Body Control Super– valmennukseen, joka alkoi huhtikuun alussa? Jos et lukenut tuota postausta, niin lue se täältä: klik! Meillä alkoi huhtikuun alussa ”vähän” muutakin, joista olenkin jo useaan otteeseen kertonut täällä blogissa. Mies aloitti reissutyöt, mikä tarkoittaa minulle monta yh-viikkoa kuussa ja minä aloitin 10-15 tuntia viikossa sisällöntuotannon hommat hoitovapaan oheen. Joten mitäs luulette, vaikuttiko nämä seikat siihen, että ei ehkä ollut ihan helpointa ujuttaa säännöllistä liikuntaa viikkoihin 😀 Heh…

Mutta hei! Olen minä yrittänyt, eikö se ole se tärkein? Eevskun valmennuksen uusien viikkojen treeniohjelmista tulee ilmoitus sähköpostiin, josta pääsee loikkaamaan Campwire-alustalle niihin tutustumaan. Minä luin kaikki ohjeet ja tutustuin kaikkiin ruoka-, kehonhuolto- ym. vinkkeihin aina joka viikko. Ohjeet ovat tosi selvät ja kivat, sillä ohjeet ovat yleensä sekä video- että tekstimuodossa. Jokaiseen sisäistämistyyliin sopivat ohjeet siis! Treenit ovat tosi monipuolisia: lämmittelyä, kehonpainotreeniä, taitotreeniä, HIIT-treeniä ja kehonhuoltotreeniä. Treenit menevät osaltaan limittäin ja usein saa itse koostaa itselleen hyvän kombon, eli valinnanvaraakin treeniohjelmaan on sisällytetty. Jokaisella viikolla löytyy jokatasoiselle tekijälle tarpeeksi ohjeita.

Ne kerrat, kun olen saanut treenailtua, niin lapset ovat olleet tosi innoissaan mukana, eli tätä valmennusta voisi suositella myös lasten kanssa tehtäväksi, jos sitä omaa aikaa on vaikea löytää, kuten minun.

Treenipäivä Eevskun kanssa

Tähän Body Control-valmennukseen sisältyy myös treenipäivä Eevskun valmennuksessa. Minä pääsin sinne, ja oli kyllä ihan superhauskaa! Treenipäivään kuului Eevskun pitämä luento välipalan kera nautittuna sekä treeni. Päivässä oli myös sen verran löysää aikaa, että pystyi myös verkostoitumaan muiden samanhenkisten tyyppien kanssa.

Treeneissä tehtiin valmennuksesta tuttuja juttuja, mutta myös muuta treenitouhua oli mukana. Treenit olivat kivat, mutta vähän rankat… 😀 Luento oli juuri Eevskun tyylinen: rento ja kokemuspitoinen! Moni sai varmasti myös pieniä tiedonjyviä luennosta napattua muistiinsa. Eevskun tapa kertoa asioita on mielestäni hyvä: hän ei kerro absoluuttisia totuuksia, vaan pikemminkin niin, että ”tämä on minun tapani tehdä, sinun täytyy löytää oma tapasi, mikä sinulle parhaiten toimii”. Eevskua voisi kuvailla treenauttajana sekä luennoijaja motivoivaksi, positiiviseksi, energiseksi sekä tsemppaavaksi. Tällainen treenipäivä oli ehdottomasti upea lisäjuttu nettivalmennuksessa!

Mitä sain valmennuksesta irti?

Mutta niin… Mites se valmennus? Mitä siitä olen saanut irti? Olen saanut paljon uusia ideoita siihen, miten voi treenata! Olen myös huomannut, että ihan oikeasti, olen jo yli kolmekymppinen, ja ne taidot, jotka joskus minulla ovat olleet ”perusjuttuja” kuten sillan tekeminen, rappeutuvat, jos niitä ei ikinä harjoita. Siis koin rankimman kautta valmennuksen aikana, että esimerkiksi juuri tuo silta…niin se oli tosi, tosi haastava tehdä, sillä jäykkyys oli vallannut kehoni, kun en ollut sitä moneen kuukauteen mitenkään liikuttanut muussa muodossa kuin lasten kanssa telmien. Myös päälläseisonta, jonka joskus osasin hyvin, ei onnistunutkaan enää ollenkaan. Karua, niin karua.

Olen huomannut valmennuksen aikana entistä useammin, että palo liikkumaan on kova ja että liikkuminen on tärkeä tavoiteltava asia minulle! Siitä huolimatta, en ole saanut edes joka viikko treenattua, jos ja kun nyt rehellisiä ollaan. Toki, olisin voinut ynkeä treenit johonkin väliin ja lasten kanssa tehtäväksi vaikka joka treenin, mutta tiedättehän: elämä, se vie välillä toiseen suuntaan. Oli niin paljon kaikkea muuta ja yh-viikkoihin opettelua, että ei riittänyt resursseja, valitettavasti.

Opin kuitenkin itsestäni ja omasta ajattelusta uusia juttuja: Osaan olla tarpeeksi armollinen itselleni. Jos olisin väkisin uuteen elämäntilanteeseen (ja univajeiseen arkeen) työntänyt lisää treenejä, olisi todennäköisesti saanut flunssan jos toisenkin. Stressi asioista ei ole hyväksi, ja se siitä olisi muodostunut, jos olisin liiaksi pakottanut itseni urheiluhommiin. Kun tässä ei olla matkalla fitnesslavoille, on varaa olla tosi armollinen itselleen.

Valmennuksen kautta sain kuitenkin nyt itselleni varmuuden siitä, että juuri tämäntyylinen treenaus voisi tosissaan olla minun juttuni: en välttämättä tarvitse salia saadakseni mahtavan treenin aikaiseksi. Ja entäs ne temppuilut sitten: pure love, sanon minä 😀 Vaikka valmennus loppuikin jo, niin jatkan valmennuksesta nappaamiani juttuja omaan tahtiini! Kaiken kaikkiaan valmennus on siis ollut kiva, monipuolinen ja motivoiva!

Seuraava Bodycontrol Super starttaa marraskuussa! Stay tuned, jos yhtään kiinnostelee!

// Emmi

P.S. Jos teitä kiinnostaa kuulla Eevskun oikeasti maanläheisiä, järkeviä ja inspiroivia juttuja enemmänkin, niin hänen podcasteja pääsee kuuntelemaan täältä: klik!

(Kuvista kiitos siskolleni!)