Mitä on epätoivo? Vuoden 2022 TÄYSII-puhujat vastaavat
0Ehkä osa teistä seuraajista onkin somekanavistani aiemmin bongannut, että olen ollut jo vuosia auttamassa TÄYSII-seminaarin järjestämisessä. Olen saanut roolikseni olla mikittämässä puhujat lavalle. Tuo on ollut todella kiva ja opettavainen pesti!
Jokaisessa TÄYSII-seminaarissa on oma teemansa. Vuoden 2022 teema oli TOIVO. Kun kohtasin puhujat Tampere-talon takahuoneessa, kysäisin heiltä, että ”Mitä on epätoivo?”
TÄYSII 2022 puhujat
Näin he vastasivat:
Eevi Vuoristo: Epätoivo on sitä, että ei näe enää mahdollisuuksia.
Virpi Karjalainen: Epätoivo on sitä, että ei näe mitään ratkaisua.
Petter Pulkkinen: Kun on epätoivoa, on ”kävelevä pommi”. Epätoivoisen auttaminen on kaikista tärkeintä.
Miia Moisio: Epätoivo on sitä, että ei näe valoa, ei usko siihen, että asiat voivat muuttua parempaan. Epätoivo on tarkoituksettomuuden ja merkityksettömyyden kokemuksia.
Timo Lampen: Epätoivo on illuusio – egon luoma rakenne persoonaan.
Harri-Pekka Pietikäinen: Epätoivo on vimma, joka ei saa henkeä.
Marika Rosenberg: Epätoivo on luottamuksen puutetta.
Piia Tuominen: Epätoivo on sitä, että ei ole vielä huomioitu kaikkia näkökulmia.
Antti Leponiemi: Epätoivo on pystymättömyyttä ja merkityksettömyyttä, kun kaikki kannustava unohtuu.
Marina Wallenstjerna: Epätoivo on sitä, kun ollaan synkkyydessä ja pohjalla.
Emili Osara: Epätoivo on turvan puutetta ja pelon päästämistä sisään.
Mitä mieltä sinä olet, mitä on epätoivo? Olisi kiva kuulla! Kommentoi, jos haluat!
TÄYSII-tiimi, puhujat ja yleisö
Nyt teitä ehkä kiinnostaa, mikä on tämän vuoden teema ja ketkä ovat siellä puhumassa?
Tänä vuonna 2023 teemana on ”LUO YHTEYKSIÄ”. Puhujina ja teemoina ovat:
Kuvassa vuoden 2022 puhuja Emili Osara ja juontaja Henna Länsipää
Emili Osara esitteli kirjoittamaansa lastenkirjaa minulle. Kirjan nimi on Miisan ja Samun seikkailut. Kirjassa käsitellään omien vahvuuksien löytämistä ja oman kehon viestien kuuntelua arvostavasti. Tutustu kirjaan täällä: KLIK!
Jos sinua kiinnostaa lukea lisää TÄYSIIstä, niin tässä on nettisivut: KLIK!
Postauksen kaksi ylintä kuvaa: TÄYSII
LUE MYÖS:
Haluatko tietää, mikä on Mika Poutalan, Hjallis Harkimon ja Tuukka Temosen elämän rohkein teko?
NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA:
IG ja TikTok: @emmianniinajansson
FB: @emmianniinablog
RVO®-koulutus: sukellus tunteiden ja tarpeiden maailmaan
Kaupallinen yhteistyö: Savanna ConneXions Oy
Koulutuspolkuni Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaajaksi® on alkanut. Ensimmäisestä koulutusviikonlopusta on nyt parisen viikkoa. Tässä tekstissä kerron tuosta viikonlopusta sekä siitä, miten parin viikon NVC:n (Nonviolent Communication) harjoittelu on lähtenyt käyntiin arjessani. Ensimmäisen tekstin kirjoitin ennen koulutuksen alkua, sen voi lukea tästä:
Ensimmäinen koulutusviikonloppu jännittää aina vähän. Luonnollisestikin, kun toisilleen ennalta tuntemattomat ihmiset kokoontuvat yhteen. Ensitunnelma koulutustilaan saapuessa oli kuitenkin lämminhenkinen, paljolti kiitos kouluttajien läsnäolon voiman sekä tunnelmallisen koulutustilan ritisevine takkoineen sekä vastakeitettyine kahveineen. Muiden kouluttajien kanssa syntyi myös hymyjä ja pieniä keskusteluja ennen varsinaisen koulutuksen alkua. Tästä on hyvä aloittaa NVC-koulutus, ajattelin, kun asettelin kotoa tuomaani joogamattoa, bolstereita ja vilttiä osaksi rinkiä. Täällä saa olla ihan oma itsensä, oli toinen ajatus, joka tuli mieleen heti koulutuksen alussa. Tarpeeni venytellä raajojani ja liikutella itseäni koulutuksen aikana staattisen istumisen sijaan on otettu huomioon heti alussa. Itse asiassa jo koulutuskirjeessä mainittin, että mukavan opiskeluasennon löytyminen on tärkeää ja jokainen ottaa siitä itse vastuun opiskelupäivien aikana. Tämä on niin minun tyylinen koulutus, oli kolmas ensiajatus!
Käytännön harjoittelua ensimmäisessä koulutusviikonlopussa.
Mitä opiskelupäivät sisälsivät?
Opiskelupäivät sisälsivät itseäni miellyttävässä suhteessa sekä teoriaa että harjoitteluja. Myös meidän opiskelijoiden ajatuksia kuunneltiin tarkasti ja saimme jakaa omia kokemuksiamme koulutuksen aikana. NVC vaikuttaa helposti ymmärrettävältä teoriapohjalta, mutta kuten muutkaan teoriat, nekään eivät pääse arkeen mukaan ihan itsestään vain kirjaa lukemalla tai istumalla koulutuksessa. Yleensä teorian käyttöönotto vaatii prosessointia ja vaivaa. Ja se taitaa olla yksi syy siihen, miksi tämäkin koulutus kestää vajaan vuoden. Viikonloppukurssi ei vaan taida riittää pysyvään muutokseen!
Kävimme opiskelupäivien aikana läpi rakentavan vuorovaikutuksen peruskaavaa: kirjainyhdistelmää HTTP. H = havainto, T=tunne, T=tarve, P=pyyntö. NVC-prosessissa keskiössä on empaattinen kuuntelu. Se onnistuu HTTP-kaavan mukaan. Ensin sanoitetaan puhdas havainto. Sen jälkeen tunnistetaan tunne, joka havainnosta herää. Tunteen takana on aina tarve, joten tunteen tunnistamisen jälkeen lähdetään etsimään tarvetta, joka joko on tai ei ole täyttynyt tilanteessa. Näiden jälkeen esitetään pyyntö, jos ihminen kokee sellaisen tarpeelliseksi. Tätä kaavaa voi noudattaa milloin vain, mutta on erityisen käyttökelpoinen tilanteissa, jotka ovat alttiita väärinymmärryksille tai jotka ovat arkaluontoisia. Aluksi vaikeinta minun mielestä tässä kaavassa oli tulkinnan ja havainnon erottaminen toisistaan, mutta siinä huomasin kehittyväni nopeasti! Vieläkin hieman vaikeammat keissit aiheuttavat pohdintaa, mutta suurimmaksi ero alkaa olla jo selvä lauserakennetasolla.
Tämä kirja on NVC:n perusteos. Se on tuottanut ilmeeni mukaisesti monen monta oivallusta jo tähän asti, kun puolivälissä teosta kahlaan.
Opiskelupäivien aikana kävimme läpi myös kirahvikielen ja sakaalikielen eroja. Kirahvikieli on HTTP:n mukaista, sakaalikieli taas on täynnä syyllistämistä, leimaamista, uhriutumista,… Kielien nimet juontavat juurensa eläimien luonteista ja käyttäytymisestä luonnossa. Näistä kieliaiheista pääsimme tekemään myös mehukkaita harjoituksia! Ah, mielenkiintoista, niin mielenkiintoista!
Miten pari viikkoa nvc-harjoitusta on mennyt?
Kun harjoittelee NVC:tä, niin ainakaan ei harjoitusmateriaali lopu kesken, se on varma. 😉 Joka ikinen päivä tarjoilee vaikka kuinka monta tilannetta niin kotona, töissä kuin ehkä harrastuksissakin treenata omaa kommunikaatiota. Olen kokenut monen monta onnistumista, mutta olen myös huomannut, että totta tosiaan minä olen vasta alussa opiskelujani. NVC on kuin uusi kieli, jota opiskella ja joka vankistuu sitä enemmän, mitä enemmän sitä käyttää. Aivoilla menee hetken jos toisenkin aikaa rakentaa uusia synapsipolkuja uudelle kielelle. NVC:n kaava ei tule minulta luonnostaan arjen tilanteissa, vaan joudun kiinnittämään NVC:n käyttöön huomiota paljonkin, kun kommunikoin. Parasta on tässä vaiheessa, jos voi pitää kommunikaatiotilanteissa mukana tunne- ja tarvelistoja. Toivon, että kun luen tätä tekstiäni vuoden päästä, voisin huomata, että NVC on luonnollinen osa elämääni ja että olen saanut kokea ihania empatian hetkiä NVC:n keinoin!
Pari viikkoa NVC:tä takana, edessä koko elämä 😀 Olen siitä onnellisessa asemassa, että olen ollut jokaiseen valitsemaani opiskelualaan enemmän kuin tyytyväinen ja ottanut jokaisesta koulutuksesta omaan ammattitaitooni sekä asiantuntijuuteeni tärkeitä palasia. NVC ei tee poikkeusta tähän. Rakentava vuorovaikutus tuntuu ihan omalta jutulta ja tiedän jo nyt, että tulen hyödyntämään tätä paljon työssäni ja läheisteni kanssa elämäni aikana! Innolla odotan muutaman viikon päässä siintävää toista opiskeluviikonloppua!
Näitä tunne- ja tarvekortteja olen käyttänyt monissa eri valmennustilanteissa.
Pysykäähän kuulolla – kirjoittelen noin kuukauden päästä seuraavan NVC-tekstin! TÄSTÄ pääset tutkailemaan SavannaConneXionin sivuja.
P.S. Näiden kuvien vaatteet saatu ihanasta mekkokaupasta Klementiinan Putiikista.
NÄHDÄÄNHÄN MYÖS MUUALLA:
IG ja TikTok: @emmianniinajansson
FB: @emmianniinablog