Yhteistyössä Foodinin kanssa

Tämä lämmin iltajuoma ei pelkästään maistu taivaallisen hyvältä vaan se saattaa myös edesauttaa rentoutumista ja houkutella unen tuloa. Tarvitset siihen seuraavia aineksia:

2,5dl kauramaitoa

1tl ashwagandhaa

ripaus ceyloninkanelia

1tl hunajaa (vegaanit voivat korvata tämän muulla makeutuksella)

1tl kurpitsansiemenjauhoa

1tl carobjauhetta

Lämmitä kauramaitoa keskilämmöllä kevyesti, mutta älä anna kuitenkaan kiehahtaa. Sekoita kaikki ainekset maitoon vispilällä. Nauti vaikkapa mantelikourallisen kanssa iltapalaksi.

Ashwagandha eli rohtokoiso on adaptogeeni, joka tasapainottaa kehon toimintoja. Sillä on todettu olevan mm. kortisolitasoja säätelevä, eli stressiä madaltava vaikutus.

Kurpitsansiemenjauhossa on paljon tryptofaania. Keho muodostaa siitä serotoniinia ja jos on riittävän pimeää (illalla, ei sinivalon lähteitä) muodostuu serotoniinista melatoniinia.

Carob, ceyloninkaneli ja hunaja tuovat juomaan makeutta ja taittavat rohtokoison makua. Kanelilla ja kauran beetaglukaaneilla on verensokeria tasapainottava vaikutus. Carob tuo juomaan kaakaomaisuutta, ilman piristävää teobromiinia. Ceyloninkaneli on ”tavallista” kassiakanelia turvallisempi vaihtoehto, sillä se ei sisällä maksalle haitallista kumariinia juurikaan.

Minä etsin pysähtymisen paikkaa

tässä kiireen ajassa.

Ajatukset pakenevat ja ovat vanhoja jo syntyessään.

Arvot kumoavat toisiaan.

Maailma hajoaa idässä ja lännessä,

pohjoisessa ja etelässä.

Mutta yhä uudelleen minä ymmärrän,

ja se on yhtä aikaa tuskallista ja lohduttavaa,

ettei muuta pysähdystä ole

kuin se mikä minussa on

rakkautta, toivoa ja uskoa.

Siinä ovat juuret,

jotka syvyydestä nousten

kohoavat maan läpi

taivaaseen.

Minä etsin minuuttani,

sitä, mikä minussa tahtoo nousta esiin,

muuttumatonta, syvintä ydintäni.

Minä etsin ihmistä, joka odottavana

lepää sisimmässäni

ja tahtoo tulla kutsutuksi eloon.

Minä etsin sitä osaa itseäni,

joka ei ole muotoutunut joukon painostuksesta

sen enempää kuin tarpeesta sopeutua,

vaan siitä tietoisuudesta

että olen ainutlaatuinen.

Minä etsin sitä paikkaa maailmassa,

jonka vain minä voin täyttää.

En tahdo, että minuun kaadetaan sellaista

mitä en halua ottaa vastaan,

enkä tahdo olla

toisten ajatusten äänivorvena.

Minä etsin itseyteni lähdettä

voidakseni päästää sen vapaasti pulppuamaan.

Minä etsin ihmisiä,

jotka tahtovat kanssani uskoa,

ettei maailman ole pakko tuhoutua;

joiden päivien kannustimena on toivo,

että elämän täyttymys on mahdollista

jo ennen kuolemaa.

Minä etsin ihmisiä,

jotka rakastavat elämää niin paljon,

että he suostuvat ottamaan vastaan kuoleman,

sillä he ovat eläneet,

jotka auringonlaskussa näkevät

jo uuden päivän lupauksen.

-Ulrich Schaffer (Sykähdyksiä)

Halusin jakaa tämän runon kanssanne, sillä tämä puhutteli minua paljon. Kiitos NLP-opemme, kun tämän meille luit viimeksi koulutusviikonlopussa. Ehkäpä jollekin muullekin teille tämä runo resonoi yhtä vahvasti kuin minulle.

// Emmi