Tässä helppo resepti niille, jotka vieroksuvat kaikkia raaka-paleo-sokeriton-leivonnaisia, mutta silti haluavat leipoa maidottomasti ja viljattomasti. Kananmunaa ja sokeria leivonnaisista kyllä löytyy…niin, eikä näistä paljon muuta löydykään. Haha. Yksinkertaista, helppoa ja nopeaa. Meidän perheen juhlissa ja kyläilyillä näitä on tarjoiltu (meidän allergisten poikien lisäksi) keliaakikoille ja viljaherkille. Monet ovat tykänneet!

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kevyesti kookoshiutaleet vaahdon joukkoon. Muotoile taikinasta möykkyjä leivinpaperille ja paista 180 asteessa noin 10 minuuttia, myökkyjen ruskistumiseen asti.

Kuten instagram-seuraajani jo saivat kuulla, se historiallinen yö oli viime yö. Heräsin aamulla, ja tajusin nukkuneeni
kahdeksan tuntia yhtäjaksoisesti! Viimeksi kahdeksan tunnin unipätkä
tapahtui ennen viimeisintä positiivista raskaustestiä, vajaa kolme
vuotta sitten. Ensimmäiset heräilyvuodet kestivät esikoisen
raskausajasta (ei ollut helppo raskaus) esikoisen noin
kaksivuotisynttäreille asti eli kolmisen vuotta yhteensä. Sitten,
kehon palauduttua univajeista ainakin suurin piirtein, nukuin pari
kuukautta ihan hyvin, kunnes alkoivat toiset raskausvalvomiset (ei
ollut helppo raskaus sekään) ja perään tietysti kuopuksen kanssa
valvomiset. Yhteensä taas sen kolmisen vuotta. Nyt kovin
ajankohtaisina toiveina olisi, että Minimullistajan yöt
rauhoittuisivat tässä samoihin aikoihin kuin Pikkusankarin
rauhoittui. Tämä viimeisin tapahtunut historiallinen yö ei toki
ollut nytkään sellainen, että koko perhe posotti unimaissa
kahdeksan tuntia tauoitta samaan aikaan, vaan taisivat nuo
lastenhuoneen asukit heräillä, mutta minä en herännyt (vain
mies heräsi). 

Moni kysyi minulta, että miltä nyt tuntuu? No, hermot kestivät
superhienosti lasten kränät, uhmat ja taistot, virta ei tuntunut
loppuvan päivällä ollenkaan ja hymy oli herkässä. Noin niin kuin muun
muassa. Voisiko tähän sanoa muuta kuin tätä lisää, kiitos!